Maalämpö-porakaivo

Katso hintasivu: Maalämpö-porakaivo hinta

Maalämpö-porakaivo on järjestelmä, jossa maaperään porataan syvä kaivo, johon asennetaan lämmönkeruuputkisto. Tämä putkisto kiertää nesteen avulla ja siirtää maaperän lämpöä talon lämmitysjärjestelmään. Maalämpöjärjestelmä hyödyntää maaperän alle varastoitunutta auringon lämpöenergiasta talon lämmittämiseksi ja mahdollisesti myös viilentämiseksi.

Toimintaperiaate

1. Porakaivon poraus: Maaperään porataan tyypillisesti 100-200 metrin syvyinen kaivo.
2. Lämmönkeruuputkiston asennus: Kaivoon asennetaan U-muotoinen lämmönkeruuputkisto, joka täytetään lämmönsiirtoaineella, kuten vedellä tai vesiglykoliseoksella.
3. Lämpöpumpun käyttö: Lämmönsiirtoaine kiertää putkistossa ja kerää maaperässä olevaa lämpöä. Tämä lämpö siirretään lämpöpumpun avulla talon lämmitysjärjestelmään.
4. Lämmön hyödyntäminen: Talon lämmitys ja mahdollisesti myös lämmin käyttövesi tuotetaan lämpöpumpun avulla. Joissakin tapauksissa järjestelmää voidaan käyttää myös viilennykseen kesäaikaan.

Maalämpö-porakaivon etuja ovat energiansäästö, ympäristöystävällisyys sekä alhaiset käyttökustannukset. Järjestelmä on pitkäikäinen ja vaatii yleensä vain vähäistä huoltoa.

Maalämpö-porakaivon käyttö tarjoaa useita merkittäviä etuja verrattuna muihin lämmitysjärjestelmiin, ja nämä edut perustuvat sen tehokkuuteen, ympäristöystävällisyyteen ja pitkäaikaisiin säästöihin.

1. Energiansäästö ja tehokkuus

Maalämpöjärjestelmä on erittäin energiatehokas, koska se hyödyntää maaperään varastoitunutta aurinkoenergiaa. Porakaivo takaa jatkuvan ja vakaan lämpöenergian saannin ympäri vuoden. Tämä tarkoittaa, että maalämpöpumppu voi saavuttaa korkeamman hyötysuhteen kuin monet muut lämmitysmuodot, kuten öljy- tai sähkölämmitys.

2. Ympäristöystävällisyys

Maalämpö vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, koska se ei käytä polttoaineita lämmön tuottamiseen. Tämä tekee siitä ympäristöystävällisen valinnan, joka pienentää kiinteistön hiilijalanjälkeä. Lisäksi maalämpöjärjestelmä on hiljainen, eikä se aiheuta lähipiirin asukkaille meluhaittoja.

3. Kustannussäästöt pitkällä aikavälillä

Vaikka maalämpöjärjestelmän alkuinvestointi on usein suurempi kuin perinteisten lämmitysjärjestelmien, se maksaa itsensä takaisin alhaisempina energiakustannuksina. Ylläpitokulut ovat myös alhaiset, koska järjestelmä vaatii vain vähäistä huoltoa. Yhdessä nämä tekijät johtavat merkittäviin säästöihin pitkällä aikavälillä.

4. Luotettavuus ja pitkä käyttöikä

Maalämpöjärjestelmän komponentit, kuten porakaivo ja lämpöpumppu, ovat kestäviä ja suunniteltu pitkäikäisiksi. Maalämpökaivojen elinikä on tyypillisesti yli 50 vuotta, ja lämpöpumput voivat kestää 20-25 vuotta asianmukaisella huollolla. Tämä tekee maalämmöstä luotettavan ja kestävän ratkaisun lämmitykseen.

5. Monipuolisuus

Maalämpöjärjestelmää voidaan käyttää sekä lämmitykseen että viilennykseen. Kesäkuukausina järjestelmä voi tuottaa viilennystä jäähdyttämällä sisäilmaa ja siirtämällä lämpöä maahan. Tämä kaksitoimisuus lisää järjestelmän monikäyttöisyyttä ja mukavuutta ympäri vuoden.

6. Itsenäisyys energiantuotannosta

Kun maalämpöjärjestelmä on asennettu, se vähentää riippuvuutta ulkoisista energialähteistä, kuten öljystä, maakaasusta tai sähköstä. Tämä voi tarjota taloudellista vakautta ja varmuutta, erityisesti energiakustannusten noustessa.

Kaiken kaikkiaan maalämpö-porakaivojärjestelmä on erinomainen valinta niille, jotka etsivät energiatehokasta, ympäristöystävällistä ja luotettavaa lämmitysratkaisua, joka tarjoaa myös kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä.

Maalämpö-porakaivon asentaminen on monivaiheinen prosessi, joka koostuu useista eri työvaiheista. Tämä opas kuvaa vaihe vaiheelta, mitä asentaminen sisältää:

1. Suunnittelu ja lupa-asiat

Ensimmäinen vaihe on tarkka suunnittelu. Tämä sisältää muun muassa maaperätutkimuksen, joka määrittelee porakaivon syvyyden ja tarvittavan putkiston pituuden. On myös varmistettava, että kaikki tarvittavat luvat ja hyväksynnät on hoidettu ennen asennuksen aloittamista.

2. Paikan valinta

Seuraavaksi valitaan porakaivon tarkka sijainti tontilla. Paikan valinta voi vaikuttaa lämmitysjärjestelmän tehoon ja toimivuuteen. Sijainnin tulee olla sopivalla etäisyydellä esimerkiksi rakennuksista, vesijohtoverkososta ja muista infrastruktuurin osista.

3. Porauksen valmistelu

Ennen varsinaista porausta tehdään useita valmistelutöitä. Kaivotukseen tarvittava kalusto tuodaan paikalle, ja varmistetaan, että työmaa on turvallinen. Lisäksi voidaan tehdä alustavat merkit ja suojaukset.

4. Poraus

Porakaivon poraaminen aloitetaan maa-analyysin ja suunnitelmien mukaisesti. Porauslaitteet yleensä tekevät reikää useiden kymmenien, jopa satojen metrien syvyyteen maaperän ja vaaditun energiatehokkuuden mukaan. Poraustyön aikana maaperästä otetaan näytteitä ja tehdään tarvittavia säätöjä.

5. Keruuputkiston asennus

Kun kaivo on porattu, siihen asennetaan maalämmön keruuputkisto. Tämä putkisto, usein valmistettu kestävästä muovista, lasketaan kaivoon ja täytetään lämmönsiirtonesteellä. Putkiston asennuksen yhteydessä varmistetaan, ettei siihen pääse ilmaa, joka voisi heikentää lämmön siirtoa.

6. Putkiston täyttö ja tiivistys

Asennettu putkisto täytetään sopivalla lämmönsiirtonesteellä, kuten etanolipohjaisella liuoksella. Varmistetaan, että putkiston ja kaivon välinen tila tiivistetään huolellisesti, yleensä bentoniitillä tai muulla sopivalla materiaalilla, jotta vesi ja epäpuhtaudet eivät pääse järjestelmään.

7. Liitännät ja kytkennät

Kaivosta nousevat putket yhdistetään kiinteistön maalämpöpumppuun ja muihin sisätilojen lämmitysjärjestelmiin. Tämä vaihe vaatii tarkkuutta, jotta kaikki putkistot ja sähkökytkennät tehdään oikein ja turvallisesti.

8. Testaus ja käyttöönotto

Ennen järjestelmän käyttöönottoa se testataan huolellisesti. Tarkistetaan, että kiertävä neste liikkuu esteettä ja että lämpöpumppu toimii suunnitellusti. Mahdolliset ilmataskut poistetaan putkistosta. Lopuksi järjestelmä otetaan virallisesti käyttöön ja sen toiminta varmistetaan.

Kaikkien vaiheiden jälkeen asennettu maalämpöjärjestelmä on valmis käyttöön, tarjoten ympäristöystävällistä ja energiatehokasta lämmitystä kiinteistölle.

Asennuksen vaatimukset ja edellytykset maalämpö-porakaivon poraamiselle

Maalämpö-porakaivon poraamiseen liittyy useita vaatimuksia ja edellytyksiä, jotka tulee ottaa huomioon ennen projektin aloittamista. Näiden vaatimusten täyttäminen varmistaa, että porakaivo toimii tehokkaasti ja turvallisesti. Tässä on tärkeimmät asiat, jotka tulee huomioida:

Maanalaiset olosuhteet ja sijainti

• Pohjavesi ja maaperä: Ennen poraustyön aloittamista on selvitettävä tontin pohjavesiolosuhteet ja maaperän laadun. Tämä voi vaatia maaperätutkimuksia ja kartoituksia.
• Sijainti: Kaivojen sijainti tulee suunnitella siten, että ne eivät häiritse naapureiden porakaivoja tai vesilähteitä. Suomessa yleinen minimietäisyys naapurin kaivoon on noin 10 metriä, mutta paikalliset säädökset voivat vaihdella.

Luvat ja ilmoitukset

Useimmat kunnat vaativat luvan maalämpö-porakaivon poraamiseen. On tärkeää selvittää oman alueen lainsäädäntö ja hakea tarvittavat luvat ennen työn aloittamista.

• Rakennuslupa: Yleensä tarvitaan rakennuslupa, joka haetaan paikalliselta rakennusvalvontaviranomaiselta.
• Ilmoitukset: Joissain tapauksissa voi riittää pelkkä ilmoitusmenettely. On hyvä tarkistaa oman kunnan käytännöt etukäteen.

Tilatarpeet ja poraustyömaa

• Tilantarve: Porauskone tarvitsee tilaa työskentelyyn, yleensä vähintään 10x10 metrin alueen. Tilantarpeeseen vaikuttaa myös pääsy porauspaikalle ja porauskaluston sijoittelu.
• Työmaan valmistelu: Työmaa tulee valmistella hyvin ennen poraustöiden aloittamista. Tämä voi sisältää esimerkiksi esteiden poistamisen ja mahdollisten kaapeleiden ja putkien sijainnin varmistamisen.

Tekniset vaatimukset

• Porauskoneisto: Poraus vaatii erikoiskalustoa, joka on suunniteltu juuri maalämpökaivojen poraamiseen. Kalusto tulee valita maaperän ominaisuuksien ja porausreikien syvyyden mukaan.
• Energiakaivon syvyys: Kaivon syvyys määritetään tarvittavan lämpötehon perusteella. Tavallisesti energiakaivot ovat 100–200 metriä syviä.

Porausvedet ja ympäristön huomioiminen

• Porausvedet: Porausprosessin aikana saattaa tulla esiin porausvettä. Tämän veden käsittely ja ohjaus on suunniteltava huolellisesti, jotta ympäristöhaitat minimoidaan.
• Ympäristövaikutukset: Poraus voi aiheuttaa melua ja pölyä, jotka on hyvä ottaa huomioon etenkin tiheästi asutuilla alueilla. Naapureiden ja ympäristön huomioiminen on tärkeää koko prosessin ajan.

Maalämpöporakaivon syvyys vaihtelee yleensä 100 metristä 300 metriin. Yleisin syvyys, johon porakaivo porataan, on noin 150–200 metriä. Poraussyvyyden määräämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten rakennuksen energiantarve, maaperän ja kallion ominaisuudet sekä paikalliset lämpöolosuhteet.

Energiantarve

Yksi keskeinen tekijä poraussyvyyden määrittelyssä on rakennuksen energiantarve. Mitä suurempi on rakennuksen lämmitettävä pinta-ala ja energiantarve, sitä syvempi kaivo tarvitaan. Tämä johtuu siitä, että syvempi kaivo pystyy hyödyntämään enemmän maaperän lämpöä.

Maaperän ja kallion ominaisuudet

Maaperän ja kallion ominaisuudet vaikuttavat myös poraussyvyyteen. Esimerkiksi kallioperä voi joissakin paikoissa olla lähempänä maanpintaa, mikä voi vähentää tarpeellista poraussyvyyttä. Toisaalta, jos kallion pinnan ja maanpinnan välinen osuus on paksu ja koostuu heikosti lämpöä johtavista maakerroksista, kaivo täytyy porata syvemmälle kompensoimaan tätä.

Lämpöolosuhteet

Paikalliset ilmasto- ja lämpöolosuhteet voivat myös vaikuttaa poraussyvyyteen. Alueilla, joissa talvet ovat kylmiä ja lämmitystarve suuri, tarvitaan syvempi kaivo varmistaakseen riittävän energian saannin. Vastaavasti leudoilla alueilla kaivo voidaan porata hieman matalammaksi.

Poraustapaa ja kaivon tehokkuutta koskevat tekniset seikat

Poraustekniikka ja käytettävät laitteet vaikuttavat myös poraussyvyyden valintaan. Kustannustehokkuus ja optimaalinen energiantuotto ovat keskeisiä tekijöitä. Poraussyvyys valitaan siten, että lämmön talteenotto on mahdollisimman tehokasta, mutta kaivon poraaminen ei aiheuta suhteettoman suuria kustannuksia.

Näiden tekijöiden perusteella poraussyvyys määritetään yleensä tapauskohtaisesti, ja siihen vaikuttavat niin tekniset laskelmat kuin fyysiset ominaisuudet. Asiantuntijat ja maalämpöjärjestelmien toimittajat tekevät tarvittavat kenttä- ja suunnittelututkimukset määrittääksen optimaalisin poraussyvyys juuri kyseiselle kohteelle.

Yleisimmät ongelmat ja haasteet maalämpö-porakaivon käytössä liittyvät yleensä järjestelmän toimintaan ja kunnossapitoon. Tässä on yleisimmät ongelmat ja ratkaisut niihin:

Kylläytyminen ja tehon heikkeneminen

Porakaivo voi kyllästyä eli menettää tehonsa ajan myötä, erityisesti intensiivisen käytön seurauksena. Tämä tarkoittaa, että lämpötilat kaivossa saattavat laskea eikä maalämpöpumpusta saada irti optimaalista lämpötehoa.

• Ratkaisu: Kyllästymistä voidaan ehkäistä oikealla mitoituksella ja riittävän syvällä porakaivolla. Lisäksi lämpöpumpun huolellinen seuranta ja järjestelmän tasapainottaminen voivat auttaa ongelman hallinnassa. Tarvittaessa voidaan tehdä lisäporauksia tai hyödyntää toissijaisia lämmönlähteitä.

Vesivuodot ja kondensointi

Vesivuodot järjestelmässä voivat johtaa tehon alentumiseen ja järjestelmän epäluotettavaan toimintaan. Kondenssivesi voi myös aiheuttaa home- ja kosteusvaurioita teknisessä tilassa.

• Ratkaisu: Säännölliset tarkastukset ja huollot auttavat havaitsemaan ja korjaamaan vesivuotoja ajoissa. Kondensoinnin ehkäisemiseksi on tärkeää tarkistaa ja tarvittaessa parantaa järjestelmän eristystä.

Putkiston tukkeutuminen

Putkistoon voi kertyä roskia, likaa tai muita epäpuhtauksia, jotka voivat häiritä lämmönsiirtoa ja järjestelmän tehokkuutta.

• Ratkaisu: Putkiston puhdistaminen ja järjestelmän suodattimien vaihto ratkaisevat usein tukkeutumisongelmat. Lisäksi voidaan asentaa suodatinjärjestelmä, joka vähentää epäpuhtauksien määrää.

Kompressorin toimintahäiriöt

Lämpöpumpun kompressori on keskeinen osa järjestelmää, ja sen toimintahäiriöt voivat merkittävästi vaikuttaa koko järjestelmän toimintaan ja energiatehokkuuteen.

• Ratkaisu: Kompressorin säännöllinen huolto ja valmistajan suositusten mukainen ylläpito pidentää sen käyttöikää ja vähentää toimintahäiriöitä. Jos kompressori kuitenkin rikkoutuu, sen korjaus tai vaihto on usein tarpeen.

Pakkasnesteen vuoto tai vajaus

Maalämpöjärjestelmissä käytetään usein pakkasnestettä lämpökaivon ja lämpöpumpun välillä. Jos pakkasneste vuotaa tai sen määrä vähenee, järjestelmän toiminta voi kärsiä.

• Ratkaisu: Tarkista pakkasnesteen määrä säännöllisesti ja täytä tarvittaessa. Vuotojen havaitseminen varhaisessa vaiheessa ja niiden korjaaminen on myös keskeistä järjestelmän toimivuuden kannalta.

Sähkönsaannin häiriöt

Maalämpöjärjestelmä tarvitsee toimiakseen sähköä. Sähkönsaannin häiriöt voivat keskeyttää lämmön talteenoton ja jakamisen kotitalouteen.

• Ratkaisu: Varavoimajärjestelmän asentaminen tai lämmönkäytön optimointi akkujen ja muiden sähkönsäätösysteemien avulla auttavat vähentämään sähkönsaannin häiriöistä aiheutuvia ongelmia.

Maalämpöjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi on tärkeää tehdä säännöllisiä tarkastuksia ja huoltoja sekä reagoida nopeasti mahdollisiin ongelmiin. Hyvin suunniteltu ja huollettu järjestelmä tarjoaa pitkäaikaisen ja energiatehokkaan lämmitysratkaisun.

Palvelusta maalämpö-porakaivo saa kotitalousvähennystä. Maalämpö-porakaivo on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2025 maalämpö-porakaivon kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi