Sisäilmatutkija

Katso hintasivu: Sisäilmatutkija hinta

Sisäilmatutkija tutkii ja arvioi rakennusten sisäilman laatua. Hänen työnsä sisältää esimerkiksi sisäilman epäpuhtauksien kartoittamista, mittauksia ja analysointia. Yleisiä tutkittavia epäpuhtauksia ovat muun muassa pöly, home, kemialliset yhdisteet sekä mikrobit.

Tutkimuksiin voi sisältyä:

• Paikanpäällä tehtävät tarkastukset
• Ilmanäytteiden ja pintanäytteiden ottaminen
• Laboratorioanalyysien tilaaminen ja tulosten tulkinta
• Tutkimusraportin laatiminen
• Asiantuntijalausuntojen antaminen ja tarvittavien toimenpiteiden suosittelu

Sisäilmatutkijan rooli on tärkeä erityisesti silloin, kun sisäilmaepäilyt aiheuttavat terveysongelmia tai viihtyisyyden heikkenemistä. Hän voi tehdä yhteistyötä myös muiden alojen ammattilaisten, kuten rakennusterveysasiantuntijoiden ja remonttialan ammattilaisten, kanssa.

Sisäilmatutkijaksi voi kouluttautua useiden eri reittien kautta, sillä alalle ei ole yhtä ainoaa standardoitua koulutuspolkua. Yleensä sisäilmatutkijaksi tähtäävillä on taustallaan teknillinen, ympäristöalan tai biologian koulutus, mutta ala houkuttelee myös muita luonnontieteen, terveydenhuollon ja insinööritieteiden ammattilaisia. Seuraavassa on yleiskatsaus siihen, miten sisäilmatutkijaksi voi kouluttautua:

1. Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot

Yleisimmät korkeakoulututkinnot, jotka tarjoavat hyvät lähtökohdat sisäilmatutkijan uralle, ovat:

• Ympäristö- ja energiatekniikka
• Biologia tai ympäristötiede
• Rakennus- ja kiinteistötekniikka
• Terveydenhuoltoala (esimerkiksi ympäristöterveys tai työhygienia)

Näissä tutkinnoissa opitaan ymmärtämään rakennusfysiikkaa, ilmanvaihtojärjestelmiä, ilmanlaadun mittaamista ja analysointia sekä biologiaa, mikä on hyödyllistä mikrobien ja homeitiöiden tunnistamisessa.

2. Ammattikorkeakoulututkinnot

Myös ammattikorkeakouluista voi saada hyvät valmiudet sisäilmatutkimuksiin, erityisesti tutkinnoista kuten:

• Rakennustekniikka
• Ympäristösuunnittelu
• Laboraattoriala

Ammattikorkeakoulujen opinnot painottavat käytännönläheistä osaamista ja voivat sisältää enemmän käytännön harjoittelua sekä kenttätyötä.

3. Jatkokoulutus ja erikoistumiskurssit

Varsinaisen peruskoulutuksen jälkeen on tarjolla monia täydennys- ja erikoistumiskursseja, joita järjestävät muun muassa:

• Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
• Erilaiset tutkimuslaitokset ja instituutit
• Yksityiset koulutusorganisaatiot

Kursseja on tarjolla aiheen mukaan, kuten esimerkiksi ilmanlaadun mittaaminen, home- ja kosteusvaurioiden tunnistaminen sekä sisäilmaongelmien ratkominen.

4. Sertifikaatit ja pätevyydet

Monesti sisäilmatutkijat hankkivat myös erilaisia sertifikaatteja ja pätevyyksiä, jotka vahvistavat heidän asiantuntemustaan ja lisäävät uskottavuutta. Näitä voivat olla esimerkiksi:

• Rakennusterveysasiantuntijan sertifikaatti
• Työhygieenikkosertifikaatti
• Ilmanlaadun mittaajan pätevyys

5. Työkokemus ja käytännön harjoittelu

Työkokemus on usein yhtä tärkeää kuin muodollinen koulutus. Harjoittelu alan yrityksessä tai tutkimuslaitoksessa voi tarjota arvokasta käytännön kokemusta ja osaamista, joka on välttämätöntä sisäilmatutkimuksissa.

Lopuksi on hyvä huomioida, että sisäilmatutkijan työssä tarvitaan jatkuvaa itsensä kehittämistä ja alan kehityksen seuraamista, jotta pysyy ajan tasalla uusista menetelmistä ja standardeista.

Sisäilmatutkijalla on monipuolinen ja tärkeä rooli sisäympäristöjen ilmanlaadun selvittämisessä ja parantamisessa. Työtehtävät voivat vaihdella asiakkaan tarpeiden ja sisäilmaongelmien luonteen mukaan, mutta tyypillisesti niihin kuuluu seuraavia tehtäviä:

Sisäilman laadun mittaaminen ja analysointi

• Kohteessa suoritettavat mittaukset, kuten lämpötilan, kosteuden, hiilidioksidipitoisuuden ja orgaanisten yhdisteiden mittaukset.
• Ilmanäytteiden kerääminen laboratorioanalyysiä varten.

Rakenteiden ja rakennusmateriaalien tutkiminen

• Rakennuksen rakenteiden, kuten seinien, lattioiden ja kattojen tarkastaminen mahdollisten vaurioiden varalta.
• Kosteus- ja homevaurioiden paikantaminen ja näytteiden ottaminen analysoitavaksi.

Tutkimusraporttien laatiminen

• Kerättyjen tietojen ja näytteiden analysointi sekä tulosten raportointi selkeästi ja ymmärrettävästi.
• Suositusten antaminen havaittujen ongelmien korjaamiseksi.

Asiantuntijakonsultointi

• Sisäilmaan liittyvien ongelmien ja havaintojen selittäminen asiakkaille, kuten taloyhtiöille, yksityishenkilöille tai yrityksille.
• Opastuksen ja neuvonnan tarjoaminen oikeiden korjaustoimenpiteiden toteuttamisessa.

Seurantatarkastukset

• Korjaustoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen suoritetut tarkastukset varmistavat ongelmien poistumisen ja sisäilman laadun parantumisen.
• Jatkuva seurantamittaus tarpeen mukaan.

Näiden tehtävien lisäksi sisäilmatutkijat voivat osallistua koulutuksiin ja seminaareihin pysyäkseen ajan tasalla alan uusimmista tutkimustuloksista ja menetelmistä. He voivat myös tehdä yhteistyötä muiden alojen asiantuntijoiden, kuten rakennusinsinöörien ja terveystarkastajien, kanssa täydentäkseen osaamistaan ja parantaakseen asiakaspalvelua.

Sisäilmatutkijat keskittyvät monenlaisiin sisäilmaan liittyviin ongelmiin, joista yleisimpiä ovat:

Kosteus- ja homevauriot

Kosteuden pääsy rakenteisiin voi aiheuttaa homeen kasvua, mikä puolestaan voi johtaa terveysongelmiin, kuten hengitystieoireisiin ja allergisiin reaktioihin. Tutkijat analysoivat homeen olemassaolon ja arvioivat vaurion laajuuden sekä mahdolliset syyt kosteusvaurioille.

Ilmanvaihdon ongelmat

Riittämätön tai toimimaton ilmanvaihto voi johtaa tunkkaiseen sisäilmaan, liialliseen kosteuteen ja jopa haitallisten aineiden kertymiseen. Sisäilmatutkija tarkistaa ilmanvaihtojärjestelmät ja arvioi niiden toimivuutta sekä tarpeellisia korjauksia tai parannuksia.

Sisäilman epäpuhtaudet

Epäpuhtaudet, kuten hiukkaset, kemialliset yhdisteet ja kaasut, voivat olla peräisin rakennusmateriaaleista, kalusteista, ulkoympäristöstä tai ihmisten toiminnasta. Näitä voivat olla esimerkiksi VOC-yhdisteet (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) tai radon. Tutkijat mittaavat epäpuhtauksien pitoisuuksia ja tekevät suosituksia niiden vähentämiseksi.

Lämpötila ja kosteus

Lämpötilan ja kosteuden vaihtelut voivat vaikuttaa asumismukavuuteen ja terveyteen. Esimerkiksi liian korkea sisälämpötila tai liian kuiva ilma voi aiheuttaa epämukavuutta ja terveysongelmia, kuten kuivaa ihoa tai silmien ärsytystä. Tutkijat selvittävät, ovatko lämpötila ja kosteus sopivalla tasolla ja suosittelevat tarvittaessa toimenpiteitä niiden säätämiseksi.

Hiilidioksidipitoisuus

Korkea hiilidioksidipitoisuus sisäilmassa voi olla merkki riittämättömästä ilmanvaihdosta. Liian korkea CO2-pitoisuus voi heikentää vireystilaa ja aiheuttaa päänsärkyä. Sisäilmatutkijat mittaavat hiilidioksidipitoisuuksia ja antavat suosituksia ilmanvaihdon parantamiseksi.

Allergeenit ja mikrobit

Sisäilmassa voi esiintyä erilaisia allergeeneja, kuten pölypunkeista, lemmikkieläimistä tai siitepölystä peräisin olevia hiukkasia, sekä mikrobeja kuten bakteereja ja viruksia. Näiden pitoisuuksia mitataan erityisillä testeillä, ja tutkijat voivat suositella puhdistustoimenpiteitä tai muita ratkaisuja allergiaoireiden vähentämiseksi.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi sisäilmatutkija käyttää erilaisia mittausvälineitä ja -menetelmiä ja antaa laajan raportin tilanteesta sekä suosituksia korjaaviksi toimenpiteiksi.

Sisäilmatutkimuksen tulokset ovat keskeisiä tekijöitä, jotka voivat merkittävästi parantaa sisäilman laatua ja ohjata rakennusten ylläpidossa tehtäviä toimenpiteitä. Tulosten avulla voidaan tunnistaa terveydelle haitalliset tekijät, kuten kosteusvauriot, homekasvustot, kemikaalit sekä huono ilmanvaihto, ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi.

Sisäilman laadun parantaminen

Sisäilmatutkimuksen tulosten perusteella voidaan toteuttaa useita toimenpiteitä, joiden avulla sisäilman laatua voidaan parantaa merkittävästi:

• Ongelmalähteiden poistaminen: Tulosten avulla voidaan tunnistaa ja poistaa homekasvustot, kemikaalipäästöt ja muut haitalliset aineet rakennuksesta.
• Ilmanvaihdon parantaminen: Saadut tiedot mahdollistavat ilmanvaihtojärjestelmien tarkastelun ja tehostamisen, jolloin sisäilma vaihtuu tehokkaammin ja haitta-aineet poistuvat tiloista.
• Kosteuden hallinta: Tutkimuksen tulokset voivat paljastaa kosteusvaurioita, jotka on korjattava välittömästi homeen ja muiden ongelmien leviämisen estämiseksi.
• Kemikaalipäästöjen vähentäminen: Tiedot auttavat tunnistamaan kohteet, joissa syntyy liiallisia kemikaalipäästöjä, ja näiden lähteiden eliminoiminen tai vähentäminen parantaa sisäilman laatua.

Rakennusten ylläpito

Sisäilmatutkimuksen tulokset vaikuttavat merkittävästi myös rakennusten ylläpitoon ja siihen liittyviin käytäntöihin:

• Kunto- ja korjaussuunnitelmat: Tutkimustulosten perusteella voidaan laatia tarkempia ja tehokkaampia suunnitelmia rakennuksen kunnossapidon ja korjausten suhteen, mikä auttaa estämään sisäilmaongelmien uusiutumisen.
• Säännölliset tarkastukset: Tulosten myötä voidaan luoda säännöllisiä tarkastus- ja seurantakäytänteitä, jotka varmistavat sisäilman laadun säilymisen hyvänä pitkällä aikavälillä.
• Kustannustehokkuus: Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, jotka kohdistuvat rakennuksen erityisiin ongelmakohtiin tulosten perusteella, voivat vähentää pitkäaikaisia ylläpito- ja korjauskustannuksia.
• Asukkaiden ja käyttäjien hyvinvointi: Parantamalla sisäilman laatua voidaan edistää rakennuksessa oleskelevien henkilöiden terveyttä ja hyvinvointia, mikä lisää kiinteistön arvoa ja käyttöasteita.

Sisäilmatutkimuksen tulokset auttavat tekemään kohdennettuja ja perusteltuja ratkaisuja, jotka johtavat parempaan sisäilman laatuun ja tehokkaampaan rakennusten ylläpitoon. Tulosten avulla voidaan varmistaa terveellinen ja viihtyisä asuin- ja työympäristö.

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi