Rakennussuunnittelija

Katso hintasivu: Rakennussuunnittelija hinta

Rakennussuunnittelija vastaa monipuolisesta suunnittelu- ja koordinointityöstä rakennusprojektin eri vaiheissa. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa:

• Suunnittelutyö: Rakennusten arkkitehtonisen ulkonäön ja rakenteiden suunnittelu, mukaan lukien pohjapiirrokset, leikkaukset ja julkisivut.
• Projektinjohto ja koordinointi: Yhteistyö eri ammattilaisten kuten insinöörien, rakennesuunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa. Suunnitelmien integrointi eri osa-alueiden kanssa.
• Rakennuslupaprosessin hallinta: Tarvittavien lupien ja asiakirjojen valmistelu viranomaisten vaatimusten mukaisesti.
• Budjetointi: Projektin kustannusarvion laatiminen ja budjetin seuraaminen yhdessä tilaajan kanssa.
• Laadunvalvonta: Rakennustöiden teknisen valvonnan suorittaminen suunnitelmien mukaisesti.
• Ympäristö- ja energiatehokkuus: Kestävän kehityksen vaatimusten ja energiatehokkuuden huomioiminen suunnittelussa.
• Asiakasyhteistyö: Tilaajien toiveiden ja tarpeiden kartoittaminen sekä niiden toteuttaminen suunnittelussa.

Rakennussuunnittelija toimii siis monipuolisesti projektin eri vaiheissa, varmistaen, että se toteutetaan suunnitelmien mukaisesti ja laadukkaasti.

Rakennussuunnittelija tarvitsee monipuolista koulutusta ja pätevyyttä, jotta hän voi suorittaa työnsä ammattitaitoisesti ja turvallisesti. Alla on esitetty keskeiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset rakennussuunnittelijalle.

Koulutus

Ylemmän korkeakoulututkinnon suoritukset: Rakennussuunnittelijalla on yleensä arkkitehdin (arkkitehtuurin maisteri) tai diplomi-insinöörin (rakennustekniikka) tutkinto. Näihin tutkintoihin kuuluu laaja-alaisesti rakennusalan teoriaa ja käytäntöä, mukaan lukien rakenteiden suunnittelu, rakennusfysiikka, rakennusmateriaalit ja rakennusprojektien hallinta.

Alemman korkeakoulututkinnon suoritukset: Vaihtoehtoisesti rakennusalalla voi toimia myös henkilö, jolla on rakennusinsinöörin (AMK) tai rakennusarkkitehdin (AMK) tutkinto. Nämä tutkinnot tarjoavat perusteellisen pohjan alan keskeisistä osa-alueista ja valmentavat jatkokoulutukseen tai käytännön työhön.

Pätevyys ja sertifioinnit

Pätevyysluokat: Suomessa rakennussuunnittelijoiden pätevyyksiä valvotaan ja ne jaetaan eri luokkiin (esim. AA, A, sekä B-pätevyyksien), jotka riippuvat suunnittelijan koulutuksesta, kokemuksesta ja työn vaativuudesta. Korkeampi pätevyysluokka mahdollistaa vaativampien ja monimutkaisempien kohteiden suunnittelun.

Rakennussuunnittelijan henkilökohtaiset sertifikaatit: Rakennussuunnittelijana toimiminen saattaa lisäksi vaatia henkilökohtaisten sertifikaattien tai lupien hankkimista, kuten energiatehokkuusasiantuntijan sertifikaatti tai kosteusvaurion kuntotutkijan pätevyys. Nämä lisäsertifikaatit tukevat rakennussuunnitelmien erityispiirteiden hallintaa.

Käytännön kokemus

Teoreettisen osaamisen lisäksi käytännön kokemus on erittäin tärkeää. Rakennussuunnittelijat hakeutuvat usein harjoitteluun suunnittelutoimistoihin tai rakennusliikkeisiin osana opintojaan. Harjoittelujaksojen aikana he pääsevät tutustumaan käytännön työtehtäviin ja alan standardeihin. Työkokemus auttaa heitä keräämään tarvittavaa tietotaitoa eri tyyppisten rakennusprojektien toteuttamiseen.

Jatkuva koulutus

Rakennusala kehittyy jatkuvasti, joten rakennussuunnittelijoiden on tärkeää osallistua myös jatko- ja täydennyskoulutuksiin. Näihin voi kuulua esimerkiksi uusien suunnitteluohjelmistojen käytön opettelu, uusien rakennusmateriaalien ja -teknologioiden tutkiminen sekä ajantasaisen lainsäädännön seuraaminen.

Lopuksi, rakennussuunnittelijan pätevöityminen edellyttää monialaista osaamista sekä jatkuvaa uuden tiedon omaksumista ja soveltamista käytäntöön. Tämä varmistaa, että rakennusprojektit toteutetaan laadukkaasti ja turvallisesti, ympäristö- ja energiatehokkuusnäkökohdat huomioiden.

Rakennussuunnittelija on keskeinen ammattilainen rakennusprojektin onnistumisessa ja toimii tiiviisti yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa läpi koko projektin kulun. Tämä yhteistyö varmistaa, että projekti etenee sujuvasti ja kaikki osapuolet ymmärtävät tavoitteet ja vaatimukset.

Yhteistyö arkkitehdin kanssa

Rakennussuunnittelija ja arkkitehti ovat usein tiiviissä yhteistyössä, sillä arkkitehti vastaa rakennuksen esteettisistä ja toiminnallisista vaatimuksista. Rakennussuunnittelija puolestaan vastaa teknisistä suunnitelmista, kuten rakenteiden kestävyydestä ja rakennusmateriaaleista. Heidän välisessään yhteistyössä korostuu jatkuva kommunikointi ja suunnitelmien tarkastelu, jotta arkkitehdin visio voi toteutua käytännössä.

Yhteistyö rakenneinsinöörin kanssa

Rakenneinsinööri tarkentaa ja laskee rakennuksen kantavien rakenteiden mitoituksen ja materiaalit. Rakennussuunnittelija tekee tiivistä yhteistyötä rakenneinsinöörin kanssa varmistaakseen, että rakennus on turvallinen ja kestävä. Tämä yhteistyö voi sisältää säännöllisiä kokouksia ja suunnitelmien tarkistuksia.

Yhteistyö LVI-suunnittelijan kanssa

LVI-suunnittelija vastaa rakennuksen lämmitys-, vesi- ja ilmastointijärjestelmistä. Rakennussuunnittelija varmistaa, että nämä järjestelmät integroituvat saumattomasti rakennukseen ja noudattavat tarvittavia teknisiä ja energiatehokkuusvaatimuksia. Yhteistyö voi tarkoittaa yhteisiä suunnittelukokouksia ja teknisten piirustusten yhteensovittamista.

Yhteistyö sähköinsinöörin kanssa

Sähköinsinööri suunnittelee sähköjärjestelmät ja valaistuksen. Rakennussuunnittelijan on tehtävä yhteistyötä sähköinsinöörin kanssa, jotta varmistetaan sähköjärjestelmien asianmukainen sijoittaminen ja turvallisuus rakennuksessa. Tämä voi sisältää piirustusten vaihdon ja säännölliset palauteprosessit.

Yhteistyö projektipäällikön kanssa

Projektipäällikkö koordinoi koko rakennusprojektin etenemistä ja johtamista. Rakennussuunnittelija pitää projektipäällikön ajan tasalla suunnitelmien etenemisestä ja muutoksista sekä osallistuu tarvittaessa projektin aikataulutukseen ja budjetointiin liittyviin kokouksiin.

Yhteistyö urakoitsijoiden kanssa

Kun rakennusvaihe alkaa, rakennussuunnittelija tekee yhteistyötä urakoitsijoiden ja rakennusmiesten kanssa varmistaakseen, että tekniset suunnitelmat toteutuvat käytännössä. Tämä voi sisältää työmaakokouksia, suunnitelmien tarkastuksia ja ongelmanratkaisua paikan päällä.

Rakennussuunnittelija toimii projektin aikana monien eri ammattilaisten kanssa varmistaen, että projekti etenee suunnitelmien mukaisesti ja että lopputulos on turvallinen, toimiva ja tarkoituksenmukainen. Tämä moniammatillinen yhteistyö on perustavanlaatuinen osa onnistunutta rakennusprojektia.

Rakennussuunnittelija hyödyntää monia erilaisia työkaluja ja ohjelmistoja työnsä eri vaiheissa. Näitä työkaluja käytetään sekä suunnittelun, mallintamisen, laskennan että projektinhallinnan tarpeisiin. Alla on koottu kattava luettelo niistä tärkeimmistä työkaluista ja ohjelmistoista, joita rakennussuunnittelijat yleensä käyttävät:

Suunnittelu- ja mallinnusohjelmistot

• AutoCAD: Tämä on yksi tunnetuimmista tietokoneavusteisista suunnittelutyökaluista. Sillä voidaan tuottaa tarkkoja teknisiä piirustuksia ja dokumentteja.
• Revit: Ohjelmisto, joka keskittyy rakennustietomallinnukseen (BIM). Se on hyödyllinen monimutkaisten rakennusprojektien suunnittelussa ja hallinnassa.
• ArchiCAD: Toinen BIM-ohjelmisto, joka sopii erityisesti arkkitehtoniseen suunnitteluun ja 3D-mallintamiseen.
• SketchUp: Helppokäyttöinen 3D-mallinnusohjelmisto, jota käytetään usein konseptisuunnitteluun ja visualisointiin.

Rakenneanalyysi ja laskenta

• Tekla Structures: Ohjelmisto, joka on suunniteltu erityisesti teräs- ja betonirakenteiden 3D-mallinnukseen ja analysointiin.
• ETABS: Rakenneanalyysin ja -suunnittelun ohjelmisto, joka soveltuu erityisesti monimutkaisten rakennusten analysointiin.
• SAP2000: Monipuolinen rakenneanalyysin ja suunnittelun ohjelmisto, käytetään erityisesti siltarakenteisiin ja korkeisiin rakennuksiin.

Projektinhallinta

• Microsoft Project: Tunnettu projektinhallintaohjelmisto, joka auttaa aikataulujen laatimisessa ja resurssien hallinnassa.
• Primavera P6: Kehittynyt projektinhallintatyökalu, joka soveltuu hyvin suurten ja monimutkaisten rakennusprojektien hallintaan.
• Trello: Visuaalinen projektinhallintatyökalu, joka sopii erityisesti pienempiin projekteihin ja tiimityöskentelyyn.

Lisätietoa keräävät työkalut

• GIS-ohjelmistot: Esimerkiksi ArcGIS auttaa karttapohjaisten tietojen käsittelyssä ja analysoinnissa, mikä on hyödyllistä paikkatiedon hyödyntämisessä.
• Laserkeilaus ja dronet: Nämä työkalut auttavat kolmiulotteisten mallien luomisessa todellisesta ympäristöstä, mikä nopeuttaa rakennusten ja maastojen mittauksia.

Rakennussuunnittelijan toimenkuva vaatii siis laajaa osaamista ja kykyä hallita useita eri ohjelmistoja ja työkaluja projektien onnistuneeksi suorittamiseksi tehokkaasti ja tarkasti.

Kestävän kehityksen periaatteet ovat laajasti vaikuttavia tekijöitä, jotka rakennussuunnittelijan tulee huomioida kaikissa suunnitteluprosessin vaiheissa. Näitä periaatteita noudattamalla pyritään vähentämään rakennuksen ja sen käytön ympäristövaikutuksia sekä edistämään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää rakentamista.

1. Energiatehokkuus

Rakennussuunnittelija pyrkii maksimoimaan rakennuksen energiatehokkuuden. Tämä voi sisältää esimerkiksi:

• Hyvän eristyksen ja tiiviysratkaisujen suunnittelun, jotka pienentävät lämmityksen ja jäähdytyksen tarvetta.
• Energiatehokkaiden ikkunoiden, ovien ja kattojen valinnan.
• Uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinko-, tuuli- tai maalämmön, hyödyntämisen mahdollistamisen.
• Energiatehokkaiden laitteiden ja valaistuksen käyttämisen.

2. Materiaalivalinnat

Kestävä rakennussuunnittelu ottaa huomioon materiaalien elinkaaren ja ympäristövaikutukset. Tämä tarkoittaa:

• Ekologisten ja uusiutuvien rakennusmateriaalien suosimista, kuten puuta, kierrätettyjä ja paikallisesti tuotettuja materiaaleja.
• Vähäpäästöisten ja myrkyttömien materiaalien ja kemikaalien käyttöä.
• Materiaalien kierrätettävyyden ja uusiokäytön huomioimista.

3. Vedenkäytön hallinta

Vedenkäytön tehokkuus on tärkeä osa kestävää suunnittelua. Rakennussuunnittelija voi toteuttaa erilaisia ratkaisuja, kuten:

• Vesitehokkaiden kalusteiden ja laitteiden asentamista, kuten matalavirtaussuihkut ja -hanat.
• Sadevettä hyödyntävät järjestelmät, kuten vedenkeruu- ja kastelujärjestelmät.
• Jätevesien kierrätysjärjestelmät.

4. Sisäilman laatu

Rakennuksessa on tärkeää ylläpitää hyvää sisäilman laatua, mikä edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Tämä saavutetaan esimerkiksi:

• Suunnittelemalla tehokas ilmanvaihto ja käyttämällä ilmanpuhdistusjärjestelmiä.
• Välttelemällä haitallisten kemikaalien ja rakennusmateriaalien käyttöä.
• Huolehtimalla kosteudenhallinnasta ja estämällä homeen muodostuminen.

5. Sosiaalinen kestävyys

Kestävä kehitys kattaa myös sosiaalisen näkökulman. Rakennussuunnittelija huomioi esimerkiksi:

• Esteettömän ja turvallisen ympäristön luomisen kaikille käyttäjille.
• Yhteisöllisyyden edistämisen suunnittelemalla yhteisiä tiloja ja piha-alueita.
• Kulttuurisen ja paikallisen identiteetin kunnioittamisen rakennusten ja alueiden suunnittelussa.

6. Taloudellinen kestävyys

Rakennussuunnittelijan on myös huomioitava taloudellinen kestävyys, joka kattaa rakennusprojektin koko elinkaaren kustannukset. Tämä sisältää:

• Kustannustehokkaat ratkaisut, jotka eivät tingi laadusta tai ympäristöasioista.
• Rakennuksen huoltokustannusten optimoinnin ja pitkäikäisyyden varmistamisen.
• Energian- ja vedenkäytön tehokkuuden avulla saavutettavat säästöt.

Kokonaisuudessaan kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen vaatii rakennussuunnittelijalta kokonaisvaltaista otetta, jatkuvaa oppimista ja yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Rakennussuunnittelijan valinta on tärkeä vaihe rakennusprojektissa, sillä hyvä suunnittelija voi varmistaa projektin sujuvuuden ja lopputuloksen laadun. Tässä on muutamia tärkeitä tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon sopivaa rakennussuunnittelijaa valitessa:

Määrittele tarpeet ja tavoitteet

Ensimmäinen askel on selvittää omat tarpeet ja tavoitteet projektin suhteen. Haluatko suunnitella uuden talon, remontin tai laajennuksen? On tärkeää olla selkeä siitä, mitä haluat saavuttaa, jotta voit välittää tämän tiedon potentiaaliselle suunnittelijalle.

Tutustu mahdollisiin suunnittelijoihin

Suositukset ystäviltä, perheeltä ja kollegoilta voivat olla hyvä lähtökohta. Myös suunnittelijoiden portfolioihin tutustuminen antaa käsityksen heidän osaamisestaan ja tyylistään. Tarkista, onko suunnittelijalla kokemusta samanlaisista projekteista kuin omasi.

Arvostelut ja referenssit

Pyydä referenssejä ja lue asiakkaiden arvosteluja suunnittelijasta. Tämä auttaa saamaan kuvan siitä, kuinka tyytyväisiä aiemmat asiakkaat ovat olleet suunnittelijan työhön. Voit myös ottaa yhteyttä referensseihin ja kysyä heidän kokemuksiaan.

Kulut ja budjetti

Selvitä kunkin suunnittelijan hinnoittelumalli ja vertaile sitä omaan budjettiisi. On tärkeää olla selvillä siitä, mitä palvelut maksavat ja onko hinnoittelussa mahdollisia piilokuluja. Kustannusarvio kannattaa aina pyytää kirjallisena.

Suunnittelijan pätevyys ja lupa

Varmista, että suunnittelijalla on tarpeelliset lupakirjat ja koulutus. Joissakin projekteissa vaaditaan erityisiä pätevyyksiä, kuten arkkitehdin tai rakennesuunnittelijan lupaa. Tarkista myös, onko suunnittelija rekisteröity ammattijärjestöön tai onko hänellä sertifikaatteja.

Kommunikaatio ja yhteistyö

Toimiva kommunikaatio on avain onnistuneeseen projektiin. Valitse suunnittelija, jonka kanssa sinun on helppo keskustella ja joka ymmärtää visiosi. Hyvä suunnittelija kuuntelee asiakkaan tarpeita ja osaa esittää omia ammatillisia näkemyksiään perustellusti.

Palvelut ja aikataulu

Tarkista, mitä palveluita suunnittelija tarjoaa ja kuinka kattavia ne ovat. Jotkut suunnittelijat voivat tarjota laajan paketin, joka sisältää kaiken ideoinnista toteutukseen, kun taas toiset saattavat keskittyä vain tietyille osa-alueille. Aikatauluista sopiminen etukäteen on myös tärkeää, jotta projekti etenee suunnitelmien mukaan.

Lopuksi, muista, että hyvä rakennussuunnittelija on investointi projektisi onnistumiseen. Käytä aikaa sopivan ammattilaisen löytämiseen ja tee päätös huolella arvioituasi kaikkia yllä mainittuja tekijöitä.

Palvelusta rakennussuunnittelija saa kotitalousvähennystä. Rakennussuunnittelija on verohallinnon mukaan kotitaloustyötä ja vuonna 2025 rakennussuunnittelijan kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 3 500 € per henkilö. Saat vähentää 60 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi