Kerrostaloasunnon kuntotarkastus

Katso hintasivu: Kerrostaloasunnon kuntotarkastus hinta

Kerrostaloasunnon kuntotarkastus on asiantuntijan suorittama arvio asunnon yleisestä kunnosta ja mahdollisista korjaustarpeista. Tarkastuksessa käydään läpi muun muassa rakenteet, pintamateriaalit, LVI-järjestelmät (lämpö, vesi ja ilmastointi) sekä sähköjärjestelmät. Tarkastuksen tarkoituksena on tuoda esille asunnon mahdolliset piilevät viat ja ongelmat, jotka voivat vaikuttaa asumismukavuuteen tai aiheuttaa kalliita korjauksia tulevaisuudessa.

Yleisimpiä tarkastuskohteita ovat:

• Seinien, lattioiden ja kattojen kunto
• Ikkunoiden ja ovien kunto sekä tiivistykset
• Keittiön ja kylpyhuoneen rakenteet ja vesieristykset
• Lämmitys-, vesi- ja ilmanvaihtolaitteet
• Sähköjärjestelmät ja niiden turvallisuus

Tarkastuksen jälkeen laaditaan kirjallinen raportti, jossa esitetään havaitut viat, niiden suositellut korjaustoimenpiteet ja mahdolliset lisätutkimustarpeet. Tämä raportti voi olla hyödyllinen erityisesti asuntokauppojen yhteydessä tai suunniteltaessa peruskorjauksia.

Kerrostaloasunnon kuntotarkastus koostuu useista eri vaiheista, joilla pyritään arvioimaan asunnon kunto mahdollisimman kattavasti. Kuntotarkastus antaa arvokasta tietoa asunnon mahdollisista vaurioista ja korjaustarpeista, sekä auttaa asunnon omistajaa tai ostajaa tekemään perusteltuja päätöksiä. Seuraavat vaiheet kuuluvat typillisesti kuntotarkastukseen:

1. Alkukartoitus ja valmistelut

Tämä vaihe sisältää monia eri osia, jotka valmistavat tarkastuksen toteutuksen:

• Asiakastapaaminen ja toiveet: Ensimmäisessä vaiheessa tarkastaja tapaa asunnon omistajan tai tilaajan. Tämä tapaaminen auttaa ymmärtämään asunnon erityispiirteitä ja tilaajan toiveita.
• Esitietojen kerääminen: Asunnon perus- ja rakennustiedot käydään läpi. Nämä tiedot sisältävät rakennusvuoden, rakennusmateriaalit sekä aiemmin tehdyt remontit.
• Dokumenttien tarkastelu: Mahdollisuuksien mukaan tarkastetaan taloyhtiön asiakirjat, kuten isännöitsijäntodistus ja menneet sekä suunnitellut remontit.

2. Asunnon visuaalinen tarkastus

Visuaalisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida asunnon kunto silmämääräisesti:

• Rakenteet: Seinien, lattioiden ja kattojen kunnon tarkistaminen. Etsitään halkeamia, värimuutoksia tai muita vaurioita.
• Pintamateriaalit: Tutkitaan pintamateriaalien, kuten maalien, tapettien ja lattianpäällysteiden kunto.
• Ikään ja käyttöön liittyvät havainnot: Huomiot kuluneisuudesta ja normaalista käytöstä johtuvasta vanhentumisesta.

3. Tekniset tarkastukset ja mittaukset

Teknisillä tarkastuksilla ja mittauksilla varmistetaan, että asunnon laitteistot ja rakenteet ovat kunnossa:

• Sähköjärjestelmä: Pistorasioiden, valokatkaisijoiden ja sulakkeiden toiminta.
• Vesijärjestelmä: Hana- ja viemäriverkoston tarkistus, mahdolliset vuodot.
• Ilmanvaihto: Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden tarkistaminen.
• Kosteusmittaukset: Märkätilojen, kuten kylpyhuoneen ja keittiön, kosteuden mittaus.

4. Ulko- ja yhteistilat

Vaikka pääpaino on asunnossa itsessään, kerrostaloasunnon kuntotarkastus sisältää myös yhteisiin tiloihin liittyviä havaintoja:

• Julkaensivu: Facaden, parvekkeiden ja ikkunarakenteiden tarkastus.
• Yhteiset tilat: Aulat, porraskäytävät, kellarit ja ullakot, jotka vaikuttavat asunnon yleiseen asumismukavuuteen.

5. Raportointi

Viimeinen vaihe on tarkastuksen tuloksien raportointi ja jatkotoimenpiteiden suositukset:

• Kuntoraportti: Kattava raportti, joka sisältää löydökset ja havainnot sekä valokuvat mahdollisista korjaustarpeista.
• Suositukset: Raportissa annetaan suosituksia tarvittavista korjauksista ja kunnossapitotoimenpiteistä.
• Lopputapaaminen: Tilaajan kanssa käydään läpi raportin sisältö ja vastataan mahdollisiin kysymyksiin.

Kuntotarkastuksen tavoitteena on tarjota asunnon omistajalle tai ostajalle kattava ja luotettava kokonaiskuva asunnon nykykunnosta ja mahdollisista lähiajan korjaustarpeista.

Kuntotarkastus kerrostaloasunnolle on tarpeen useissa eri tilanteissa, jotka voivat liittyä sekä asunnon ostamiseen että omistamiseen yleisesti. Seuraavassa on yleisimmät tilanteet, joissa kuntotarkastus kannattaa teettää:

Asuntokaupan yhteydessä

Kun olet ostamassa kerrostaloasuntoa, on suositeltavaa teettää kuntotarkastus voidaksesi varmistua asunnon kunnosta ja mahdollisista piilevistä vioista tai vaurioista. Tämä auttaa sinua neuvottelemaan hinnasta ja tekemään päätöksen ostopäätöksestä turvallisemmin mielin.

Myyntiä harkitessa

Jos olet myymässä kerrostaloasuntoa, teetetty kuntotarkastus voi olla hyvä tapa saada selville mahdolliset korjaustarpeet ennen myyntiä. Tämä antaa myös potentiaalisille ostajille lisäluottamusta asunnon kunnosta, mikä voi helpottaa kaupan syntymistä.

Remonttia suunnitellessa

Ennen suurempia remontteja kuntotarkastus voi auttaa selvittämään asunnon nykyisen kunnon ja mahdolliset piilevät viat, jotka tulisi korjata remontin yhteydessä. Tämä voi säästää aikaa ja rahaa pitkällä tähtäimellä.

Vanhassa talossa asuminen

Jos asunnossasi ei ole tehty kuntotarkastusta pitkään aikaan ja rakennus on iäkäs, voi kuntotarkastus auttaa tunnistamaan rakenteelliset ongelmat ja muut korjaustarpeet ennen kuin niistä tulee suurempia ja kalliimpia ongelmia.

Ongelmatilanteissa

Jos asunnossa ilmenee ongelmia, kuten kosteusvaurioita, homeongelmia tai muita vastaavia epäkohtia, kuntotarkastus on tarpeen syiden selvittämiseksi ja tarvittavien korjaustoimenpiteiden kartoittamiseksi.

Taloyhtiön huoltokirjan päivittäminen

Monessa taloyhtiössä huoltokirjan ajantasaisuus on tärkeää. Kuntotarkastus voi olla yksi osa tätä prosessia, kun halutaan saada kokonaiskuva huoneiston ja koko rakennuksen kunnosta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntotarkastus on erinomainen keino saada kattava ja objektiivinen arvio kerrostaloasunnon kunnosta useissa eri tilanteissa, mikä auttaa sekä nykyisiä että tulevia omistajia tekemään perusteltuja päätöksiä asunnon suhteen.

Kerrostaloasunnon kuntotarkastuksen voi suorittaa useampi eri ammattilainen. Tärkeintä on, että tarkastuksen suorittajalla on tarvittava asiantuntemus ja pätevyys. Tässä ovat pääasialliset tahot, jotka voivat suorittaa kuntotarkastuksen:

• Rakennusinsinööri tai -mestari: Näillä ammattilaisilla on kattava ymmärrys rakennustekniikasta ja -materiaaleista. He pystyvät arvioimaan rakennuksen kunnon ja mahdolliset riskit.
• Sertifioitu kuntotarkastaja: Suomessa on olemassa erilaisia sertifikaatteja, kuten AKK (Asuntokaupan kuntotarkastaja), jotka varmistavat, että tarkastajalla on tarvittava koulutus ja kokemus kuntotarkastuksien suorittamiseen.
• Rakennusterveysasiantuntija: Jos asunnossa epäillään kosteus- tai homevaurioita, rakennusterveysasiantuntija voi olla erityisen hyödyllinen. Heidän erikoisalanaan ovat sisäilmaan liittyvät ongelmat ja näiden vaikutukset rakennusten kuntoon.
• Isännöitsijä tai kiinteistönhoitaja: Joissain tapauksissa myös isännöitsijä tai kiinteistönhoitaja voi tehdä yleiskatsauksen kiinteistön kunnosta. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä esimerkiksi tavanomaisessa huoltokierroksessa tai muiden korjaustöiden yhteydessä.

On suositeltavaa käyttää sertifioitua ja kokenutta kuntotarkastajaa erityisesti silloin, kun kuntotarkastus liittyy asuntokauppaan tai suurempien korjaushankkeiden suunnitteluun. Näin varmistetaan tarkastuksen luotettavuus ja perusteellisuus.

Kerrostaloasunnon kuntotarkastuksessa arvioidaan asunnon tekninen kunto, turvallisuus ja mahdolliset korjaustarpeet. Tarkastus tehdään yleensä silmämääräisesti, mutta tarvittaessa käytetään myös mittausvälineitä. Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät asiat, joita tarkastuksessa käydään läpi:

Rakenteet ja pintamateriaalit

Tarkastetaan asunnon seinät, katot ja lattiat mahdollisten rakenteellisten vaurioiden, halkeamien ja kosteusvaurioiden varalta. Pintamateriaalit kuten maalipinnat, tapetit ja lattiamateriaalit katsotaan niiden kunnon ja mahdollisten uusimistarpeiden osalta.

Sähköjärjestelmä

Sähköjärjestelmän kunto ja turvallisuus varmistetaan. Tarkastetaan pistorasiat, katkaisijat, valaisimet sekä sähkökaapin kunto. Mahdolliset vanhat ja vaaralliset sähkölaitteet tai johdot havaitaan ja merkitään.

Vesi- ja viemärijärjestelmät

Putkistojen, hanojen ja vesikalusteiden kunto arvioidaan. Tarkastetaan, ettei ole vuotoja tai näkyviä merkkejä kosteudesta. Viemärijärjestelmän toimivuus testataan ja mahdolliset hajuhaitat tai tukokset raportoidaan.

Kylpyhuone ja saunatilat

Kylpyhuoneen ja saunatilojen rakenteet, vesieristys ja pintamateriaalit tarkastetaan huolellisesti. Erityisesti kosteusvauriot, laatoituksen kunto ja saumaukset ovat tarkastuskohteina. Saunan kiuas ja ilmanvaihto tarkistetaan myös.

Keittiö

Keittiön kaapistot, työtasot, kodinkoneet ja vesipisteet arvioidaan. Hana- ja viemäriliitokset tarkastetaan mahdollisten vuotojen varalta. Myös keittiön sähkölaitteiden kunnollisuus ja kiinnitykset varmistetaan.

Ilmanvaihto

Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus ja puhtaus tarkastetaan. Asunnon ilmanvaihto voi olla joko koneellinen tai painovoimainen, ja sen toimivuus on tärkeää asunnon sisäilman laadun kannalta. Ilmanvaihtoventtiilit ja -kanavat käydään läpi.

Ikkunat ja ovet

Ikkunoiden ja ovien kunto ja tiivisteet tarkistetaan. Mahdolliset lämpövuodot, lasien halkeamat ja karmien toimivuus arvioidaan. Myös ovien lukitusmekanismit ja toimivuus sekä mahdolliset tiivistys- tai korjaustarpeet huomioidaan.

Parveke

Jos asunnossa on parveke, sen rakenteet, lattiamateriaalit ja kaiteet tarkastetaan. Mahdolliset parvekkeen lasitukset arvioidaan niiden toimivuuden ja kunnon osalta.

Yleiset turvallisuusseikat

Tarkastuksessa havainnoidaan myös yleisiä turvallisuusseikkoja, kuten palovaroittimien toimivuutta, mahdollisia paloturvallisuusriskien aiheuttajia ja yleistä asumisturvallisuutta. Lisäksi haetaan mahdollisia esteettömyyteen liittyviä seikkoja erityisesti, jos asunnossa asuu liikuntarajoitteinen henkilö.

Kerrostaloasunnon kuntotarkastus on kokonaisvaltainen prosessi, joka kattaa kaikki merkittävät osa-alueet asunnon kunnon arvioinnissa. Tarkastuksesta laaditaan yleensä raportti, jossa kuvataan tarkastuksen havainnot ja annetaan suosituksia tarvittavista korjauksista ja huoltotoimenpiteistä.

Jos kerrostaloasunnon kuntotarkastuksessa ilmenee ongelmia, on tärkeää toimia suunnitelmallisesti ja huolellisesti, jotta ongelmat voidaan ratkaista mahdollisimman tehokkaasti ja kustannustehokkaasti. Seuraavat vaiheet auttavat sinua prosessin läpiviemisessä:

1. Ongelman dokumentointi

Ensimmäinen askel on ongelman tarkka dokumentointi. Pyydä kuntotarkastajalta kattava raportti, joka sisältää löydetyt ongelmat, niiden sijainnin ja mahdollisesti niiden vakavuusasteen. Tämä raportti toimii perustana kaikille jatkotoimenpiteille.

2. Kommunikointi osapuolten kanssa

Jos asut taloyhtiössä, ota yhteyttä taloyhtiön hallitukseen tai isännöitsijään ja kerro heille löydöksistä. Taloyhtiön vastuulle kuuluu usein rakennuksen rakenteellisten ja yhteisten tilojen kunnossapito, joten heidän on oltava tietoisia ongelmista. Varmista, että kaikki viestintä on dokumentoitu kirjallisesti, jotta siitä jää todisteet.

3. Lisäselvitysten ja tutkimusten teettäminen

Joissakin tapauksissa kuntotarkastus voi antaa alustavan näkemyksen ongelmista ilman tarkkaa syyn selvittämistä. Tällöin voi olla tarpeen teettää lisäselvityksiä, kuten kosteusmittauksia, rakennetutkimuksia tai asiantuntijalausuntoja, jotta ongelmien syyt ja laajuus selviävät.

4. Korjaussuunnitelman laatiminen

Kun ongelmat on kartoitettu ja niiden syyt selvitetty, seuraava vaihe on korjaussuunnitelman laatiminen. Tämä voi vaatia erikoisosaamista ja suunnittelua, joten kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen. Korjaussuunnitelmassa tulee määritellä korjaustoimenpiteet, aikataulu ja kustannusarvio.

5. Päätöksenteko ja korjaustoimenpiteiden toteuttaminen

Taloyhtiön kokouksessa tulee tehdä päätös korjaustoimenpiteiden aloittamisesta. Usein korjaukset vaativat yhtiökokouksen hyväksynnän, erityisesti jos kyseessä ovat suuremmat ja kustannuksiltaan merkittävät toimenpiteet. Päätöksen jälkeen voidaan aloittaa tarjouskilpailu osaavien urakoitsijoiden löytämiseksi ja korjausten toteuttamiseksi.

6. Seuranta ja dokumentointi

Korjaustöiden aikana ja niiden valmistumisen jälkeen on tärkeää seurata työn laatua ja varmistaa, että kaikki ongelmat on korjattu asianmukaisesti. Teetä tarvittaessa uusi tarkastus varmistuaksesi, että korjaukset ovat onnistuneet. Pidä huolta, että kaikki korjaukset ja niihin liittyvät dokumentit säilytetään asianmukaisesti, sillä ne voivat olla tärkeitä tulevaisuudessa esimerkiksi asunnon myynnin yhteydessä.

Noudattamalla näitä vaiheita varmistat, että kerrostaloasunnon kuntotarkastuksessa ilmenneet ongelmat hoidetaan tehokkaasti ja kestävästi. Hyvin dokumentoitu ja huolellisesti toteutettu prosessi vähentää riskejä ja parantaa asumisen laatua.

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi