Avo-oja
Käsin tai koneellisesti tehty oja, johon hulevedet voidaan ohjata.
Hulevesi
Hulevedellä tarkoitetaan pääasiassa sadevettä tai lumen sulamisesta syntyvää sulamisvettä.
Hulevesien hallinta
Hulevesiä hallitaan yleensä sadevesijärjestelmän avulla, joka johtaa hulevedet hallitusti pois rakennusten läheisyydestä.
Kaivuusyvyys
Sadevesijärjestelmän tai salaojien asennuksesta syntyvän kaivannon syvyys. Keskimäärin noin 1,0–3,5 metriä.
Kosteudenhallinta
Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan kiinteistöissä rakenteiden oikeaoppista kuivumista. Esimerkiksi räystäskourusta tulevan sadeveden johtaminen suoraan kiinteistön seinään ei ole hyvää kosteudenhallintaa. Katso myös hulevesien hallinta.
Kuntotarkastus
Sadevesijärjestelmän kuntotarkastuksessa voidaan selvittää tarkemmin esimerkiksi rännien tai salaojien kunto.
Perusvesikaivo
Perusvesikaivo kerää salaojan ja sadevesiviemärin hulevedet, josta ne kulkeutuvat järjestelmässä eteenpäin esimerkiksi avo-ojaan tai kunnalliseen sadeviemäriverkostoon.
Pintakerros
Pintakerros eli päällimmäinen maakerros salaojan päällä. Monesti pintakerroksen alle asennetaan vettä pidättävä maakerros sekä routaeriste.
Puolikellari
Kellarityyppi, jossa kellarissa on ikkunat. Kellari on ns. "puoliksi maan alla".
Ränni
Katso "sadevesikouru".
Rännikaivo
Sadevesikourut ja edelleen syöksyputket ohjaavat huleveden rännikaivoon, josta vesi siirtyy perusvesikaivoon.
Routaeriste
Estää maan routimisen kiinteistön välittömässä läheisyydessä.
Sadevesijärjestelmä
Sadevesijärjestelmän tehtävä on pitää kiinteistö sekä sen ympäristö kuivina. Sadevesijärjestelmän osa-alueita ovat mm. sadevesikourut ja rännit, syöksyputket, salaojat sekä kaikki tarvittavat kaivot.
Sadevesikaivo
Sadevesikaivot sijaitsevat monesti enemmän pihan puolella ja niiden tehtävä on pitää piha käyttökelpoisena sateiden sekä lumien sulamisen aikana.
Sadevesikouru
Katolta valuva hulevesi valuu ensin sadevesikouruun, josta hulevesi ohjautuu syöksyputkiin. Sadevesikourusta voidaan käyttää myös nimitystä "ränni".
Sadevesiviemäri
Viemäriputkisto, joka ohjaa hulevedet rännikaivolta perusvesikaivoon.
Salaoja
Rakennuksen tai kiinteistön ympärille tehtävä kaivanto, jonka pohjalle asennetaan salaojaputket.
Salaojajärjestelmä
Salaojajärjestelmä koostuu itse salaojasta, salaojaputkista sekä salaojakaivoista.
Salaojakaivo
Salaojakaivot asennetaan salaojaputkien välille. Niiden avulla voidaan tarkastaa salaojajärjestelmän toimivuus eli virtaako hulevesi järjestelmässä halutulla tavalla.
Salaojaputki
Salaojiin kerääntyvä hulevesi kulkeutuu salaojaputkia pitkin salaojakaivoille ja siitä edelleen perusvesikaivoon. Salaojaputkia on nykyään pääasiassa kahdenlaisia. Ensimmäinen on putki, joka on rei'itetty sen päältä. Hulevesi tavallaan "tipahtaa" putkeen. Toinen malli on painovoimaerotteluun perustuva väärinpäin oleva U-putki, jossa vesi ja hienoainekset erotetaan toisistaan painovoiman avulla.
Salaojien huuhtelu
Toisinaan etenkin päältä rei'itetty salaojaputki menee tukkoon maa-aineksesta. Salaojien huuhtelu aukaisee tukoksen.
Salaojien kuvaus
Salaojien kuvaus tarkoittaa pienen kameran viemistä salaojaputkien sisälle. Kuvausta käytetään usein apuna salaojajärjestelmän kunnon arvioimisessa.
Salaojien tukkeutuminen
Toisinaan salaojat menevät tukkoon maa-aineksesta johtuen. Käytetään myös termiä "salaojaputken tukkeutuminen".
Salaojitus
Salaojajärjestelmän toteuttaminen joko ensimmäistä kertaa tai vanhan salaojajärjestelmän uusiminen.
Sokkelin vesieristys
Sokkelin tai perusmuurin vesieristys asennetaan usein salaojituksen yhteydessä. Vesieristeenä voidaan käyttää esimerkiksi bitumia tai patolevyä.
Syöksyputki
Syöksyputket keräävät huleveden sadevesikouruista ja ohjaavat sen edelleen rännikaivoihin.
Tarkastuskaivo
Katso "salaojakaivo".
Täyskellari
Syvälle maahan ulottuva kellari, jossa ei ole ikkunoita ollenkaan.
Täyttömaa
Maa-aines, jolla salaojia varten tehty kaivanto täytetään.
Valesokkeli
Pohja- ja perustusratkaisu, jossa kellaria ei ole ollenkaan. Rakennus on ns. maan tasossa.