Nuohous: tietoa

Esimerkiksi omakotitalon nuohoaminen voisi maksaa 80,00 € ja tehdastiloissa sijaitsevan lämpökattilan nuohoaminen 450,00 €.

Nuohouksen hintaan vaikuttavat esimerkiksi:

• nuohouksen kohde: savuhormi, tulisija, öljykattila jne.
• nuohottavien kohteiden lukumäärä
• nuohoukseen käytettävä aika
• kiinteistön, rakennuksen tai kohteen sijainti

Kun lähdetään kartoittamaan nuohouksesta syntyviä kustannuksia, kannattaa ensin yrittää selvittää nuohouksen kohde mahdollisimman tarkasti. Hintojen arvioiminen on huomattavasti helpompaa, kun tiedetään onko kyseessä esimerkiksi savuhormi vai koskeeko nuohoaminen pelkästään öljykattilaa. Usein hinnoittelun perusteena käytetään aikaa, mutta myös erilaisten hintayksiköiden käyttö on yleistynyt. Kumpaa tahansa laskutusperustetta käytetään, on usein kohteiden lukumäärällä suora vaikutus molempiin ja sitä kautta myös syntyviin kuluihin. Toisaalta esimerkiksi useampien hormien nuohoaminen saattaa olla suhteessa halvempaa. Lopuksi on hyvä kiinnittää huomioita myös kohteen sijaintiin, sillä välimatkojen ja etäisyyksien kasvu näkyy yleensä myös ainakin jollain tavalla hintojen kasvussa. Välimatkat eivät ole kuitenkaan merkittävässä roolissa hintojen muodostumisessa, sillä enemmän kokonaiskustannuksissa painaa nuohouksen laajuus.

Mitä sanoo laki? Suomen pelastuslain asetusten mukaan rakennusten tai huoneistojen haltijoille tai omistajilla on velvollisuus huolehtia esimerkiksi savuhormien sekä tulisijojen säännöllisestä nuohouksesta eli puhdistamisesta. Yleensä nuohouksen yhteydessä tarkistetaan myös ainakin silmämääräisesti puhdistettavien rakenteiden kunto ja käydään läpi tarvittavilta osin erilaisia paloturvallisuuteen kuuluvia osa-alueita.

Lakisääteinen nuohous on yksi palonehkäisytoiminnan osa-alue, jonka avulla erilaisista hormeista tai putkistoista poistetaan nokea sekä muuta mahdollista roskaa. Nuohousväli vaihtelee erilaisten kohteiden mukaan:

• kerran vuodessa
  • nuohousväli on kerran vuodessa, mikäli kiinteistö on käytössä jatkuvasti eli esimerkiksi vuoden ympäri
• kerran kolmessa vuodessa
  • nuohousväli on kolmen vuoden välein esimerkiksi vapaa-ajan asunnoissa, kuten mökeillä
  • poikkeuksena on kuitenkin vuokrakäyttöiset mökit, jotka on nuohottava vuosittain
• ilmanvaihtojärjestelmissä vapaa valinta
  • laki ei tässä tapauksessa pakota tekemään nuohousta tietyn väliajoin, mutta erilaiset suositukset vaihtelevat 3–5 vuoden välillä.

Lähtökohtaisesti ei voi ainakaan tällä hetkellä. Kuten yläpuolella mainittiin, on kiinteistön omistajalla tai sen haltijalla velvollisuus nuohouksen suorittamiseen tai teettämiseen. Osittain tästä johtuen vuonna 2008 korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei nuohouskustannukset oikeuta vähennyksen hyödyntämiseen. Nuohoaminen ei ole sananmukaisesti kunnossapitotyötä, vaan pakollinen osa paloturvallisuuden kannalta.

Nuohooja on henkilö, jolla on pätevyys erilaisten nuohoustöiden tekemiseen. Itse nuohoaminen voi koskea useita erilaisia kohteita. Nuohouksella voidaan tarkoittaa esimerkiksi savupiipun, takan, kiukaan, lämmityskattilan tai ilmanvaihtokanavien nuohousta. Jokainen nuohouspalveluiden erillinen kohde tai osa-alue on saanut oman sivun, jossa käsitellään tarkemmin ja kokonaisvaltaisemmin kyseistä aihetta. Varsinainen nuohoukseen liittyvä työ on kulkureittien avaamista siten, että esimerkiksi savu tai ilma pääsevät kulkemaan kanavistossa vapaasti.

Palvelusta nuohous ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2022 - Vero.fi
https://www.vero.fi/globalassets/henkiloasiakkaat/kotitalousvahennys/ohje-kotitalousv%C3%A4hennys-2022.pdf

Kysytyimpiä kysymyksiä kotitalousvähennyksestä - Vero.fi
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-vahennykset/kotitalousvahennys/taulukko_kysytyimmista_kotitalousvahenn2/