Ilmamäärien mittaus ja säätö

Katso hintasivu: Ilmamäärien mittaus ja säätö hinta

Kiinteistön tai rakennuksen ilmamäärät viittaavat ilmanvaihtojärjestelmän kautta kulkevan ilman määrään. Tämä sisältää sekä sisään tulevan raikkaan ilman että ulos menevän käytetyn ilman. Ilmamäärät ovat olennaisia rakennuksen sisäilman laadun, energiatehokkuuden ja asumismukavuuden kannalta.

Ilmamäärien mittaus ja säätö tarkoittaa ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirtojen mittaamista ja säätämistä optimaaliseen tasoon. Tämä prosessi varmistaa, että ilmanvaihto toimii tehokkaasti, tarjoten riittävästi raikasta ilmaa ja poistaen käytetyn ilman.

Ilmamäärien mittaus ja säätö on tärkeää sisäilman laadun, energiatehokkuuden ja asumismukavuuden varmistamiseksi. Se auttaa myös vähentämään energiakustannuksia ja pidentämään ilmanvaihtojärjestelmän käyttöikää.

Ilmamäärien mittaus ja säätö kannattaa tehdä säännöllisesti, erityisesti uusien rakennusten valmistuttua, remonttien jälkeen tai kun havaitaan sisäilmaongelmia.

Projektin kesto riippuu kiinteistön koosta ja ilmanvaihtojärjestelmän monimutkaisuudesta. Tyypillisesti se voi kestää muutamasta tunnista useampaan päivään.

• Alustava arviointi
• Mittauspisteiden asettaminen
• Itse mittaus
• Tulosten analysointi
• Säätötoimenpiteet

Vaikka perusmittauksia voi tehdä itse, ammattilaisen käyttö on suositeltavaa tarkkojen ja luotettavien tulosten saamiseksi.

DIY-projekteissa on tärkeää ymmärtää ilmanvaihtojärjestelmän perusteet, käyttää oikeita mittausvälineitä ja noudattaa turvallisuusohjeita.

Ammattilaisen käyttö takaa tarkat ja luotettavat mittaukset, asianmukaiset säätötoimenpiteet ja neuvot järjestelmän ylläpitoon, mikä säästää aikaa ja rahaa pitkällä aikavälillä.

Ilmamäärien mittaus ja säätö on prosessi, jolla varmistetaan ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus ja energiataloudellisuus. Tämä prosessi sisältää ilmanvaihtokanavien kautta siirtyvän ilmavirran mittauksen ja tarvittaessa säätämisen, jotta oikeat ilmamäärät saavutetaan eri tiloissa. Tässä muutama keskeinen vaihe ja osa-alue:

• Mittaaminen: Käytetään erityisiä mittalaitteita, kuten anemometrejä ja paine-eromittareita, ilmavirtausnopeuksien ja tilavuuksien tarkkaan määrittämiseen.
• Analysointi: Mittaustuloksia verrataan suunniteltuihin arvoihin ja standardeihin, jotta voidaan todeta nykytila ja mahdolliset poikkeamat.
• Säätäminen: Ilmavirtaus säädetään käyttämällä säätöpeltejä ja muita ilmanvaihtokomponentteja siten, että saavutetaan halutut ilmamäärät ja paine-erot eri tiloissa.
• Seuranta: Järjestelmän toimintaa seurataan säännöllisesti, jotta varmistutaan säätöjen pysyvyydestä ja järjestelmän jatkuvasta toimivuudesta.

Oikein toteutettu ilmamäärien mittaus ja säätö parantaa sisäilman laatua, parantaa energiatehokkuutta ja pidentää ilmanvaihtojärjestelmän käyttöikää.

Ilmamäärien mittaus ja säätö on oleellisen tärkeää rakennuksissa monista syistä, jotka liittyvät sekä asukkaiden hyvinvointiin että rakennuksen energiatehokkuuteen ja kestävyyteen.

1. Sisäilman laatu ja terveys

Yksi keskeisimmistä syistä ilmamäärien mittaukseen ja säätöön on sisäilman laadun varmistaminen. Oikein säädetty ilmanvaihto poistaa tehokkaasti epäpuhtauksia, kuten pölyä, homeitiöitä, kemikaalipäästöjä ja muita haitallisia aineita. Tämä on erityisen tärkeää allergikoille ja astmaatikoille, mutta vaikuttaa yleisesti kaikkien asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin.

2. Energiatehokkuus

Ilmamäärien mittaus ja säätö vaikuttavat suoraan rakennuksen energiatehokkuuteen. Oikein säädetty ilmanvaihto vähentää lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittavaa energiamäärää, koska se varmistaa, ettei tarpeettoman suuri määrä ulkoilmaa jäähdytetä tai lämmitetä. Tämä parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja vähentää energiakustannuksia.

3. Kosteudenhallinta

Ilmamäärien säädöllä on myös merkittävä rooli kosteudenhallinnassa. Liiallinen kosteus voi johtaa homeen muodostumiseen ja rakenteiden vaurioitumiseen. Oikein mitattu ja säädetty ilmanvaihto pitää huoneilman suhteellisen kosteuden sopivalla tasolla, mikä vähentää kosteusvaurioiden riskiä.

4. Lämpöolosuhteiden hallinta

Ilmamäärien optimointi mahdollistaa tasaisen ja miellyttävän lämpötilan ylläpitämisen rakennuksen eri osissa. Tämä on olennainen osa asuinmukavuutta ja viihtyvyyttä. Väärät ilmanvaihtosäädöt voivat johtaa lämpötilan vaihteluihin, jotka eivät ole optimaalisia asukkaiden kannalta.

5. Rakenteiden kunto ja kestävyys

Rakennuksen ilmanvaihto vaikuttaa myös rakenteiden kuntoon ja kestävyyteen. Riittämätön ilmanvaihto voi johtaa kosteuden kertymiseen rakenteisiin, mikä voi pitkällä aikavälillä vaurioittaa niitä. Oikea ilmamääräsäätö auttaa pitämään rakenteet kuivina ja hyväkuntoisina, mikä pidentää niiden elinkaarta.

Johtopäätös

Ilmamäärien mittaus ja säätö ovat keskeisiä tekijöitä rakennuksen sisäilman laadun, energiatehokkuuden, kosteudenhallinnan, lämpöolosuhteiden ja rakenteiden kestävyyden kannalta. Näiden tekijöiden optimoiminen varmistaa terveellisen ja miellyttävän asuinympäristön sekä vähentää pitkän aikavälin kustannuksia ja riskejä.

Ilmamäärien mittaaminen on tärkeä osa ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelua, säätöä ja valvontaa. Yleisimmät menetelmät ilmamäärien mittaukseen ovat:

Lämpötila-anemometria

Lämpötila-anemometria perustuu lämpölangan tai lämpöfilmimittarin käyttöön. Menetelmä mittaa ilmavirran nopeutta lämmittämällä johdinta tai kalvoa ja mittaamalla sen jäähtymistä ilmavirran vaikutuksesta. Tämä menetelmä on tarkka ja herkkä, mutta saattaa vaatia kalibrointia ja huoltamista.

Siipipyöräanemometri

Siipipyöräanemometri on laite, joka mittaa ilmavirran nopeutta pyörivän siipipyörän avulla. Kun ilma virtaa siipipyörän läpi, pyörän pyörimisnopeus on suhteessa ilmavirran nopeuteen. Tämä mittausmenetelmä on helppokäyttöinen ja soveltuu hyvin suurille ilmavirtausnopeuksille.

Kuumakalvomittaus

Kuumakalvomittaus perustuu kalvoon, joka kuumenee sähkövastuksen avulla ja jäähtyy ilmavirran vaikutuksesta. Mittauslaite seuraa kalvon lämpötilaa, ja jäähtymisen nopeus kertoo ilmavirran nopeuden. Tämä menetelmä on erityisen hyödyllinen pienillä virtausnopeuksilla.

Pitot-putki

Pitot-putki on mittalaite, joka mittaa kokonaispaineen ja staattisen paineen eroa ilmavirran suunnassa. Erosta voidaan laskea ilmavirran nopeus ja sitä kautta ilmamäärä. Tämä menetelmä on tarkka ja monipuolinen, ja se soveltuu hyvin eri tyyppisiin ilmanvaihtojärjestelmiin.

Ultraäänimenetelmä

Ultraäänimenetelmä perustuu ultraääniaalloilla tehtäviin mittauksiin. Ilmavirran nopeutta mitataan lähettämällä ultraäänipulsseja vastavirtaan ja myötävirtaan, ja mittaamalla niiden kulkuaikaa. Tämä menetelmä on tarkka, mutta kallis, ja se soveltuu hyvin suurille ilmanvaihtokanaville.

Savun tai kaasun seuranta

Savun tai merkkikaasun käyttö ilmamäärien mittauksessa perustuu savun tai kaasun kulun seurantaan ilmavirrassa. Tämä visuaalinen menetelmä on erityisen hyödyllinen näkemään virtauskuviot ja paikalliset virtausnopeudet, mutta se ei anna tarkkoja numeerisia arvoja.

Oikean mittausmenetelmän valinta riippuu monista tekijöistä, kuten mitattavan ilmavirran nopeudesta, kanavan koosta, tarvittavasta tarkkuudesta ja mittausolosuhteista. Kaikki edellä mainitut menetelmät voivat antaa luotettavia tuloksia, kun niitä käytetään oikein ja tarkoituksenmukaisesti.

Ilmamäärien säätö ilmanvaihtojärjestelmissä on keskeinen osa rakennusten ilmanvaihtoa, sillä se varmistaa sisäilman laadun ja energiatehokkuuden. Säätö tapahtuu erilaisten komponenttien ja menetelmien avulla, ja se voidaan toteuttaa manuaalisesti tai automaattisesti. Alla on kattava selostus ilmamäärien säätömenetelmistä ja komponenteista.

Ilmamäärien säätömenetelmät

• Manuaalinen säätö: Tämä menetelmä sisältää käsin tehtävän ilmamäärien säädön venttiilien ja säätölaitteiden avulla. Sitä käytetään yleensä pienissä järjestelmissä tai tilapäisesti kunnes automaatiojärjestelmä asennetaan.
• Automaattinen säätö: Tätä menetelmää käytetään useimmiten suuremmissa rakennuksissa ja järjestelmissä. Se perustuu antureihin ja automaatiojärjestelmään, joka säätää ilmamääriä reaaliaikaisesti tarpeen mukaan.

Ilmamäärien säätökomponentit

• Ilmanvaihtoventtiilit: Nämä ovat luotettavin tapa hallita ilmamääriä. Venttiilit voivat olla manuaalisesti säädettäviä tai automaattisesti toimivia ja ne asennetaan tulo- ja poistoputkiin.
• Säätöpellit: Pellit asennetaan ilmanvaihtokanaviin säätelemään ilman virtausta. Ne voivat olla joko käsin säädettäviä tai servomoottorien avulla automaattisesti säätöön kykeneviä.
• Anturit: Anturit mittaavat erilaisia parametrejä, kuten lämpötila, kosteus ja hiilidioksidipitoisuus. Näiden mittausten perusteella järjestelmä voi säätää ilmamääriä optimaalisiksi.
• Säätöautomatiikka: Tämä käsittää monimutkaisen järjestelmän, joka koostuu ohjausjärjestelmästä, ohjelmoitavista logiikoista ja muista komponenteista. Sen avulla tehdään tarvittavat säädöt automaattisesti anturitietojen perusteella.

Toimintaperiaate

Ilmamäärien säätö toimii yleensä seuraavasti:

1. Anturit mittaavat sisäilman laatua ja lähettävät nämä tiedot ohjausjärjestelmälle.
2. Ohjausjärjestelmä analysoi anturitiedot ja vertaa niitä asetettuihin tavoitearvoihin, kuten lämpötila, kosteus ja CO2-taso.
3. Järjestelmä tekee päätöksen tarvittavasta ilmamäärän muutoksesta ja säätää venttiilejä, säätöpeltejä tai muita ilmanvaihtokomponentteja.
4. Ilmamäärät säätyvät automaattisesti optimaaliselle tasolle, ja järjestelmä seuraa jatkuvasti anturitietoja ja tekee tarvittaessa lisäsäätöjä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ilmamäärien säätö ilmanvaihtojärjestelmissä on monimutkainen prosessi, joka hyödyntää nykyaikaista tekniikkaa ja automaatiota. Tavoitteena on luoda terveellinen ja energiatehokas sisäympäristö jokaisessa rakennuksessa.

Ilmamäärien mittaukseen käytetään useita erityyppisiä laitteita, jotka voivat vaihdella käyttötarkoituksen ja mittausolosuhteiden mukaan. Tässä ovat yleisimmät laitteet ja niiden käyttökohteet:

1. Anemometrit

Anemometrit ovat laitteita, jotka mittaavat ilman virtausnopeutta. Ne voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:

• Lapa-anemometrit: Nämä käyttävät pyörivää lapaa mittaamaan ilman virtausnopeutta. Ne ovat yleisiä HVAC-järjestelmissä.
• Kuuma lanka -anemometrit: Nämä mittaavat ilman virtausta käyttämällä kuumennettua lankaa, jonka jäähtymistä seurataan ilmavirtauksen avulla. Ne ovat erittäin tarkkoja ja soveltuvat pienien virtausnopeuksien mittaamiseen.
• Ultrasoniset anemometrit: Käyttävät äänen aallokkeiden kulkuaikaa mittaamaan ilmavirtausta. Ne ovat kestäviä ja sopivat korrodoiviin ja ankarien olosuhteiden mittauksiin.

2. Ilmamäärämittarit

Nämä laitteet mittaavat ilman tilavuusvirtausta suoraan ja niitä käytetään usein ilmanvaihtojärjestelmissä:

• Särmälevyt: Nämä mittarit asennetaan kanavaan, ja ne mittaavat ilman virtausta erojen avulla paine-eron kautta.
• Balometrit: Käytetään erityisesti mittaamaan ilmamääriä tulo- ja poistoventtiileistä. Ne ovat helppokäyttöisiä ja tarkkoja.

3. Paine-eromittarit

Nämä mittarit mittaavat ilmanvirtauksen aiheuttamaa paine-eroa ja ne voidaan asentaa esimerkiksi kanavien eri kohtiin. Tulosten avulla voidaan laskea ilman virtausta:

• Mikromanometrit: Mittarit, jotka havaitsevat hyvin pieniä paine-eroja.
• Digitaaliset paine-eromittarit: Antavat tarkan ja helposti luettavan tuloksen mittauksista.

4. Savukynät ja savugeneraattorit

Näitä käytetään ilmanvirtauksen visuaaliseen havaitsemiseen. Ne eivät anna tarkkoja mittaustuloksia, mutta auttavat havainnoimaan ilmavirran suuntaa ja nopeuden vaihteluja.

Ilmamäärien mittaaminen on olennaista monilla alueilla, kuten rakennusten ilmanvaihdossa ja teollisuusprosesseissa, joissa ilmanvaihdon asianmukaisuus on kriittistä. Sopivan mittauslaitteen valinta riippuu kohteen vaatimuksista ja mittauksen tarkkuustarpeista.

Ilmamäärien mittaus ja säätö tulisi tehdä rakennuksissa tietyin aikavälein, jotta sisäilman laatu pysyy hyvänä ja rakennus toimii energiatehokkaasti. Yleisesti suositellaan seuraavia aikavälejä:

Vuosittainen tarkastus

Ilmanvaihtojärjestelmän toimintakunto ja suodattimien puhtaus on hyvä tarkistaa vuosittain. Vuosittainen tarkastus ei välttämättä sisällä tarkkaa ilmamäärien mittausta ja säätöä, mutta se varmistaa järjestelmän perustoimivuuden ja ehkäisee suurempien ongelmien syntymistä.

Laajempi tarkastus 3-5 vuoden välein

Laajempi ilmamäärien mittaus ja säätö on suositeltavaa tehdä 3-5 vuoden välein. Tämän tarkastuksen aikana mitataan ilmanvaihtojärjestelmän teho ja tarvittaessa säädetään ilmamääriä, jotta ilmanvaihto toimii optimaalisesti. Tämä voi sisältää:

• Ilmavirtojen mittaukset kaikkiin tulo- ja poistoilmaventtiileihin.
• Venttiilien ja kanaviston puhdistus tarvittaessa.
• Ilmanvaihtokoneen suodattimien ja muiden komponenttien tarkastus ja mahdollinen vaihtaminen.

Erityistilanteet

Joissakin tapauksissa ilmamäärien mittaus ja säätö voi olla tarpeen useammin kuin 3-5 vuoden välein. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi:

• Sisäilmaan liittyvät ongelmat, kuten huono ilmanlaatu tai tunkkaisuus.
• Muutos rakennuksen käyttötarkoituksessa tai toiminnassa, joka vaikuttaa merkittävästi ilmanvaihtoon.
• Rakennuksen peruskorjaus tai suuret muutokset ilmanvaihtojärjestelmässä.

Ilmamäärien säännöllinen mittaus ja säätö auttaa ylläpitämään hyvän sisäilman laadun ja energiatehokkuuden, mikä lisää asumismukavuutta ja voi pidentää ilmanvaihtojärjestelmän käyttöikää.

Palvelusta ilmamäärien mittaus ja säätö saa kotitalousvähennystä. Ilmamäärien mittaus ja säätö on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 ilmamäärien mittaus ja säätö kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi