Sadevesijärjestelmä — sanasto

Hulevedellä tarkoitetaan pääasiassa sadevettä tai lumen sulamisesta syntyvää sulamisvettä.

Sadevesijärjestelmän tai salaojien asennuksesta syntyvän kaivannon syvyys. Keskimäärin noin 1,0–3,5 metriä.

Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan kiinteistöissä rakenteiden oikeaoppista kuivumista. Esimerkiksi räystäskourusta tulevan sadeveden johtaminen suoraan kiinteistön seinään ei ole hyvää kosteudenhallintaa.

Katso myös hulevesien hallinta.

Kellarityyppi, jossa kellarissa on ikkunat. Kellari on ns. "puoliksi maan alla".

Sadevesijärjestelmän tehtävä on pitää kiinteistö sekä sen ympäristö kuivina. Sadevesijärjestelmän osa-alueita ovat mm. sadevesikourut ja rännit, syöksyputket, salaojat sekä kaikki tarvittavat kaivot.

Viemäriputkisto, joka ohjaa hulevedet rännikaivolta perusvesikaivoon.

Rakennuksen tai kiinteistön ympärille tehtävä kaivanto, jonka pohjalle asennetaan salaojaputket.

Salaojajärjestelmä koostuu itse salaojasta, salaojaputkista sekä salaojakaivoista.

Salaojiin kerääntyvä hulevesi kulkeutuu salaojaputkia pitkin salaojakaivoille ja siitä edelleen perusvesikaivoon.

Salaojaputkia on nykyään pääasiassa kahdenlaisia. Ensimmäinen on putki, joka on rei'itetty sen päältä. Hulevesi tavallaan "tipahtaa" putkeen.

Toinen malli on painovoimaerotteluun perustuva väärinpäin oleva U-putki, jossa vesi ja hienoainekset erotetaan toisistaan painovoiman avulla.

Salaojajärjestelmän toteuttaminen joko ensimmäistä kertaa tai vanhan salaojajärjestelmän uusiminen.

Katso "salaojakaivo".

Syvälle maahan ulottuva kellari, jossa ei ole ikkunoita ollenkaan.

Toisinaan salaojat menevät tukkoon maa-aineksesta johtuen. Käytetään myös termiä "salaojaputken tukkeutuminen".

Pohja- ja perustusratkaisu, jossa kellaria ei ole ollenkaan. Rakennus on ns. maan tasossa.

Pintakerros eli päällimmäinen maakerros salaojan päällä. Monesti pintakerroksen alle asennetaan vettä pidättävä maakerros sekä routaeriste.

Maa-aines, jolla salaojia varten tehty kaivanto täytetään.

Sokkelin tai perusmuurin vesieristys asennetaan usein salaojituksen yhteydessä. Vesieristeenä voidaan käyttää esimerkiksi bitumia tai patolevyä.

Salaojakaivot asennetaan salaojaputkien välille. Niiden avulla voidaan tarkastaa salaojajärjestelmän toimivuus eli virtaako hulevesi järjestelmässä halutulla tavalla.

Sadevesikaivot sijaitsevat monesti enemmän pihan puolella ja niiden tehtävä on pitää piha käyttökelpoisena sateiden sekä lumien sulamisen aikana.

Perusvesikaivo kerää salaojan ja sadevesiviemärin hulevedet, josta ne kulkeutuvat järjestelmässä eteenpäin esimerkiksi avo-ojaan tai kunnalliseen sadeviemäriverkostoon.

Sadevesikourut ja edelleen syöksyputket ohjaavat huleveden rännikaivoon, josta vesi siirtyy perusvesikaivoon.

Sadevesijärjestelmän kuntotarkastuksessa voidaan selvittää tarkemmin esimerkiksi rännien tai salaojien kunto.

Toisinaan etenkin päältä rei'itetty salaojaputki menee tukkoon maa-aineksesta. Salaojien huuhtelu aukaisee tukoksen.

Salaojien kuvaus tarkoittaa pienen kameran viemistä salaojaputkien sisälle. Kuvausta käytetään usein apuna salaojajärjestelmän kunnon arvioimisessa.

Hulevesiä hallitaan yleensä sadevesijärjestelmän avulla, joka johtaa hulevedet hallitusti pois rakennusten läheisyydestä.

Käsin tai koneellisesti tehty oja, johon hulevedet voidaan ohjata.

Estää maan routimisen kiinteistön välittömässä läheisyydessä.

Katso "sadevesikouru".

Katolta valuva hulevesi valuu ensin sadevesikouruun, josta hulevesi ohjautuu syöksyputkiin. Sadevesikourusta voidaan käyttää myös nimitystä "ränni".

Syöksyputket keräävät huleveden sadevesikouruista ja ohjaavat sen edelleen rännikaivoihin.