Sadevesijärjestelmä

Avo-oja

Käsin tai koneellisesti tehty oja, johon hulevedet voidaan ohjata.

Hulevesi

Hulevedellä tarkoitetaan pääasiassa sadevettä tai lumen sulamisesta syntyvää sulamisvettä.

Hulevesien hallinta

Hulevesiä hallitaan yleensä sadevesijärjestelmän avulla, joka johtaa hulevedet hallitusti pois rakennusten läheisyydestä.

Kaivuusyvyys

Sadevesijärjestelmän tai salaojien asennuksesta syntyvän kaivannon syvyys. Keskimäärin noin 1,0–3,5 metriä.

Kosteudenhallinta

Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan kiinteistöissä rakenteiden oikeaoppista kuivumista. Esimerkiksi räystäskourusta tulevan sadeveden johtaminen suoraan kiinteistön seinään ei ole hyvää kosteudenhallintaa. Katso myös hulevesien hallinta.

Kuntotarkastus

Sadevesijärjestelmän kuntotarkastuksessa voidaan selvittää tarkemmin esimerkiksi rännien tai salaojien kunto.

Perusvesikaivo

Perusvesikaivo kerää salaojan ja sadevesiviemärin hulevedet, josta ne kulkeutuvat järjestelmässä eteenpäin esimerkiksi avo-ojaan tai kunnalliseen sadeviemäriverkostoon.

Pintakerros

Pintakerros eli päällimmäinen maakerros salaojan päällä. Monesti pintakerroksen alle asennetaan vettä pidättävä maakerros sekä routaeriste.

Puolikellari

Kellarityyppi, jossa kellarissa on ikkunat. Kellari on ns. "puoliksi maan alla".

Ränni

Katso "sadevesikouru".

Rännikaivo

Sadevesikourut ja edelleen syöksyputket ohjaavat huleveden rännikaivoon, josta vesi siirtyy perusvesikaivoon.

Routaeriste

Estää maan routimisen kiinteistön välittömässä läheisyydessä.

Sadevesijärjestelmä

Sadevesijärjestelmän tehtävä on pitää kiinteistö sekä sen ympäristö kuivina. Sadevesijärjestelmän osa-alueita ovat mm. sadevesikourut ja rännit, syöksyputket, salaojat sekä kaikki tarvittavat kaivot.

Sadevesikaivo

Sadevesikaivot sijaitsevat monesti enemmän pihan puolella ja niiden tehtävä on pitää piha käyttökelpoisena sateiden sekä lumien sulamisen aikana.

Sadevesikouru

Katolta valuva hulevesi valuu ensin sadevesikouruun, josta hulevesi ohjautuu syöksyputkiin. Sadevesikourusta voidaan käyttää myös nimitystä "ränni".

Sadevesiviemäri

Viemäriputkisto, joka ohjaa hulevedet rännikaivolta perusvesikaivoon.

Salaoja

Rakennuksen tai kiinteistön ympärille tehtävä kaivanto, jonka pohjalle asennetaan salaojaputket.

Salaojajärjestelmä

Salaojajärjestelmä koostuu itse salaojasta, salaojaputkista sekä salaojakaivoista.

Salaojakaivo

Salaojakaivot asennetaan salaojaputkien välille. Niiden avulla voidaan tarkastaa salaojajärjestelmän toimivuus eli virtaako hulevesi järjestelmässä halutulla tavalla.

Salaojaputki

Salaojiin kerääntyvä hulevesi kulkeutuu salaojaputkia pitkin salaojakaivoille ja siitä edelleen perusvesikaivoon. Salaojaputkia on nykyään pääasiassa kahdenlaisia. Ensimmäinen on putki, joka on rei'itetty sen päältä. Hulevesi tavallaan "tipahtaa" putkeen. Toinen malli on painovoimaerotteluun perustuva väärinpäin oleva U-putki, jossa vesi ja hienoainekset erotetaan toisistaan painovoiman avulla.

Salaojien huuhtelu

Toisinaan etenkin päältä rei'itetty salaojaputki menee tukkoon maa-aineksesta. Salaojien huuhtelu aukaisee tukoksen.

Salaojien kuvaus

Salaojien kuvaus tarkoittaa pienen kameran viemistä salaojaputkien sisälle. Kuvausta käytetään usein apuna salaojajärjestelmän kunnon arvioimisessa.

Salaojien tukkeutuminen

Toisinaan salaojat menevät tukkoon maa-aineksesta johtuen. Käytetään myös termiä "salaojaputken tukkeutuminen".

Salaojitus

Salaojajärjestelmän toteuttaminen joko ensimmäistä kertaa tai vanhan salaojajärjestelmän uusiminen.

Sokkelin vesieristys

Sokkelin tai perusmuurin vesieristys asennetaan usein salaojituksen yhteydessä. Vesieristeenä voidaan käyttää esimerkiksi bitumia tai patolevyä.

Syöksyputki

Syöksyputket keräävät huleveden sadevesikouruista ja ohjaavat sen edelleen rännikaivoihin.

Tarkastuskaivo

Katso "salaojakaivo".

Täyskellari

Syvälle maahan ulottuva kellari, jossa ei ole ikkunoita ollenkaan.

Täyttömaa

Maa-aines, jolla salaojia varten tehty kaivanto täytetään.

Valesokkeli

Pohja- ja perustusratkaisu, jossa kellaria ei ole ollenkaan. Rakennus on ns. maan tasossa.