Sähkövertailu

Palvelusta sähkövertailu ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Thomas Edison onnistui luomaan valaistusta sähköllä vuonna 1879 ja sen jälkeen sähkön kysyntä onkin ollut jatkuvassa kasvussa. Sähköllä voidaan esimerkiksi ladata älypuhelimen akkua linja-autossa, lämmittää paritalon lattia ja käyttövesi tai vaikkapa valaista yrityksen liiketilat. Monesti sähkön oleellisuuden huomaa vasta, kun sähköt menevät poikki esimerkiksi ulkomaan matkalla tai kesämökillä.

Mihin asioihin sähkön vertailemisessa kannattaisi kiinnittää huomiota? Katso havainnollistavia esimerkkejä alapuolelta:

• sopimustyypin vertailu
  • sopimukset ovat tyypillisesti määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia eli jatkuvia
  • määräaikaisessa sopimuksessa on tyypillisesti sama hinta esimerkiksi 12–24 kuukauden ajan eikä sopimusta voi irtisanoa kesken sopimuskauden
  • monesti määräaikainen sopimus kannattaa solmia kesällä, kun sähkön hinta on alhaisempi
  • toistaiseksi voimassa oleva sopimus on tyypillisesti voimassa kuukauden kerrallaan ja siinä sähkön hinta voi muuttua sopimuskauden aikana
• sähkön tuotantotavan vertailu
  • ihmisten ympäristötietoisuus kasvaa koko ajan ja viimeisen vuosikymmenen aikana sähkömarkkinoille on tullut myös ekologisempia tai ”vihreämpiä” tuotantotapoja
  • sekasähkö voidaan tuottaa millä tahansa tavalla
  • vesisähkö tuotetaan vesivoimalla
  • tuulisähkö tuotetaan tuulivoimalla
  • aurinkosähkö tuotetaan auringosta saatavalla energialla
  • ydinsähkö tuotetaan ydinvoimalla
  • fossiilisähköä voidaan tuottaa esimerkiksi öljyllä, maakaasulla tai kivihiilellä
• kWh-hinnan eli kilowattituntihinnan vertailu
  • kWh-hinta on monesti helppo löytää sähkölaskulta omalta riviltään ja sen avulla voidaan laskea tai arvioida sähkölaskun lopullista summaa
  • mitä alhaisempi kWh-hinta, sitä alhaisempi sähkölasku
  • esimerkkilaskelma #1, kun kulutus on 7 500 kWh vuodessa ja kWh-hinta 4,15 snt/kWh
  • 7 500 kWh * 4,15 snt/kWh = 311,25 €
  • esimerkkilaskelma #2, kun kulutus on 7 500 kWh vuodessa ja kWh-hinta 6,51 snt/kWh
  • 7 500 kWh * 6,51 snt/kWh = 488,25 €
• perusmaksun vertailu
  • monesti kilowattituntihinnan lisäksi sähkölaskusta löytyy myös perusmaksu –rivi, joka vaihtelee noin 0,00 € – 5,50 € välillä sähkönmyyjästä riippuen
• sähkölaskun vertailu
  • sähkölaskun loppusumma koostuu sähkön siirrosta, sähköenergiasta, perusmaksuista, käytetystä sähköstä sekä sähköveroista
• sähkönmyyjän vertailu
  • sähkönmyyjien välillä voi olla huomattavia eroja yllämainittujen asioiden suhteen
  • kotitaloudelle tai yritykselle parhaiten sopiva sähkönmyyjä löytyy monesti parhaiten vertailun kautta

Sähköjen vertailu voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi muuton yhteydessä, edellisen sopimuksen päättyessä tai nykyisten markkinahintojen tarkistamisessa. Vertailu kannattaa tehdä useamman eri sähköyhtiön välillä, kuten alapuolen taulukosta käy ilmi. Taulukossa on käytetty esimerkkinä sähkölämmitteistä paritaloa, jonka asuinpinta-ala on 120 m2. Kotitaloudessa asuu viisi henkilöä. Perusmaksu sisältää koko vuoden maksut.

Niin yrityksillä kuin kotitalouksillakin on monia kuukausittaisia tai vuosittaisia pakollisia kuluja. Yksi näistä kuluista on sähkölasku, jonka loppusummaan pystyy onneksi itse vaikuttamaan sähkönmyyjän valinnalla. Välinpitämättömyys sähkölaskun suhteen voi käydä kirjaimellisesti kalliiksi, sillä niin kWh-hinnoissa kuin perusmaksuissakin on eroja.

Esimerkissä sekasähköllä tuotetun sähkön vuosittainen kulu on 797,94 €. 100% vesisähkön kustannus on 1 004,04 €, joka on 206,10 € sekasähköä kalliimpi vaihtoehto. Hinnat vaihtelevat tuotantotapojen välillä ja onnistunut sähkönmyyjän valinta on monesti tietyn tuotantotavan edullisimman hinnan löytäminen. Suurin mahdollinen säästö esimerkissä on 700,02 € vuodessa, jonka avulla koko perhe voisi käydä esimerkiksi elokuvissa kerran kuukaudessa tai rahoittaa kaikille uudet älylaitteet. Pidemmällä aikajaksolla tehdyillä säästöillä voisi rahoittaa esimerkiksi uuden auton, pienen asunnon tai vaikkapa perheen yhteisen ulkomaanmatkan 2–3 vuoden välein.