Laaja kuntotarkastus

Katso hintasivu: Laaja kuntotarkastus hinta

Laaja kuntotarkastus sisältää yleensä kattavan selvityksen kiinteistön kunnosta ja mahdollisista korjaustarpeista. Tarkastus tehdään usein ennen kiinteistön myyntiä tai merkittävän korjaushankkeen suunnittelua. Tyypillisesti tarkastus kattaa seuraavat osa-alueet:

• Rakenteet ja perustukset: Seinien, kattojen, lattioiden ja perustusten kunto sekä mahdollisten vaurioiden arviointi.
• Vesikatto: Katon vesieristykset, katemateriaalit ja sadevesijärjestelmät tarkastetaan.
• Julkisivut: Seinien ja ulkopintojen kunto, maalipinnat, rappaukset ja eristykset.
• Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät: Lämmitysjärjestelmän sekä ilmanvaihdon toimivuus ja kunto.
• Sähkö- ja putkistot: Sähkölaitteet, johdotukset, vesiputket ja viemäröintijärjestelmät.
• Kosteus- ja sisäilmatarkastukset: Kosteusmittaukset ja mahdolliset home- tai mikrobikasvustot.
• Kiinteät sisusteet: Kiinteät kalusteet ja niiden kunto, kuten keittiön kaapistot ja kylpyhuonekalusteet.
• Pihan ja ulkoalueiden tarkastus: Salaojat, piharakenteet ja -kiveykset sekä muut ulkorakenteet.

Tarkastuksesta tehdään yksityiskohtainen raportti, joka sisältää havaintojen lisäksi mahdolliset suositukset korjaustoimenpiteistä sekä arvioidut kustannukset.

Laaja kuntotarkastus on tärkeä monesta syystä ja sillä on merkittäviä etuja erityisesti kiinteistöjen omistajille sekä ostajille. Tässä muutamia keskeisiä syitä, miksi laaja kuntotarkastus kannattaa aina tehdä:

1. Kiinteistön kunnon selvittäminen

Laaja kuntotarkastus antaa kattavan ja yksityiskohtaisen kuvan kiinteistön kokonaiskunnosta. Se kattaa rakenteet, perustukset, katon, lattiat, sähkö- ja LVI-järjestelmät sekä muut rakenteellisesti tärkeät osat. Tämä auttaa omistajia ja ostajia hahmottamaan mahdolliset ongelmat ja korjaustarpeet etukäteen.

2. Mahdollisten ongelmien havaitseminen ajoissa

Tarkastuksen avulla voidaan havaita mahdolliset piilevät ongelmat, kuten kosteusvauriot, homeongelmat tai rakenteelliset heikkoudet, jotka eivät välttämättä ole heti näkyvissä. Ajoissa havaittujen ongelmien korjaaminen tulee yleensä halvemmaksi kuin vakavimpien vaurioiden korjaaminen myöhemmin.

3. Turvallisuuden varmistaminen

Laaja kuntotarkastus varmistaa, että kiinteistö on turvallinen asua. Esimerkiksi sähköturvallisuus, paloturvallisuus ja rakenteiden lujuus voidaan tarkistaa, jotta vältetään vaaratilanteet ja mahdolliset onnettomuudet.

4. Taloudelliset säästöt

Kuntotarkastus auttaa pitkällä aikavälillä säästämään kustannuksissa. Ennaltaehkäisevät korjaukset ja säännölliset huoltotoimenpiteet tulevat usein halvemmaksi kuin laajojen vaurioiden korjaaminen. Lisäksi kiinteistön arvo säilyy paremmin, kun sen kuntoa ylläpidetään jatkuvasti.

5. Luotettavuus kiinteistökaupoissa

Ostajien on helpompi tehdä ostopäätös, kun heillä on käytössään tarkka kuntoraportti kiinteistöstä. Myyjät taas voivat tarjota luotettavan ja läpinäkyvän kuvauksen kiinteistön kunnosta, mikä voi nopeuttaa myyntiprosessia ja vähentää kaupankäynnin riskejä molemmille osapuolille.

6. Remonttien suunnittelu

Kuntotarkastus toimii erinomaisena pohjatietona remonttien suunnittelussa. Kun tiedetään tarkkaan, mitkä osat kiinteistöstä kaipaavat korjausta tai päivitystä, voidaan tulevat remontit suunnitella ja aikatauluttaa tehokkaammin ja budjettiystävällisemmin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että laaja kuntotarkastus on olennainen toimenpide kiinteistön arvon ja turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Se tarjoaa tärkeitä tietoja niin omistajille kuin ostajille ja auttaa välttämään suuria taloudellisia yllätyksiä.

Laaja kuntotarkastus tulisi suorittaa erityisesti seuraavissa tilanteissa:

1. Kiinteistön osto- tai myyntivaiheessa

Kuntotarkastus on olennainen, kun olet ostamassa tai myymässä kiinteistöä. Se auttaa ostajaa arvioimaan kiinteistön kunnon ja mahdolliset korjaustarpeet ja antaa myyjälle mahdollisuuden varmistaa kiinteistön kunnon ennen myyntiä. Tämä voi myös vähentää tulevia kiistoja osapuolten välillä.

2. Ennen remonttia tai peruskorjausta

Ennen laajoja remontti- tai peruskorjaustoimenpiteitä kuntotarkastus auttaa kartoittamaan kiinteistön nykytilan ja tunnistamaan mahdolliset ongelmakohdat. Tämä tieto on oleellinen, jotta remontin yhteydessä voidaan puuttua myös piileviin vaurioihin tai suunnitella remontti järkevästi.

3. Kiinteistön omistuksen aikana säännöllisin väliajoin

Kiinteistöjen kunto on hyvä tarkistaa säännöllisesti, esimerkiksi 5-10 vuoden välein, jotta mahdolliset ongelmat saadaan havaittua ja korjattua ajoissa. Tämä on erityisen tärkeää vanhempien kiinteistöjen kohdalla, joissa rakenteiden ja järjestelmien kunto heikkenee ajan myötä.

4. Vaurioiden tai havaittujen ongelmien yhteydessä

Mikäli kiinteistössä havaitaan vaurioita, kuten kosteusvaurioita tai rakenteellisia ongelmia, laaja kuntotarkastus auttaa selvittämään ongelman laajuuden ja mahdolliset korjaustoimenpiteet. Tämä auttaa ehkäisemään vaurioiden pahenemista ja lisää kustannusten hallittavuutta.

Laaja kuntotarkastus on kattava ja monipuolinen proseduuritapa, joka antaa arvokasta tietoa kiinteistön kunnosta ja auttaa varautumaan tuleviin korjaus- ja ylläpitotarpeisiin. Tämän vuoksi sen säännöllinen ja tarpeenmukainen suorittaminen on suositeltavaa kaikille kiinteistönomistajille.

Laajan kuntotarkastuksen voi tehdä ammattitaitoinen ja sertifioitu kuntotarkastaja, joka on erikoistunut kiinteistöjen kunnon arviointiin. Tällaisen tarkastajan tulee olla alan ammattilainen, jolla on riittävä koulutus, kokemus ja tekninen osaaminen suorittaa kattavia arviointeja rakennuksen kunnosta. Lisäksi on suositeltavaa, että kuntotarkastajalla on jokin seuraavista sertifikaateista tai pätevyyksistä:

• RAK kuntotarkastaja: RAKI-pätevyys tai vastaava hyväksyntä, joka osoittaa tietyn tasoista osaamista rakenteiden kuntotarkastuksessa.
• Asuntokaupan kuntotarkastajan (AKK) sertifikaatti: Tämä pätevyys varmistaa, että kuntotarkastajalla on erityistä osaamista ja tietoa asuntokauppaan liittyvissä tarkastuksissa.
• FISE-sertifikaatti: Tällaiset sertifikaatit tarkoittavat, että henkilö on läpäissyt FISEn hyväksymän kuntotarkastajakoulutuksen ja tentin ja että hänen ammattitaitonsa on arvioitu.

Näiden sertifiointien ja pätevyyden lisäksi kuntotarkastajan tulee olla riippumaton ja puolueeton, jotta tarkastusraportti on objektiivinen ja luotettava. On myös tärkeää, että kuntotarkastaja käyttää ajanmukaisia välineitä ja menetelmiä sekä seuraa alan standardeja ja suosituksia.

Laajaan kuntotarkastukseen voi kuulua muun muassa seuraavia osa-alueita:

• Rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot
• Vesikaton ja vedeneristysten tarkastus
• Lämpöjärjestelmien toimivuuden arviointi
• Ilmanvaihtojärjestelmien tarkastus
• Perustus ja kellaritilat
• Kosteusmittaukset ja mahdollisten kosteusvaurioiden arviointi

Yhteenvetona voidaan todeta, että laajan kuntotarkastuksen voi tehdä ainoastaan pätevä ja sertifioitu henkilö, jolla on laaja-alainen osaaminen ja kokemus kiinteistöjen tarkastuksesta. Tällainen tarkastus varmistaa, että rakennuksen kunto arvioidaan luotettavasti ja asiantuntevasti.

Kuntotarkastuksen tulokset esitellään yleensä kattavassa raportissa, joka jakautuu useisiin eri osioihin. Tämä raportti antaa yksityiskohtaisen kuvan tarkastetun kohteen nykytilasta sekä mahdollisista korjaustarpeista. Seuraavassa on esitelty, mitä eri osiot tyypillisesti sisältävät:

Yleiskuvaus ja tarkastuksen laajuus

Tämä osio tarjoaa tiivistetyn kuvauksen tarkastuksen laajuudesta ja menetelmistä. Siihen sisältyy tiedot tarkastuksen kattavuudesta, kuten mitkä osat rakennuksesta on tarkastettu ja mitkä mahdollisesti on jätetty tarkastamatta esimerkiksi rajoitetun pääsyn vuoksi.

Kohteen perustiedot

Tässä osiossa esitetään kohteen perustiedot, kuten rakennuksen ikä, käyttötarkoitus, sijainti ja rakennustyyppi. Näiden tietojen avulla lukija saa yleiskuvan tarkastettavasta rakennuksesta.

Tarkastusmenetelmät ja laitteet

Tämä osio kuvaa tarkemmin käytetyt tarkastusmenetelmät ja mahdolliset erikoislaitteet, kuten lämpökamerat, kosteusmittarit tai endoskooppikamerat. Myös visuaalisen tarkastuksen menetelmät ja käytetyt standardit voidaan mainita.

Havainnot ja niiden merkitys

Kuntotarkastusraportin keskeisin osio sisältää yksityiskohtaiset havainnot jokaisesta tarkastetusta kohteen osasta: perustukset, runkorakenteet, julkisivut, katto, sisätilat, LVI-järjestelmät jne. Havainnot esitetään selkeästi ja johdonmukaisesti, ja niihin liitetään arvio havaintojen merkityksestä rakennuksen kunnon ja turvallisuuden kannalta.

Mahdolliset vauriot ja riskit

Tässä kohdassa raportoidaan havaitut vauriot sekä arvioidaan niiden vakavuus ja mahdolliset syyt. Myös mahdolliset riskitekijät, jotka voivat aiheuttaa vaurioita tulevaisuudessa, mainitaan. Esitettyjä vaurioita voidaan täydentää kuvamateriaaleilla, jotka havainnollistavat tilanteen selkeästi.

Suositellut toimenpiteet ja korjaustarpeet

Raportti sisältää suosituksia tarvittaviksi korjaus- ja huoltotoimenpiteiksi. Nämä suositukset jaetaan usein kiireellisyysjärjestykseen, jotta asiakkaat voivat priorisoida korjaustarpeet. Saattaa olla suosituksia välittömistä korjauksista sekä pidemmän aikavälin huoltotoimenpiteistä.

Arvio kustannuksista

Monesti raporttiin sisällytetään arvio suorittavien toimenpiteiden kustannuksista. Vaikka nämä kustannusarviot ovat suuntaa-antavia, ne antavat omistajalle tai ostajalle käsityksen taloudellisesta panostuksesta, jonka kohde vaatii.

Lopputulos ja suositukset

Raportin lopussa esitetään yhteenveto havaituista asioista ja annetaan kokonaisarvio kohteen kunnosta. Tässä osiossa voidaan myös esittää suosituksia jatkotutkimuksille tai tarkemmille selvityksille, mikäli jotain osa-aluetta ei ole voitu tarkastaa kattavasti.

Kuntotarkastusraportti on siten systemaattinen ja perusteellinen dokumentti, joka auttaa ymmärtämään rakennuksen kunnon ja tarvittavat toimenpiteet sen ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

Laajan kuntotarkastuksen suorittaminen kestää yleensä 3-6 tuntia riippuen tarkastettavan kohteen koosta, rakenteista sekä mahdollisista lisätutkimuksista. Prosessi sisältää useita vaiheita, joista jokainen vaatii oman aikansa:

Esivalmistelut ja tiedonkeruu

Ennen varsinaista tarkastusta tarkastaja perehtyy kohteeseen liittyvään dokumentaatioon, kuten rakennuspiirustuksiin, aiempiin tarkastusraportteihin sekä remonttihistoriaan. Tämän vaiheen kesto on tyypillisesti noin 30 minuuttia, mutta se voi vaihdella saatavilla olevan tiedon määrän mukaan.

Visuaalinen tarkastus

Varsinainen tarkastuskierros aloitetaan yleensä talon ulkopuolelta ja edetään sisätiloihin. Tarkastaja käy läpi rakennuksen yleiskunnon, ulkoverhoukset, kattorakenteet, salaojat ja mahdolliset kosteusvauriot sekä jokaisen huoneiston yksityiskohdat. Tällainen kattava visuaalinen tarkastus kestää keskimäärin 2-4 tuntia.

Mittaustekniikat ja näytteenotto

Visuaalisen tarkastuksen lisäksi kuntotarkastukseen saattaa liittyä erilaisia mittauksia ja näytteenottoja, kuten kosteuden mittaus seinä- ja lattiarakenteista, ilmanvaihdon toimivuuden tarkistus ja mahdollisten asbestinäytteiden kerääminen. Näiden toimenpiteiden kesto voi olla 1-2 tuntia riippuen kohteen tilasta ja mittausten määrästä.

Loppuraportin laadinta

Kuntotarkastuksen perusteella laaditaan yksityiskohtainen raportti, joka sisältää havainnot, suositukset ja mahdolliset jatkotoimenpiteet. Tämä osuus tehdään yleensä tarkastuksen päätyttyä ja sen kesto vaihtelee tarkastajan työskentelytavoista riippuen. Loppuraportin laatiminen voi viedä muutamasta tunnista jopa useaan päivään.

Yhteenvetona, laaja kuntotarkastus on monivaiheinen prosessi, joka kestää yleensä 3-6 tuntia paikan päällä tehtävän työn osalta. Lopullinen ajankäyttö voi kuitenkin venyä, mikäli kohde vaatii perusteellisempia tutkimuksia tai erityistä huomiota vaurioiden arvioinnissa ja raportin teossa.

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi