Sähkötarkastaja

Katso hintasivu: Sähkötarkastaja hinta

Sähkötarkastajan rooli ja vastuu:

Sähkötarkastaja on sähköalan ammattilainen, jonka tehtävänä on varmistaa, että sähköasennukset ja sähköjärjestelmät täyttävät kaikki voimassa olevat määräykset, standardit ja turvallisuusvaatimukset. Hänen rooliinsa kuuluvat mm. seuraavat tehtävät:

• Tarkastusten tekeminen: Sähkötarkastaja suorittaa erilaisia tarkastuksia ja testauksia varmistaakseen sähköjärjestelmien ja -laitteiden turvallisuuden ja toimivuuden.
• Raportointi: Tarkastuksista tehdään kirjalliset raportit, joissa kerrotaan löydetyt viat ja puutteet sekä annetaan suosituksia niiden korjaamiseksi.
• Neuvonta: Sähkötarkastaja antaa asiantuntijaneuvoja sähköasennuksiin liittyvissä kysymyksissä ja voi opastaa asiakkaita esimerkiksi turvallisuusasioissa.
• Laadunvarmistus: Tarkastajan vastuulla on varmistaa, että asennukset toteutetaan laadukkaasti ja että ne täyttävät voimassa olevat standardit ja määräykset.
• Vikojen ja puutteiden havaitseminen: Tarkastaja tunnistaa mahdolliset sähköturvallisuuteen liittyvät riskit ja raportoi niistä, jotta ne voidaan korjata ajoissa.

Yhteenvetona sähkötarkastajan rooli on keskeinen sähköturvallisuuden varmistamisessa, ja hänen vastuullaan on myös tarjota ammattitaitoista neuvontaa ja tukea asiakkaille sähkölaitteisiin ja -asennuksiin liittyvissä asioissa.

Sähkötarkastajan kelpoisuusvaatimukset määräytyvät lainsäädännön ja sähköalan standardien mukaan. Suomessa näitä vaatimuksia valvoo Tukes eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Sähkötarkastajan tehtävä on varmistaa, että sähköasennukset ovat turvallisia ja täyttävät kaikki vaaditut standardit sekä määräykset.

Koulutusvaatimukset

Ensimmäinen askel sähkötarkastajaksi pätevöitymisessä on asianmukainen koulutus. Vaatimuksena on, että henkilöllä tulee olla:

• Sähkötekniikan perustutkinto (esim. sähköasentajan ammattitutkinto, ammattikorkeakoulututkinto tai yliopistotutkinto)
• Lisäksi vähintään ylempi sähköasentajan ammattitutkinto, joka vahvistaa tietotasoa ja osaamista sähköalalla

Työkokemus

Koulutuksen lisäksi sähkötarkastajalta vaaditaan riittävä työkokemus sähköalan tehtävistä. Tämä tarkoittaa vähintään:

• 2–5 vuotta työskentelyä sähköalan tehtävissä koulutuksesta riippuen. Mitä korkeampi tutkinto, sitä lyhyempi on vaadittu työkokemus.

Henkilökohtainen pätevyystodistus

Saadakseen oikeuden toimia sähkötarkastajana, henkilön tulee hankkia henkilökohtainen pätevyystodistus. Tämä todistus myönnetään sähköpätevyyksiä valvovan rekisteröintilaitoksen kautta, ja sen saamiseksi henkilön täytyy:

• Osoittaa pätevyys tarvittavin koulutus- ja työkokemustodistuksin
• Osallistua ja läpäistä pätevyystesti

Pätevyysluokat

Sähkötarkastajan pätevyystodistuksia on erilaisia sen mukaan, millaisiin tarkastuksiin ja kohteisiin henkilön pätevyys riittää. Pätevyysluokkia ovat esimerkiksi:

• S1-pätevyys: Oikeuttaa tekemään tarkastuksia kaikissa sähköasennuskohteissa
• S2-pätevyys: Rajoitettu pätevyys, joka kattaa esimerkiksi pienehköt asennukset (kuten kotitalouksien sähköasennukset)
• S3-pätevyys: Rajoitetumpi pätevyys esimerkiksi tiettyihin erikoisaloihin

Jatkuva kouluttautuminen

Sähkötarkastajan on pidettävä tietonsa ja taitonsa ajan tasalla. Tämä tarkoittaa, että hänen on osallistuttava säännöllisesti täydennyskoulutuksiin ja seurattava alan kehitystä. Pätevyyden uudistaminen saattaa edellyttää myös määräajoin suoritettavia päivitys- tai kertauskokeita.

Sähkötarkastajan työ on vastuullista ja vaatii sekä teknistä osaamista että käytännön kokemusta. Kattava ja ajantasainen tietämys sähkömääräyksistä ja -standardeista on välttämätöntä, jotta tarkastajan tekemiä arviointeja voidaan pitää luotettavina ja turvallisina.

Sähkötarkastajaksi kouluttautuminen edellyttää yleensä alan ammatillista peruskoulutusta sekä lisäkoulutusta ja työkokemusta. Prosessi voi sisältää useita eri vaiheita ja koulutusmuotoja.

Ammatillinen peruskoulutus

Ensimmäinen askel kohti sähkötarkastajan uraa on hankkia peruskoulutus sähköalalta. Tämä tapahtuu yleensä käymällä ammatillinen oppilaitos, jossa voit suorittaa esimerkiksi sähköasentajan tai automaatioasentajan tutkinnon. Tämä koulutus antaa perustiedot ja taidot sähkötekniikan eri osa-alueilta.

Ammatillinen lisäkoulutus

Peruskoulutuksen jälkeen on suositeltavaa jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Esimerkiksi sähkötekniikan insinöörin tutkinto (AMK) tai diplomi-insinöörin tutkinto (DI) tarjoaa syvällisempää tietoa ja valmiuksia, jotka ovat hyödyllisiä sähkötarkastajan uralla.

Työkokemus

Työkokemus on olennainen osa ammattitaidon kartuttamista. Sähkötarkastajaksi haluavan on hyvä hankkia kokemusta esimerkiksi sähköasentajan, sähköinsinöörin tai muun sähköalan tehtävistä. Monilla työantajilla ja viranomaisilla on vaatimuksena tietty määrä alan työkokemusta ennen kuin voit toimia itsenäisesti tarkastajana.

Pätevyyden hankkiminen

Sähkötarkastajan pätevyyden hankkiminen vaatii usein erillisen pätevyyskokeen suorittamista. Suomessa tähän kuuluu Sähköturvallisuustutkinto 1:n tai muun vastaavan tutkinnon suorittaminen. Nämä tutkintovaatimukset voivat vaihdella riippuen tarkastuksen kohteena olevasta sähkölaitteistosta ja -järjestelmästä.

Jatkuva kouluttautuminen ja sertifiointi

Sähkötarkastajan työssä on tärkeää pysyä ajan tasalla alan muutoksista ja uusista säännöksistä. Tämän takia jatkuva kouluttautuminen ja mahdolliset lisäsertifioinnit ovat suositeltavia. Monilla työpaikoilla vaaditaan myös osallistumista säännöllisiin täydennyskoulutuksiin.

Kaiken kaikkiaan sähkötarkastajaksi kouluttautuminen vie aikaa ja vaatii monipuolista osaamista sekä jatkuvaa halua oppia uutta sähkötekniikan ja turvallisuuden saralla.

Sähkötarkastukset suositellaan aikataulutettavaksi säännöllisin väliajoin riippuen kiinteistön käyttötarkoituksesta, iästä ja rakenteista. Yleisesti ottaen voidaan noudattaa seuraavaa aikataulua:

Asuinrakennukset

Asuinrakennuksissa, kuten omakotitaloissa ja kerrostaloissa, sähkötarkastusten tiheiys riippuu kiinteistön iästä:

• Uudet rakennukset: Ensimmäinen tarkastus kannattaa tehdä noin 10 vuoden kuluttua käyttöönotosta.
• Yli 10 vuotta vanhat rakennukset: Tarkastukset suositellaan tehtäväksi 10 vuoden välein.
• Yli 25 vuotta vanhat rakennukset: Tarkastukset suositellaan tehtäväksi 5 vuoden välein.

Kaupalliset ja teolliset kiinteistöt

Kaupallisissa ja teollisissa kiinteistöissä sähkötarkastusten aikataulut vaihtelevat enemmän riippuen käyttökuormasta ja olosuhteista. Suositeltavat tarkastusvälit ovat:

• Kevyt teollisuus ja toimistot: 5 vuoden välein.
• Raskaampi teollisuus ja kosteat ympäristöt: 3 vuoden välein.
• Erityisen vaativat kohteet (esim. sairaalat): 1-3 vuoden välein.

Erityistilanteet ja poikkeukset

Joitakin tilanteita, joissa sähkötarkastusten väliä saattaa olla tarpeen lyhentää, ovat:

• Sähköjärjestelmän muutokset, kuten laajennukset ja uudistukset.
• Käytössä havaitut ongelmat tai toimintahäiriöt.
• Räjähdysvaarallisten tilojen tarkastukset, joissa saattaa olla erityisvaatimuksia.

Näiden yleisten ohjeiden lisäksi on aina hyvä varmistaa paikallisten lakien ja määräysten mukaiset vaatimukset sähkötarkastuksille, jotta kiinteistö pysyy turvallisena ja määräysten mukaisena.

Sähkötarkastus on olennainen toimenpide, jolla varmistetaan kiinteistön sähköjärjestelmien turvallisuus ja toimintakunto. Sähkötarkastuksen prosessi ja vaiheet voidaan jakaa seuraavasti:

1. Esivalmistelut

Ennen varsinaisen tarkastuksen aloittamista suoritetaan esivalmistelut:

• Tarkastuksen ajankohdan sopiminen: Yhteydenotto asiakkaaseen ja tarkastusajankohdan sopiminen.
• Dokumenttien läpikäynti: Tutustutaan kiinteistön sähköpiirustuksiin, aikaisempiin tarkastuksiin ja huoltodokumentteihin.

2. Tarkastuksen suorittaminen

Varsinainen tarkastus koostuu useista vaiheista:

• Yleisvaikutelma ja ulkoinen tarkastus: Tarkastetaan sähköjärjestelmien näkyvät osat ja niiden kunto.
• Mittaukset ja testaukset: Suoritetaan tarvittavat mittaukset, kuten eristysresistanssi- ja oikosulkuvirran mittaukset.
• Turvalaitteiden toiminnan tarkastus: Käydään läpi vikavirtasuojakytkinten ja muiden turvalaitteiden toimivuus.

3. Havaintojen dokumentointi

Kaikki tarkastuksen aikana tehdyt havainnot dokumentoidaan tarkastusraporttiin:

• Kuvataan havaitut puutteet ja viat yksityiskohtaisesti.
• Suositetaan tarvittavat korjaustoimenpiteet.

4. Raportointi ja tulosten läpikäynti

Kun tarkastus on suoritettu ja raportti on valmis, käydään tulokset läpi asiakkaan kanssa:

• Raportin esittely: Asiakkaalle esitellään tarkastusraportti ja sen johtopäätökset.
• Keskustelu jatkotoimenpiteistä: Neuvotaan asiakasta tarvittavista korjaustoimenpiteistä ja niiden aikataulusta.

5. Jatkotoimenpiteet

Tarkastuksen jälkeen seurataan, että suositellut toimenpiteet toteutetaan:

• Mahdollinen uusi tarkastus: Suoritetaan uusi tarkastus tarvittaessa korjaustoimenpiteiden jälkeen.
• Dokumenttien päivittäminen: Päivitetään sähköjärjestelmien dokumentaatio uusilla tiedoilla ja tarkastustuloksilla.

Sähkötarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että sähköjärjestelmät ovat turvallisia ja toimivat asianmukaisesti, mikä parantaa kiinteistön turvallisuutta ja ehkäisee mahdollisia sähkövikoja ja onnettomuuksia.

Sähkötarkastajan valinta on tärkeä päätös, joka vaikuttaa kiinteistön sähköjärjestelmien turvallisuuteen ja toimivuuteen. Valintaprosessissa kannattaa ottaa huomioon useita tekijöitä varmistaaksesi, että valitset ammattitaitoisen ja luotettavan asiantuntijan.

Sertifikaatit ja pätevyydet

Ensimmäinen seikka, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on sähkötarkastajan pätevyys. Tarkista, että valitsemallasi tarkastajalla on tarvittavat sertifikaatit ja koulutukset, jotka osoittavat hänen ammattitaitonsa. Suomessa sähkötarkastajat voivat olla esimerkiksi Tukesin hyväksymiä pätevyyshenkilöitä.

Kokemus ja erikoistuminen

On myös tärkeää kartoittaa tarkastajan kokemus ja erikoisosaaminen. Kysy tarkastajalta, kuinka kauan hän on toiminut alalla ja minkä tyyppisiin kohteisiin hänellä on erityisosaamista. Esimerkiksi asuinrakennusten, liikekiinteistöjen tai teollisuusrakennusten sähköjärjestelmissä voi olla erilaisia vaatimuksia.

Arviot ja suositukset

Pyri löytämään arvioita ja suosituksia aiemmilta asiakkailta. Voit esimerkiksi kysyä suosituksia tuttaviltasi tai etsiä asiakasarvioita verkosta. Hyvät asiakasarviot ovat usein merkki luotettavasta ja ammattitaitoisesta palvelusta.

Hintataso ja palvelupaketit

Vertaa tarkastajien hintatasoa ja tarjolla olevia palvelupaketteja. On tärkeää saada selkeä käsitys siitä, mitä tarkastus sisältää ja millä hinnalla. Pyydä tarjouksia useilta tarkastajilta ja vertaile niiden sisältöä ja kustannuksia keskenään.

Aikataulut ja saatavuus

Varmista, että tarkastajalla on mahdollisuus suorittaa tarkastus toivomanasi ajankohtana. Nopeasti järjestyvät tarkastusajat voivat olla etu, erityisesti jos projekti on aikataulultaan tiukka.

Takuut ja vakuutukset

Tarkista, tarjoaako tarkastaja takuita tekemälleen työlle ja onko hänellä tarvittavat vakuutukset mahdollisten vahinkojen varalta. Tämä lisää turvallisuuden tunnetta ja varmuutta työn laadusta.

Kun olet ottanut huomioon nämä tekijät, voit tehdä koneellisen vertailun ja valita parhaiten tarpeitasi vastaavan sähkötarkastajan. Näin varmistat, että kiinteistösi sähköjärjestelmät ovat turvalliset ja toimivat moitteettomasti.

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi