Lämpökaivon poraus

Katso hintasivu: Lämpökaivon poraus hinta

Lämpökaivon porauksen tarkoituksena on kerätä maaperään varastoitunutta lämpöenergiaa ja siirtää se rakennuksen lämmitysjärjestelmään. Lämpökaivosta saatu energia käytetään maalämpöpumpun avulla muuntamaan maaperän lämpö rakennuksen lämmitykseen ja käyttöveden lämmittämiseen. Tämä menetelmä on energiatehokas ja ympäristöystävällinen vaihtoehto perinteisille lämmitysmuodoille, koska se hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Lämpökaivon poraus on prosessi, jossa porataan syvä reikä maahan maaperän ja kallioperän läpi, jotta voidaan hyödyntää maanalaisia lämpövarastoja. Tämä lämpö käytetään rakennusten lämmitykseen ja joskus myös jäähdytykseen maalämpöpumpun avulla. Prosessissa on useita vaiheita, jotka varmistavat tehokkaan ja kestävän kaivon rakentamisen.

1. Esivalmistelut

Ennen poraamisen aloittamista tehdään seuraavat toimenpiteet:

• Alustava kartoitus: Selvitetään maaperän ja kallioperän rakenne ja vedenpinnan korkeus.
• Lupien hankkiminen: Tarvitaan ympäristölupa ja mahdollisesti muita viranomaislupia.
• Sijainnin valinta: Määritetään kaivon tarkka sijainti, jotta se ei häiritse muita maanalaisia rakenteita tai järjestelmiä.

2. Poraaminen

Porausvaiheessa käytetään erikoislaitteita sekä porakoneita. Vaiheet sisältävät:

1. Alkuporaus: Aluksi porataan ohjausreikä, jotta päästään kallioperään asti. Tämä reikä on yleensä halkaisijaltaan pienempi.
2. Kallioporaus: Kun kallioperä on saavutettu, porausta jatketaan syvemmälle kallioperään, yleensä 100-200 metrin syvyyteen tarpeen mukaan.
3. Suojaputkien asennus: Porauksen aikana asennetaan suojaputkia, jotka estävät maaperän sortumisen ja suojaavat lämpökaivoa pintavesiltä.

3. Keräinputkiston asennus

Lämpökaivon porauksen jälkeen reiän sisälle asennetaan U-malliset keräinputket. Näiden putkien läpi kiertää lämmönsiirtoneste, yleensä vesi-glykoliseos, joka ottaa maaperästä lämpöä ja siirtää sen maalämpöpumpulle.

4. Täyttö ja tiivistys

Kun keräinputkisto on asennettu, porakaivo täytetään erityisellä täyteaineella, kuten bentoniitilla tai lämpöä johtavalla hiekalla. Tämä varmistaa, että putkiston ja maaperän välinen lämmönvaihto on mahdollisimman tehokas.

5. Kytkennät ja käyttöönotto

Viimeisessä vaiheessa keräinputkisto yhdistetään maalämpöpumppuun ja järjestelmä testataan, että se toimii suunnitellusti. Kannattaa myös käynnistää lämpöpumppu ja tarkistaa sen toiminta ennen lopullista käyttöönottoa.

Lämpökaivon poraus on monivaiheinen ja teknisesti haastava prosessi, mutta oikein tehtynä se tuottaa pitkäikäisen ja ympäristöystävällisen lämmitysratkaisun.

Lämpökaivo ja maalämpö eroavat pääasiassa toisistaan siinä, että lämpökaivo on osa suurempaa maalämpöjärjestelmää. Molemmat käsitteet liitetään talojen lämmitysjärjestelmiin, jotka hyödyntävät maaperän lämpöenergiaa. Tarkastellaan näitä tarkemmin:

Lämpökaivo

Lämpökaivo on porakaivo, joka porataan syvälle maaperään, yleensä 100–300 metrin syvyyteen. Sen tehtävä on kerätä maaperän geotermistä energiaa, joka vapautuu maan sisältä. Lämpökaivoon asennetaan keruupiiri, joka koostuu putkistosta, jossa kiertää lämpöneste (yleensä vettä ja glykolia). Tämä neste ottaa mukaansa maaperän lämpöä ja siirtää sen maalämpöpumpulle. Lämpökaivon avulla saadaan tasaista ja ympärivuotista lämpöä, koska maaperän lämpötila säilyy suhteellisen vakaana eri vuodenaikoina.

Maalämpö

Maalämpö puolestaan kuvaa koko järjestelmää, joka hyödyntää maaperän lämpöenergiaa talon lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen. Se koostuu useista komponenteista, kuten:

• Lämpökaivo: Kuten edellä todettu, lämpökaivo on maahan porattu reikä, josta kerätään lämpöä.
• Lämpöputkisto: Putkisto, joka kuljettaa lämpönestettä lämpökaivosta maalämpöpumpulle.
• Maalämpöpumppu: Laitteisto, joka siirtää lämpökaivon keräämän lämmön talon lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. Se nostaa kerätyn lämmön lämpötilaa tehokkaasti.
• Lämmönjakelu: Talon lämmönjakelujärjestelmä, esimerkiksi lattialämmitys tai vesikiertoinen patterijärjestelmä, joka siirtää maalämpöpumpun tuottaman lämmön sisätiloihin.

Erojen yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että lämpökaivo on osa maalämpöjärjestelmää, joka kerää geotermistä energiaa maaperästä. Maalämpö puolestaan viittaa koko järjestelmään, joka sisältää lämpökaivon, lämpöputkiston, maalämpöpumpun ja lämmönjakelujärjestelmän. Nämä yhdessä tarjoavat energiatehokkaan tavan lämmittää rakennuksia ja tuottaa lämmintä käyttövettä hyödyntämällä maaperän luonnollista lämpöä.

Ennen lämpökaivon porausta on tärkeää suorittaa useita valmisteluja, jotta itse porausprosessi sujuisi mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti. Tässä on kattava lista tarvittavista valmisteluista:

1. Maaperätutkimus

Ensimmäinen askel on teettää maaperätutkimus. Tämä tutkimus auttaa selvittämään, millainen maaperä ja kallioperä tontilla on, sekä kuinka syvälle kallio alkaa. Tiedot ovat olennaisia poraussyvyyttä ja porausmenetelmiä määritettäessä.

2. Lupa-asiat ja ilmoitukset

Tarkista paikalliset säädökset ja hanki tarvittavat luvat. Usein lämpökaivon poraus vaatii luvan, ja lisäksi on ilmoitettava porauksesta esimerkiksi naapureille ja kunnalle. Tämä varmistaa, että kaikki osapuolet ovat tietoisia tulevista töistä.

3. Tontin kartoitus

Suunnittele ja kartoita tontti huolellisesti. Tämä sisältää sen varmistamisen, että porauspaikka sijaitsee riittävän etäisyyden päässä rakennuksista, vesijohtoverkostoista, sähkökaapeleista ja muista mahdollisista haittatekijöistä.

4. Alueen raivaus ja merkintä

Raivaa porausalue ja varmista, että porauskalusto mahtuu alueelle helposti. Merkitse porauspaikka selvästi, jotta poraajat tietävät täsmällisesti oikean kohdan. Tämä vähentää virheellisen porauksen riskiä.

5. Tilapäisten rakenteiden valmistelu

Jos porattava paikka sijaitsee esimerkiksi puutarhassa, on hyvä suojata kasvit ja muut arat rakenteet. Tarvittaessa voidaan rakentaa suojarakenteita esimerkiksi väliaikaisten rakenteiden tai pressujen avulla.

6. Porauskaluston valinta

Porausmenetelmät ja käytettävä kalusto riippuvat maaperätutkimuksista saaduista tiedoista. Valitseminen jää usein porausyrityksen tehtäväksi, mutta heidän kanssaan voidaan keskustella sopivasta kalustosta ja sen vaatimuksista.

7. Porausveden ja -lietteen käsittely

Suunnittele etukäteen, miten porauksesta syntyvä vesi ja lena käsitellään. Tämä saattaa sisältää jätevesien suodatuksen tai poisviennin sovituille käsittelyalueille.

8. Naapurien informointi

On kohteliasta ja usein myös säädöksissä mainittu vaatimus ilmoittaa naapureille porauksesta hyvissä ajoin. Tämä auttaa varmistamaan, ettei poraustoimet aiheuta liiallista häiriötä ja, että yhteisymmärrys toteutuksesta säilyy.

Huolellinen valmistautuminen tekee lämpökaivon porauksesta merkittävästi tehokkaampaa ja turvallisempaa, ja vähentää riskien ja ongelmien mahdollisuutta. Kaikkien osapuolien informointi ja asiaankuuluvat selvitykset ovat olennaisia sujuvan prosessin takaamiseksi.

Lämpökaivon poraus on monivaiheinen prosessi, joka vaatii tarkkaa suunnittelua ja ammattitaitoista toteutusta. Seuraavassa on lueteltu lämpökaivon porauksen eri vaiheet yksityiskohtaisesti:

1. Kartoitus ja suunnittelu

Ensimmäinen vaihe on kartoitus ja suunnittelu, jossa selvitetään poraamisen edellytykset ja mahdolliset rajoitukset. Tässä vaiheessa otetaan huomioon:

• Tontin koko ja sijainti
• Maaperän koostumus ja geologiset olosuhteet
• Lämpökaivon optimisyvyys ja sijainti
• Mahdolliset kaivon paikkojen luvat ja ilmoitukset viranomaisille

2. Porauslupa ja viranomaisilmoitukset

Ennen porauksen aloittamista on varmistettava tarvittavat luvat ja tehdään tarvittavat ilmoitukset viranomaisille. Tämä vaihe voi sisältää:

• Rakennus- tai toimenpideluvan hakeminen
• Ilmoitukset naapureille ja mahdollisille muille sidosryhmille

3. Porauskaluston valmistelu ja siirto

Porauskalusto valmistellaan ja siirretään työmaalle. Tähän kuuluu porauslaitteiden tarkastus ja kuljetus sekä tarvittavien suojatoimenpiteiden toteuttaminen ympäristön suojelemiseksi.

4. Kaivon poraus

Varsinainen porausvaihe alkaa, ja se sisältää seuraavat vaiheet:

• Alustava poraus, jolla avataan reitti varsinaiselle kaivolle
• Varsinainen poraus, jossa tehdään kaivon lopullinen syvyys ja halkaisija
• Kallio- ja maakerrosten poraus, joka vaatii erilaisten porausterien ja tekniikoiden käyttöä riippuen maaperän koostumuksesta

5. Putkitus ja lämpökeräimet

Kun kaivo on porattu, asennetaan siihen tarvittavat putket ja lämpökeräimet. Tämä vaihe sisältää:

• Putkien ja keräinten asennus kaivon sisälle
• Putkien täyttäminen lämmönsiirtonesteellä

6. Porausjäte ja kaivonpäätökset

Porauksen aikana syntyvä porausjäte poistetaan työmaalta ympäristömääräysten mukaisesti. Samalla varmistetaan kaivon päiden oikea sulkeminen ja eristys.

7. Järjestelmän liittäminen ja käyttöönotto

Viimeinen vaihe on energiajärjestelmän kytkeminen ja järjestelmän käyttöönotto. Tämä sisältää:

• Lämpöpumpun ja muiden laitteiden asennuksen
• Järjestelmän täyttö ja käynnistys
• Järjestelmän säätö ja testaus optimaalisen toiminnan varmistamiseksi

Kaikki nämä vaiheet yhdessä varmistavat, että lämpökaivon poraus suoritetaan turvallisesti ja tehokkaasti, tuottaen kestävän ja luotettavan energianlähteen.

Lämpökaivon porauksessa voi ilmetä useita yleisiä ongelmia, joista suurin osa voidaan kuitenkin ratkaista asiantuntevilla toimenpiteillä.

1. Pohjaveden liiallinen virtaus

Pohjaveden suuri virtaus lämpökaivon alueella voi vaikeuttaa porausta ja aiheuttaa jopa eroosiota tai kaivon romahduksen. Tämä voidaan ratkaista seuraavasti:

• Reunan vahvistaminen: Asentamalla teräsvuorausputkia, jotka tukevat kaivon reunoja ja estävät romahduksen.
• Vedenhallintatoimenpiteet: Käyttämällä pumppuja hallitsemaan veden virtausta porauksen aikana.

2. Kovien kivikerrosten läpäisy

Joissakin maaperissä voi olla erityisen kovia kivikerrostumia, jotka hidastavat porausta ja voivat vaurioittaa porakalustoa. Tämä ongelma voidaan ratkaista seuraavasti:

• Laadukas porakalusto: Käyttämällä erityisiä kovametallikärkisiä poranteriä, jotka on suunniteltu kestämään kovia kivikerroksia.
• Porauksen optimointi: Säätelemällä porausnopeutta ja painetta kivikerrosten mukaan vähentääkseen kaluston kulumista.

3. Maaperän epävakaus

Maaperän epävakaus, kuten savipitoisuus tai hiekkaiset kerrokset, voi aiheuttaa poraustyön aikana ongelmia, kuten kaivon sortumista. Tähän ongelmaan voidaan puuttua seuraavilla tavoilla:

• Tukeminen: Käyttämällä vuorausputkia, jotka pitävät kaivon rakenteen vakaana koko porauksen ajan.
• Poraustekniikan muokkaaminen: Käyttämällä hidasta ja vakaata poraamista epävakailla alueilla sortumien estämiseksi.

4. Luvanvaraisuudet ja ympäristövaikutukset

Poraustyö voi joskus kohdata ongelmia lupien ja ympäristösäädösten suhteen. Tämä voi vaikuttaa hankkeen aikatauluun ja toteutukseen. Ongelmaa voidaan käsitellä näin:

• Ennakkoselvitykset: Tekemällä perusteelliset ympäristöselvitykset ja maaperätutkimukset ennen poraustöiden aloittamista.
• Lupaprosessin hallinta: Varaamalla aikaa tarvittavien lupien hankkimiseen ja noudattamalla paikallisia säädöksiä.

5. Laaduntarkkailu ja mittaustarkkuus

Jotta lämpökaivon poraus olisi tehokasta ja turvallista, laaduntarkkailu ja mittauksien tarkkuus ovat olennaisia. Tämä voidaan varmistaa seuraavin keinoin:

• Modernit mittauslaitteet: Käyttämällä ajantasaisia teknologioita ja laitteita mittausten tekemiseen.
• Jatkuva seuranta: Valvomalla porauksen aikana tapahtuvia muutoksia ja varmistamalla, että ne täyttävät standardit ja vaatimukset.

Ongelmien ennaltaehkäisy ja ratkaisu vaativat asiantuntemusta ja kokemusta. Siksi on tärkeää valita ammattitaitoinen palveluntarjoaja lämpökaivon poraukseen.

Palvelusta lämpökaivon poraus saa kotitalousvähennystä. Lämpökaivon poraus on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 lämpökaivon porauksen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi