Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

Katso hintasivu: Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä hinta

Kuntotarkastus on tärkeä osa asuntokauppaa, koska se tarjoaa objektiivista ja ammattimaista tietoa kiinteistön kunnosta. Tämä auttaa sekä ostajaa että myyjää tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Tarkastuksessa voidaan havaita mahdolliset nykyiset ja tulevat ongelmat, kuten kosteusvauriot, rakenneongelmat tai laitteen kulumiset, jotka voivat vaikuttaa asunnon arvoon ja turvallisuuteen.

Keskeisiä hyötyjä kuntotarkastuksesta ovat:

• Riskien hallinta: Ostajat voivat välttää yllättäviä korjauskustannuksia ja saada realistisen käsityksen tulevista korjaustarpeista.
• Neuvotteluvaltti: Myyjät voivat käyttää kuntotarkastuksen tuloksia määrittääkseen kohtuullisen myyntihinnan tai neuvotellakseen ehdot ostajan kanssa.
• Luotettavuus: Molemmat osapuolet saavat puolueetonta tietoa, mikä lisää kaupankäynnin luotettavuutta ja vähentää erimielisyyksien riskiä myöhemmin.
• Turvallisuus: Mahdollisten turvallisuusriskejä aiheuttavien vaurioiden havaitseminen ajoissa, kuten sähkö- tai putkistoviat.

Yhteenvetona kuntotarkastus lisää läpinäkyvyyttä ja varmuutta asuntokauppaprosessiin, mikä tekee siitä sujuvamman ja turvallisemman kaikille osapuolille.

Kuntotarkastus tulisi suorittaa ennen varsinaista asuntokauppaa, mieluiten jo siinä vaiheessa, kun myyntipäätös on tehty mutta ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Tässä vaiheessa molemmat osapuolet, sekä myyjä että ostaja, hyötyvät tarkastuksesta, sillä se tarjoaa selkeän ja objektiivisen kuvan asunnon kunnosta.

Perusteet kuntotarkastuksen suorittamiselle ennen kauppaa:

• Lakisääteiset velvollisuudet: Asuntokauppalain mukaan myyjällä on velvollisuus antaa ostajalle oikeat ja riittävät tiedot asunnosta. Kuntotarkastus auttaa myyjää täyttämään tämän velvollisuuden.
• Riskien minimointi: Kuntotarkastus auttaa havaitsemaan mahdolliset ongelmat, jotka voivat myöhemmin aiheuttaa riitoja tai taloudellisia menetyksiä. Kun ongelmat tiedostetaan etukäteen, osapuolet voivat sopia korjaustoimenpiteistä tai hinnoittelusta uudelleen.
• Turvallisuus: Ostajalle kuntotarkastus tarjoaa mielenrauhan ja varmuuden siitä, että asunto on turvallinen ja kunnossa. Tämä voi myös nopeuttaa kauppaprosessia, sillä ostaja tietää tarkalleen, mitä on ostamassa.
• Neuvottelupositio: Mahdollisten vikojen tai puutteiden tunnistaminen etukäteen antaa neuvotteluvaraa kauppahinnan suhteen, mikä voi hyödyttää kumpaakin osapuolta.
• Lainasaanti: Ostajan näkökulmasta monet pankit saattavat vaatia kuntotarkastuksen ennen lainan myöntämistä, joten tarkastus sujuvoittaa myös rahoitusprosessia.

Prosessi kuntotarkastuksen aikana:

1. Molempien osapuolien sopimus tarkastuksen suorittamisesta. Usein kustannukset jaetaan myyjän ja ostajan kesken.
2. Ammattitaitoisen tarkastajan valinta. On suositeltavaa valita tarkastaja, joka on sertifioitu ja jolla on kokemusta vastaavanlaisten kohteiden tarkastamisesta.
3. Tarkastuksen läpivienti. Tarkastaja käy läpi asunnon rakenteet, tekniset järjestelmät ja muut olennaiset osat, dokumentoiden löydöksensä raporttiin.
4. Raportin läpikäynti: Myyjä ja ostaja tutustuvat raporttiin ja keskustelevat mahdollisista toimenpiteistä, kuten korjauksista tai hinnanalennuksista.

Kokonaisuudessaan kuntotarkastus on äärimmäisen tärkeä osa asuntokauppaprosessia. Se edistää läpinäkyvyyttä, luottamusta ja turvallisuutta niin myyjän kuin ostajankin näkökulmasta, varmistaen samalla, että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä lopputulokseen.

Kuntotarkastuksessa tutkitaan kiinteistön tai asunnon kunto kattavasti. Seuraavassa on yleiskatsaus siihen, mitä kuntotarkastuksessa tavallisesti tarkastetaan:

Rakenteet ja perustukset

Tarkastetaan rakennuksen perustukset, rungot ja kantavat rakenteet halkeamien, muodonmuutosten ja muiden vaurioiden varalta. Tämä sisältää sekä maanpäälliset että mahdolliset maanalaiset rakenteet.

Vesikatto ja katon rakenteet

Katon kunto arvioidaan tarkistamalla kattomateriaalit, läpiviennit, sadevesijärjestelmät ja katon tuuletus. Myös mahdolliset vuodot ja kosteuden aiheuttamat vauriot kartoitetaan.

Ulkopuolinen julkisivu

Julkisivun tarkastuksessa käydään läpi seinien materiaalit ja pinnoitteet, ikkunat, ovet sekä mahdolliset ulkopuoliset portaat ja parvekkeet.

Vesi- ja viemärijärjestelmät

Arvioidaan vesijohtojen, viemäriputkien ja asennusten kunto. Tämä sisältää tarkistukset mahdollisista vuodoista, ruosteista tai muista vaurioista.

Sähköjärjestelmät

Tarkastetaan kiinteistön sähköasennukset, sähkökaapit, johdotukset ja niiden turvallisuus. Tämä sisältää myös pistorasiat ja valokatkaisijat.

Lämmitysjärjestelmä

Lämmityslaitteiden, kuten kattiloiden, lämpöpumppujen ja pattereiden kunto tarkastetaan. Lisäksi tutkitaan ilmanvaihtojärjestelmät ja niiden toimivuus.

Sisätilat

Kaikki sisätilojen pinnat kuten lattiat, seinät, katot sekä kiinteät kalusteet tarkistetaan rakenteellisten vaurioiden ja kulumisen varalta. Myös mahdolliset kosteusvauriot mitataan ja dokumentoidaan.

Kosteusmittaukset

Kriittisissä tiloissa, kuten kylpyhuoneissa, keittiöissä ja kellareissa tehdään usein kosteusmittauksia piilevien vaurioiden havaitsemiseksi.

Ilmanvaihto ja sisäilma

Tarkastetaan ilmanvaihdon toiminta ja ilmanvaihtojärjestelmän kunto sekä mitataan mahdolliset sisäilmaan liittyvät ongelmat kuten korkea kosteus tai riittämätön ilmanvaihto.

Kuntotarkastuksen tulokset kootaan yleensä raporttiin, joka tarjoaa yksityiskohtaisen yhteenvedon kohteen kunnosta sekä mahdollisista korjaus- ja huoltotoimenpiteistä. Tämä raportti auttaa kiinteistön omistajia, ostajia ja myyjiä tekemään tietoisia päätöksiä kiinteistön kunnosta ja tarvittavista toimenpiteistä.

Kuntotarkastuksen suorittavat yleensä siihen erikoistuneet ammattilaiset, kuten rakennusalan insinöörit, tekniset asiantuntijat tai sertifioidut kuntotarkastajat. Näillä henkilöillä tulee olla kattava ymmärrys rakennustekniikasta, kosteusmittauksista, rakennusmääräyksistä ja rakenteiden eri materiaaleista. Heidän tehtävänään on arvioida rakennuksen kuntoa, havaita mahdolliset vauriot ja antaa raportti, joka pohjautuu tarkastuksen aikana tehtyihin havaintoihin.

Kuntotarkastuksessa voidaan käyttää erilaisia mittauslaitteita ja -menetelmiä, kuten kosteusmittareita, lämpökameroita ja savutestejä. Tarkastuksen laajuus ja käytettävät menetelmät voivat vaihdella riippuen tarkastuskohteen tyypistä ja asiakkaan tarpeista.

Yleisiä kuntotarkastuksen suorittajia ovat:

• Rakennusalan insinöörit: Heillä on yleensä teknistä koulutusta ja kokemusta rakennusten kunnon arvioimisesta sekä korjaustoimenpiteiden suunnittelusta.
• Sertifioidut kuntotarkastajat: Näillä ammattilaisilla on erityinen koulutus ja sertifiointi, jotka takaavat, että he osaavat suorittaa tarkastukset standardien mukaisesti.
• Rakennusterveysasiantuntijat: He voivat keskittyä erityisesti sisäilman laatuun ja rakennusten terveellisyyteen liittyviin ongelmiin.
• Kosteusmittausasiantuntijat: Nämä ammattilaiset ovat erikoistuneet kosteusvaurioiden havaitsemiseen ja arviointiin.

On tärkeää, että kuntotarkastusta suorittava ammattilainen on riippumaton ja puolueeton, jotta arviointi on objektiivinen ja luotettava. Usein kuntotarkastajan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota heidän kokemukseensa, koulutukseensa ja mahdollisiin sertifikaatteihin, jotta voidaan varmistaa tarkastuksen laadukkuus ja luotettavuus.

Kuntotarkastuksen kesto voi vaihdella useiden tekijöiden mukaan, kuten tarkastettavan kiinteistön koon, iän, kunnon ja rakenteiden monimutkaisuuden perusteella. Yleisesti ottaen kuntotarkastus kestää yleensä noin 2-4 tuntia. Tässä on eriteltynä tarkemmin, mistä tekijöistä kesto usein riippuu:

Kiinteistön koko ja tyyppi

Pienemmissä kohteissa, kuten yksittäisissä omakotitaloissa tai pienissä rivitalohuoneistoissa, kuntotarkastus voi kestää lyhyemmän aikaa, tyypillisesti noin 2-3 tuntia. Suuremmat kiinteistöt, kuten suuret omakotitalot, kerrostaloasunnot tai liiketilat, voivat vaatia pidemmän tarkastusajan, jopa 4-6 tuntia tai enemmän.

Kiinteistön ikä ja kunto

Vanhemmat ja huonommassa kunnossa olevat kiinteistöt saattavat vaatia tarkemman ja perusteellisemman tarkastuksen, mikä voi pidentää tarkastuksen kestoa. Uudemmissa ja hyväkuntoisissa kiinteistöissä tarkastus voi olla nopeampi.

Tarkastuksen laajuus

Jos kuntotarkastus sisältää laajemman määrän mittauksia, kattavampia kuntoselvityksiä tai erikoistarkastuksia (kuten kosteusmittaukset, ilmanvaihtojärjestelmien tarkastukset tai energiatodistusten laadinta), tarkastuksen kesto voi pidentyä. Tavanomaisessa tarkastuksessa käydään läpi rakenteet, perusjärjestelmät ja näkyvät vauriot.

Mahdolliset löydökset

Mikäli tarkastuksen aikana löydetään poikkeamia tai ongelmakohtia, tarkastukseen aikaa saattaa kulua enemmän, jotta ongelmat dokumentoidaan perusteellisesti ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden suositukset annetaan johdonmukaisesti.

Yhteenveto ja raportointi

Kuntotarkastukseen sisältyy myös tarkastuksen jälkeen tehtävä yhteenveto ja raportointi. Tämä voi viedä jonkin verran aikaa ja vaikuttaa kokonaisaikatauluun. Asiakkaalle voidaan myös varata aikaa suullisesti esittää löydökset ja keskustella suosituksista.

Kaiken kaikkiaan kuntotarkastuksen kesto on joustava ja riippuu edellä mainituista tekijöistä. Etukäteen sovitussa tarkastusajassa pyritään huomioimaan kaikki kohteen erityispiirteet ja asiakkaan tarpeet, jotta tarkastus voidaan tehdä perusteellisesti ja laadukkaasti.

Kuntotarkastus olisi hyvä tehdä säännöllisesti, vaikka asunnon myynti ei olisikaan ajankohtainen. Yleinen suositus on tehdä kuntotarkastus noin 5–10 vuoden välein. Tämä aikaväli riippuu kuitenkin useista tekijöistä, kuten kiinteistön iästä, kunnosta ja aikaisemmista remonteista.

Miksi kuntotarkastus on tärkeä säännöllisesti?

Säännöllinen kuntotarkastus auttaa tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään mahdollisia ongelmia ennen niiden pahenemista. Tämä voi säästää merkittäviä kustannuksia pitkällä aikavälillä ja ylläpitää kiinteistön arvoa. Tarkastus antaa myös tarkan kuvan kiinteistön nykytilasta, jolloin ylläpito- ja korjaustoimenpiteet voidaan suunnitella paremmin.

Milloin kuntotarkastus voisi olla tarpeen useammin?

• Kohteissa, joissa on havaittu aiemmin vakavia rakenteellisia ongelmia tai kosteusvaurioita.
• Vanhemmissa rakennuksissa, joissa voi olla suurempi riski kulumiselle ja vaurioille.
• Kohteissa, jotka sijaitsevat alueilla, joilla ympäristöolosuhteet voivat aiheuttaa tavallista enemmän kulumista, kuten meren läheisyydessä tai kosteus- ja homeherkillä alueilla.

Mitä kuntotarkastuksessa tutkitaan?

Kuntotarkastuksessa käydään läpi koko kiinteistö kattavasti, mukaan lukien:

• Perustukset ja rakenteet
• Vesikatto ja yläpohja
• Seinärakenteet ja ulkovuoraukset
• LVIS-järjestelmät (lämpö-, vesi- ja ilmaistointijärjestelmät)
• Sisätilojen kunto ja mahdolliset kosteusvauriot

Asiantuntija tarkastaa myös kiinteistön asiakirjat, kuten aikaisemmat tarkastusraportit ja huoltokirjat, saadakseen kattavan kuvan kiinteistön historiasta ja nykytilasta.

Säännölliset kuntotarkastukset tuovat mielenrauhaa ja auttavat varmistamaan, että kiinteistö säilyy hyvässä kunnossa ja turvallisena asua. Lisäksi ne auttavat varautumaan tulevaisuuden korjaustarpeisiin ajoissa, mikä voi olla merkittävä etu kustannusten hallinnan kannalta.

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi