Hometutkija

Katso hintasivu: Hometutkija hinta

Hometutkijan rooli on arvioida ja tutkia rakennuksissa esiintyviä home- ja kosteusvaurioita. Tehtäviin kuuluu muun muassa:

• Kohteen tarkastus ja kartoitus: Hometutkija käy läpi rakennuksen tilat ja arvioi mahdolliset riskialueet tai näkyvät vauriot.
• Näytteenotto: Tarvittaessa hometutkija ottaa näytteitä eri materiaaleista ja ilmatilasta, jotka lähetetään laboratorioon analysoitaviksi.
• Mittausten suorittaminen: Kosteus- ja lämpötila-arvot mitataan, mikä auttaa tunnistamaan alueet, joissa kosteusongelmat saattavat olla piileviä.
• Analyysien tekeminen: Laboratoriotulosten pohjalta hometutkija arvioi homeitiöiden ja muiden mikro-organismien esiintymistä.
• Raportointi: Hometutkija laatii kirjallisen raportin löydöksistään, johon sisältyvät suositukset jatkotoimenpiteistä, kuten korjaustarpeista ja mahdollisista lisätutkimuksista.
• Konsultointi: Hometutkija voi myös tarjota neuvontaa ja ehdotuksia, miten home- ja kosteusongelmia voidaan ehkäistä tulevaisuudessa.

Hometutkija suorittaa homeiden tarkastuksen systemaattisesti ja monivaiheisesti, jotta voidaan varmistua siitä, että mahdolliset homeongelmat löydetään ja ymmärretään perusteellisesti. Alla on kuvattu tarkastuksen vaiheet.

1. Alkukartoitus

Ensimmäinen vaihe on alkukartoitus, jossa hometutkija keskustelee asiakkaan kanssa ja kerää tietoja mahdollisista homeeseen viittaavista ongelmista. Tämä voi sisältää tietoja rakennuksen historiasta, aiemmista vaurioista tai remonteista sekä havaitusta hajusta tai näkyvistä homekasvustoista.

2. Visuaalinen tarkastus

Seuraavaksi tutkija suorittaa visuaalisen tarkastuksen, jossa hän käy läpi kaikki rakennuksen tilat. Hän tarkastelee tärkeimpiä riskipaikkoja, kuten kosteat tilat, kellarikerros ja ullakko. Visuaalisen tarkastuksen aikana kiinnitetään huomiota kosteuden merkkeihin, kuten tummiin tai värjäytyneisiin pintoihin, kupruiluun tai maalin halkeiluun.

3. Kosteusmittaukset

Visuaalisen tarkastuksen ohella tehdään kosteusmittauksia, jotka auttavat havaitsemaan piilevää kosteutta rakenteissa. Mittaukset tehdään eri puolilla rakennusta, erityisesti ongelma-alueilla. Kosteusmittareilla voidaan mitata kosteuspitoisuuksia eri materiaaleista, kuten betonista, puusta ja kipsilevystä.

4. Näytteenotto

Jos kosteusmittaukset tai visuaalinen tarkastus antavat viitteitä homeongelmasta, seuraava vaihe on näytteenotto. Näytteitä voidaan ottaa esimerkiksi ilmanäytteinä, pintapyyhkäisynäytteinä tai materiaalinäytteinä. Näytteet lähetetään laboratorioon, jossa ne analysoidaan homeitiöiden, bakteerien tai muiden mikro-organismien varalta.

5. Tulosten analysointi

Laboratoriotulosten perusteella hometutkija analysoi tilanteen ja laatii raportin löydöksistä. Raportti sisältää yleensä yhteenvedon tuloksista, mahdollisten ongelmakohtien kuvaukset sekä suositukset jatkotoimenpiteistä.

6. Toimenpidesuositukset

Viimeisessä vaiheessa hometutkija antaa konkreettisia suosituksia ongelman korjaamiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi kosteusvaurioiden korjaamisen, homeisten materiaalien poistamisen, rakenteiden kuivaamisen tai parannusten tekemisen ilmanvaihtoon. Tarvittaessa hometutkija voi antaa ohjeita tai suosituksia sopivista asiantuntijoista, jotka voivat toteuttaa tarvittavat korjaustoimenpiteet.

Kokonaisuutena hometutkijan tekemä tarkastus on huolellinen prosessi, joka sisältää monia vaiheita ja erilaisia tarkastusmenetelmiä. Näin varmistutaan siitä, että mahdolliset homeongelmat voidaan havaita ja ratkaista mahdollisimman tehokkaasti.

Hometutkija hyödyntää monenlaisia menetelmiä ja välineitä tutkiessaan mahdollisia homevaurioita ja muiden mikrobien esiintymistä rakennuksessa. Näiden tutkimusten avulla voidaan paikantaa ongelmakohdat ja arvioida vaurioiden laajuus sekä tarvittavat korjaustoimenpiteet.

Rakenteiden tarkastelu

Ensimmäinen vaihe on yleensä rakennuksen ja sen rakenteiden visuaalinen tarkastelu. Hometutkija kiinnittää huomiota erityisesti kosteisiin tiloihin kuten kylpyhuoneisiin, kellareihin ja keittiöihin, joissa homevaurioita esiintyy usein. Rakenteiden tarkastelussa tutkitaan muun muassa:

• Seinien, kattojen ja lattioiden pinnat
• Rakenteiden mahdolliset kosteusjäljet
• Ulkoiset merkit homevaurioista kuten värimuutokset ja tunkkainen haju

Kosteusmittaukset

Kosteusmittauksia tehdään sekä pintakosteusmittareilla että rakenteiden sisäisiä kosteuksia arvioivilla porareikämittauksilla. Käytetyistä välineistä mainittakoon:

1. Pintakosteusmittari: Tämä laite mittaa kosteuspitoisuuden rakenteiden pinnalta ja antaa nopean arvion kosteustilanteesta.
2. Porareikämittari: Käytetään poraamalla pieni reikä rakenteeseen, jonka kautta voidaan mitata syvemmälle rakenteisiin kertyneen kosteuden määrä.

Mikrobianalyysit

Jos kosteusmittaukset ja visuaalinen tarkastelu viittaavat homevaurioon, otetaan usein mikrobinäytteitä. Näytteiden avulla voidaan tarkasti määrittää, mitä home- tai mikrobilajeja on rakenteissa läsnä. Yleisimpiä menetelmiä ovat:

• Ilmanäytteet: Näytteitä kerätään niiden alueiden ilmasta, joilla epäillään homeongelmaa, ja analysoidaan laboratoriossa.
• Pyyhintänäytteet: Näytteet otetaan pyyhkäisemällä rakennemateriaaleja, joilla epäillään olevan mikrobikasvustoa.
• Teippinäytteet: Otetaan kiinnittämällä teippiä syynä olevaan rakennusmateriaaliin ja analysoimalla teippiin tarttuneet mikrobit laboratoriossa.

Thermografia

Thermografian avulla saadaan lämpökuvia, jotka näyttävät lämpötilaerot rakenteissa. Tämä voidaan tehdä infrapunakameraa käyttäen. Lämpökuvat paljastavat kylmät kohdat, jotka voivat viitata lämpövuotoihin ja sitä kautta mahdollisiin kosteusongelmiin.

Rakenteiden avaukset

Jos epäily vaurioista on vahva, voidaan tehdä rakenteiden avauksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi seinän, lattian tai katon avaamista, jotta saadaan tarkempi kuva vaurioiden laajuudesta. Avoimet kohdat tutkitaan visuaalisesti ja eri mittauslaitteilla.

Kaikkien näiden menetelmien ja välineiden avulla hometutkija pystyy tekemään kattavan ja tarkan selvityksen rakennuksessa mahdollisesti piilevistä homevaurioista. Tulosten perusteella voidaan suunnitella tarvittavat toimenpiteet ongelmien korjaamiseksi.

Hometutkimuksen suorittamisen kesto voi vaihdella huomattavasti riippuen monista tekijöistä, kuten tilan koosta, tutkittavien alueiden määrästä, tutkimusmenetelmistä ja siitä, kuinka laaja tutkimus tarvitaan. Yleisesti ottaen hometutkimuksen vaiheet ja arvioitu kesto voidaan jakaa seuraavasti:

1. Alustava arviointi

Alustava arviointi, joka usein sisältää myös tilaajan haastattelun ja kohteen yleiskatsastuksen, vie yleensä muutamasta tunnista kokonaiseen työpäivään. Tässä vaiheessa pyritään hahmottamaan mahdollisten ongelmien laajuus ja suunnittelemaan tarkempi tutkimus.

2. Näytteenotto ja mittaukset

Seuraavassa vaiheessa otetaan näytteitä ja suoritetaan tarvittavat mittaukset. Näihin voi kuulua muun muassa ilmanäytteiden otto, materiaalinäytteiden keräys ja kosteusmittaukset. Tämä voi kestää yhdestä kahteen päivää kohteen koosta ja monimutkaisuudesta riippuen.

3. Laboratorioanalyysit

Kerätyt näytteet lähetetään laboratorioon analysoitaviksi. Laboratorioanalyysien suorittaminen ja tulosten saaminen vievät yleensä noin viikon, mutta kiireellisissä tapauksissa tulokset voivat valmistua jopa muutamassa päivässä.

4. Raportointi ja tulosten läpikäynti

Kun analyysitulokset ovat valmiit, laatii tutkija niiden pohjalta kattavan raportin, jossa esitetään löydökset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi. Tämä vaihe voi kestää muutamasta työpäivästä viikkoon riippuen raportin laajuudesta ja tarvittavien suositusten määrästä.

Kokonaisuudessaan hometutkimuksen suorittaminen voi kestää yhdestä kahteen viikkoon, mutta monimutkaisemmissa tapauksissa tämä aika voi venyä pidemmäksi. On tärkeää huomioida, että jos tutkimuksessa havaitaan merkittäviä ongelmia, jatkotoimenpiteet, kuten tarkemmat tutkimukset tai korjaustoimenpiteet, voivat lisätä prosessin kokonaiskestoa.

Hometutkija toimittaa tutkimuksen jälkeen yleensä useita erilaisia raportteja ja tuloksia, jotka antavat kattavan kuvan kohteen sisäilman laadusta ja mahdollisista homeongelmista. Seuraavassa on esimerkkejä siitä, mitä raportit ja tulokset voivat sisältää:

Tutkimusraportti

Tutkimusraportti on laaja ja yksityiskohtainen dokumentti, joka sisältää kaikki tutkimuksessa tehdyt havainnot ja mittaukset. Raportissa on yleensä seuraavat osiot:

• Yleiskuvaus: Johdanto, jossa kerrotaan kohteen tausta, tutkimuksen tavoite ja suoritetut toimenpiteet.
• Käytetyt menetelmät: Yksityiskohtainen selostus käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja laitteista, kuten pintanäytteet, ilmanäytteet tai rakennetutkimukset.
• Havainnot ja tulokset: Yksityiskohtaiset havainnot ja mittaustulokset, mukaan lukien löytöjen sijainnit ja laajuus.
• Kuvat ja kaaviot: Valokuvia ja kaavioita, jotka havainnollistavat tutkimuksen tuloksia ja löytöpaikkoja.
• Tulkinnat ja analyysit: Asiantuntijan tulkinnat sekä analyysit mittaustuloksista ja havainnoista.
• Suositukset ja toimenpide-ehdotukset: Lista suositelluista toimenpiteistä, kuten tarvittavista korjauksista, puhdistuksista tai jatkotutkimuksista.

Laboratoriotulokset

Jos tutkimuksessa on otettu näytteitä, ne lähetetään analysoitaviksi laboratorioon. Tuloksissa kerrotaan seuraavat asiat:

• Näytetyypit: Näytteiden tyypit, kuten ilma- tai pintanäytteet.
• Mikrobiologiset tulokset: Hometyyppien ja -määrien määritykset, kasvatusalustat ja analyysimenetelmät.
• Kemialliset analyysit: Yksityiskohtaiset tiedot kaikista kemiallisista analyysituloksista, kuten VOC-yhdisteet ja niiden pitoisuudet.

Yhteenvetoraportti

Yhteenvetoraportti on tiivistetty versio tutkimusraportista, joka sisältää keskeisimmät havainnot ja suositukset. Tämä raportti on usein hyödyllinen, kun halutaan nopeasti ymmärtää haastavan tilanteen kokonaiskuva.

Vikadiagnoosit

Tutkija voi myös toimittaa erityisen vikadiagnoosiraportin, joka keskittyy nimenomaan havaitun ongelman syihin, sen paikallistamiseen ja korjaustoimenpiteisiin. Tämä raportti voi sisältää esimerkiksi rakenteiden tutkimustuloksia ja kosteuskartoituksia.

Kokonaisuudessaan hometutkijan toimittamat raportit ja tulokset ovat laajoja ja monipuolisia dokumentteja, jotka tarjoavat selkeän ja kokonaisvaltaisen käsityksen tutkittavan kohteen tilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä.

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi