Kodin kuntotarkastus

Katso hintasivu: Kodin kuntotarkastus hinta

Kodin kuntotarkastus sisältää yleensä yksityiskohtaisen arvioinnin kiinteistön kunnosta ja rakenteista. Tyypillisesti siihen kuuluvat:

• Rakenteiden tutkiminen: Perustukset, seinät, katto, lattiat ja muut kantavat rakenteet tarkistetaan mahdollisten vaurioiden ja kulumisten varalta.
• Vesikaton ja yläpohjan tarkastus: Kattorakenteiden kunto arvioidaan, mukaan lukien eristykset ja läpiviennit.
• Lämmitysjärjestelmän tarkastus: Lämmitysjärjestelmän laitteet ja toimivuus tarkistetaan.
• Vesijohto- ja viemärijärjestelmän tarkastus: Käydään läpi putkistot, niiden näkyvät osat ja mahdolliset vuodot.
• Ilmanvaihtojärjestelmän tarkastus: Ilmanvaihtokanavat ja laitteet tarkistetaan, samoin kuin niiden toimivuus.
• Sähkölaitteiden ja -järjestelmien tarkastus: Sähköjärjestelmän keskeiset osat, kuten keskukset, johdotukset ja laitteet, arvioidaan.
• Ikkunoiden ja ovien tarkastus: Ikkunoiden ja ovien kunto, tiivistykset ja toimivuus tarkistetaan.
• Viemäröinnin ja salaojien tarkastus: Ulkopuoliset viemärit ja salaojat arvioidaan mahdollisten tukosten ja kosteuden hallinnan osalta.
• Yhteenveto ja raportointi: Tarkastuksen jälkeen laaditaan raportti, joka sisältää löydökset, suositukset jatkotoimenpiteistä ja mahdolliset korjaustarpeet.

Kuntotarkastuksen avulla saadaan kattavaa tietoa kiinteistön tämänhetkisestä kunnosta, mikä auttaa mahdollisten ongelmien korjaamisessa ja ennaltaehkäisyssä.

Kodin kuntotarkastus kannattaa tehdä useassa eri tilanteessa varmistamaan rakennuksen kunnon ja välttämään mahdolliset piilevät ongelmat. Tässä joitakin keskeisiä ajankohtia ja syitä kuntotarkastuksen teettämiselle:

Ennen asunnon ostamista tai myymistä

Yksi yleisimmistä ajankohdista kuntotarkastusen teettämiselle on ennen asunto- tai kiinteistökauppoja. Ostajat haluavat varmistaa, että he eivät osta "sikaa säkissä", ja myyjät puolestaan voivat tarjota luotettavaa tietoa asunnon kunnosta, mikä saattaa helpottaa myyntiä.

Säännöllinen kuntotarkastus

Riippumatta siitä, onko kyseessä omakotitalo vai asunto-osakeyhtiö, on hyvä tehdä säännöllinen kuntotarkastus esimerkiksi 5–10 vuoden välein. Tämä auttaa havaitsemaan mahdolliset rakenteelliset ongelmat ajoissa ja pidentää rakennuksen elinkaarta.

Suurten remonttien yhteydessä

Kun suunnittelet suuria remontteja, kuten putkiremonttia, julkisivuremonttia tai kattoremonttia, on hyvä teettää kuntotarkastus. Tämä antaa kokonaisvaltaisen kuvan rakennuksen kunnosta ja auttaa suunnittelemaan remontit järkevästi.

Muuttuvat olosuhteet

Rakennuksen olosuhteet voivat muuttua vaurioiden, sääolosuhteiden tai esimerkiksi maaperän liikkeiden vuoksi. Jos rakennus sijaitsee alueella, jossa esiintyy maanvajoamia tai muita luonnonilmiöitä, kannatta kuntotarkastus tehdä tavallista tiheämmin.

Asumisviihtyvyyden parantaminen

Kodin kuntotarkastus voi parantaa asumisviihtyvyyttä, koska sen avulla voi havaita ja korjata esimerkiksi ilmanlaatuun, lämpötilaan ja kosteuteen liittyviä ongelmia. Näin voidaan varmistaa terveellinen ja mukava asuinympäristö.

Vakuutuksen piiriin

Jotkut vakuutusyhtiöt saattavat vaatia kuntotarkastuksen teettämistä ennen tiettyjen vakuutusten myöntämistä tai asettaa sen ehdoksi vakuutuksen jatkumiselle. Tämä pätee erityisesti vanhemmissa kiinteistöissä.

Kuntotarkastuksen tekeminen oikeaan aikaan voi säästää merkittäviä kustannuksia, ehkäistä suuria vaurioita ja pidentää rakennuksen käyttöikää.

Kodin kuntotarkastus kestää yleensä 2-5 tuntia riippuen tarkastettavan kohteen koosta, iästä ja kunnosta. Yksityiskohtaisemmin ajankäyttöön vaikuttavat seuraavat tekijät:

• Kohteen koko: Suuremmissa asunnoissa, kuten omakotitaloissa ja isoissa rivitalohuoneistoissa, tarkastus vie enemmän aikaa kuin pienemmissä asunto-osakkeissa.
• Kohteen ikä: Vanhemmat rakennukset saattavat vaatia tarkempaa ja pidempikestoista tutkimusta, sillä niiden rakenteet ja järjestelmät voivat olla monimutkaisempia ja haavoittuvaisempia kuin uusien kohteiden.
• Kohteen kunto: Jos rakennuksessa on havaittavissa selkeitä vaurioita tai epäkohtia, niiden tarkempi tutkiminen ja dokumentointi vie enemmän aikaa. Lisäksi epäilyt piilevistä vaurioista voivat vaatia lisätutkimuksia.
• Tarkastusmenetelmät: Laajemmat ja perusteellisemmat tarkastusmenetelmät, kuten lämpökamerakuvaukset ja kosteusmittaukset, voivat pidentää tarkastusaikaa.

Yleisesti ottaen kuntotarkastuksen prosessi koostuu seuraavista vaiheista:

1. Varaustiedon ja asiakirjojen läpikäynti: Ennen varsinaista paikan päällä suoritettavaa tarkastusta tarkastaja käy läpi rakennuksen piirustukset, aikaisemmat tarkastusraportit ja mahdolliset korjausdokumentit. Tämä vaihe voi kestää noin 30-60 minuuttia.
2. Varsinainen tarkastus: Tarkastaja kiertää kohteen ja tutkii kaikki rakenteet, pintamateriaalit, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät sekä muut tekniset ratkaisut. Tämä vaihe vie suurimman osan ajasta, yleensä 1,5-3 tuntia.
3. Raportin laatiminen: Tarkastuksen jälkeen tarkastaja laatii yksityiskohtaisen raportin havaituista vioista ja puutteista sekä antaa suosituksia jatkotoimenpiteille. Raportin kirjoittaminen kestää yleensä 1-2 tuntia.

Lopuksi on hyvä huomioida, että tarkka aika vaihtelee tapauskohtaisesti, ja on suositeltavaa varautua mahdollisiin yllätyksiin, jotka voivat pidentää tarkastusaikaa. Tarkastajan osaaminen ja kokemus vaikuttavat myös tarkastuksen sujuvuuteen ja ajankäyttöön.

Kodin kuntotarkastuksen valmistelu on tärkeä vaihe, joka varmistaa sujuvan tarkastusprosessin ja kattavan raportin. Tässä muutamia keskeisiä askeleita, kuinka valmistautua kuntotarkastukseen:

1. Valitse luotettava tarkastaja

Ensimmäinen askel on valita ammattitaitoinen ja sertifioitu kuntotarkastaja. On suositeltavaa valita tarkastaja, joka omaa hyvät arvostelut ja referenssit.

2. Varaa tarkastusaika

Kun sopiva tarkastaja on valittu, seuraava vaihe on sopia tarkastusajankohta. Varmista, että valittu aika sopii myös muille asunnon mahdollisille käyttäjille, kuten omistajille tai vuokralaisille.

3. Puhdista ja valmistele tilat

Varmista, että kaikki kodin tilat ovat helposti tarkastettavissa. Poista esteet tarkastajien reitiltä ja pidä erityisesti tarkasti tarkastettavat kohteet, kuten kellarit ja ullakot, siisteinä ja esteettöminä.

4. Järjestä asiakirjat

Kerää yhteen kaikki kodin huoltokirjat, piirustukset ja aikaisemmat kuntotarkastusraportit. Näistä asiakirjoista on hyötyä tarkastajalle, sillä ne antavat viimeisimmän tiedon kiinteistön nykytilasta ja aiemmista huoltotoimenpiteistä.

5. Ilmoita asukkaat

Jos asunnossa asuu muita henkilöitä, on heille hyvä tiedottaa kuntotarkastuksesta etukäteen. Tämä varmistaa, ettei tarkastusajoissa tule yllätyksiä tai häiriöitä.

6. Varmista pääsy kaikkiin tiloihin

Varmista, että tarkastajalla on kaikki tarvitsemansa avaimet ja pääsy kaikkiin tiloihin, mukaan lukien varastot, tekniset tilat ja mahdolliset ulkorakennukset.

7. Tarkista, että perusjärjestelmät toimivat

Ennen tarkastusta varmista, että kodin perusjärjestelmät, kuten sähkö, vesi ja lämpöjärjestelmät, ovat toiminnassa. Tämä auttaa tarkastajaa testaamaan näiden järjestelmien toimintakuntoa.

8. Ota huomioon erityiskohteet

Jos kodissa on erityisiä tarkastusta vaativia kohteita, kuten kosteat tilat, kattorakenteet tai uusitut osiot, mainitse niistä tarkastajalle etukäteen. Tämä auttaa tarkastajaa keskittymään näihin erityiskohteisiin tarkemmin.

Huolellinen valmistautuminen kuntotarkastukseen auttaa tarkastajaa työskentelemään tehokkaammin ja varmistaa, että tarkastusraportti on mahdollisimman kattava ja luotettava.

Kodin kuntotarkastuksen jälkeen tapahtuu useita asioita, joiden tarkoituksena on varmistaa tarkastustulosten hyödyntäminen mahdollisimman hyvin. Seuraavat vaiheet ovat yleisiä kuntotarkastuksen jälkeen:

Raportti kuntotarkastuksen tuloksista

Tarkastuksen suorittanut ammattilainen laatii yksityiskohtaisen raportin, joka sisältää havainnot tarkastuksen aikana. Raportissa käydään läpi kodin eri osat, kuten rakenteet, katto, vesikatto, ulkoseinät, alapohja, sisätilat, märkätilat, sähkö- ja LVI-järjestelmät sekä mahdolliset riskirakenteet ja niiden kunto.

Suositukset ja toimenpide-ehdotukset

Raportissa esitetään suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia havaittujen vikojen korjaamiseksi tai mahdollisten riskien hallitsemiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi tiivistystöitä, kosteusvaurioiden korjaamista, sähköjärjestelmän tarkastamista tai muita vastaavia toimenpiteitä.

Keskustelu tarkastajan kanssa

On suositeltavaa, että kodin omistaja tai tilaaja varaa aikaa keskustellakseen tarkastajan kanssa raportin sisällöstä. Tämä auttaa ymmärtämään kuntotarkastuksen havaintoja paremmin ja hankkimaan lisätietoa mahdollisista seuraavista askelista.

Kustannusarviot ja palveluntarjoajien kartoitus

Mikäli kuntotarkastuksessa ilmeni korjaustarpeita, seuraava vaihe on hankkia kustannusarviot tarvittavista töistä. Kannattaa pyytää tarjoukset useilta eri palveluntarjoajilta, jotta saa käsityksen kustannuksista ja voi vertailla eri vaihtoehtoja. Tämä vaihe auttaa myös valitsemaan luotettavan ja osaavan toteuttajan korjaustöille.

Korjaustöiden aikatauluttaminen

Saatuaan kustannusarviot kodin omistaja tai tilaaja voi päättää, mitkä korjaustyöt tehdään ja missä aikataulussa. On tärkeää priorisoida kiireellisimmät korjaukset, jotta asumismukavuus ja turvallisuus pysyvät korkealla tasolla.

Toteutuksen seuranta ja dokumentointi

Kun korjaustyöt ovat käynnissä, on suositeltavaa seurata työn edistymistä ja varmistaa, että kaikki tehdään sovitusti ja korkealla laadulla. Valmiit työt tulisi dokumentoida, ja mahdollisuuksien mukaan voi pyytää tarkastajan lausuntoa niiden lopputuloksesta.

Kunnon ylläpito ja jatkoseuranta

Kuntotarkastusraportti sisältää myös suosituksia kodin kunnon jatkoseurannasta ja ylläpidosta. Säännölliset tarkastukset ja huoltotoimenpiteet auttavat pitämään kotisi hyvässä kunnossa ja voivat estää isompien ongelmien syntymisen tulevaisuudessa.

Näiden vaiheiden avulla kodin omistaja voi varmistaa, että kodin kuntotarkastuksen tulokset hyödynnetään tehokkaasti ja mahdolliset viat saadaan korjattua ajoissa, mikä parantaa kodin turvallisuutta, mukavuutta ja arvoa.

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi