Taloyhtiön peruskorjaus

Katso hintasivu: Taloyhtiön peruskorjaus hinta

Taloyhtiön peruskorjaus tarkoittaa kiinteistön rakenteiden, järjestelmien ja pintojen korjaamista tai uusimista siten, että ne vastaavat nykyisiä teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia. Peruskorjauksen tavoitteena on parantaa kiinteistön kuntoa, asumismukavuutta ja turvallisuutta sekä pidentää sen elinkaarta.

Tyypillisiä peruskorjaukseen kuuluvia toimenpiteitä ovat:

• putkiremontti eli käyttövesi- ja viemäriputkien uusiminen
• sähköjärjestelmän uusiminen
• julkisivujen ja parvekkeiden kunnostus
• katon ja vesikatteen uusiminen
• lämmitysjärjestelmän modernisointi
• hissien uusiminen tai asentaminen
• sisätilojen kunnostus, kuten porraskäytävien maalaus ja lattiamateriaalien uusiminen

Peruskorjaus on laaja projekti, joka usein edellyttää huolellista suunnittelua, kustannusarvion laatimista ja tarvittaessa osakkaiden hyväksynnän. Korjausten laajuudesta ja kohteesta riippuen projekti voi kestää useita kuukausia ja vaatia käyttörajoituksia tai jopa tilapäistä evakuointia asunnoista.

Taloyhtiön peruskorjaus on tärkeää monista syistä, jotka vaikuttavat sekä kiinteistön arvoon että asukkaiden hyvinvointiin. Peruskorjauksen merkityksen voi jakaa useisiin keskeisiin osa-alueisiin:

Rakenteiden ja järjestelmien pitkäikäisyys

Peruskorjausten avulla varmistetaan, että taloyhtiön rakenteet ja järjestelmät, kuten vesijohdot, viemärit, sähköjärjestelmät ja ilmanvaihto, pysyvät toimintakuntoisina pitkään. Vanhojen ja kuluneiden rakenteiden ja järjestelmien päivittäminen vähentää merkittävästi tulevia korjaustarpeita ja pidentää kiinteistön elinkaarta.

Asumismukavuus ja turvallisuus

Peruskorjaukset parantavat asuinympäristön mukavuutta ja turvallisuutta. Esimerkiksi ikkunoiden ja ovien uusiminen voi parantaa lämmöneristystä ja äänieristystä, mikä lisää asukkaiden viihtyvyyttä. Lisäksi sähkö- ja paloturvallisuuden parantaminen on elintärkeää asukkaiden turvallisuuden takaamiseksi.

Arvon säilyttäminen ja nostaminen

Hyvin hoidettu ja peruskorjattu kiinteistö säilyttää ja usein jopa nostaa arvoaan kiinteistömarkkinoilla. Tämä on merkittävää erityisesti taloyhtiön osakkaille, sillä asunnon arvon säilyminen on suuri investointi tulevaisuuteen. Oikea-aikaisilla peruskorjauksilla voidaan myös välttää merkittäviä arvoa laskevia vaurioita, kuten kosteusvaurioita.

Energiatehokkuus

Monet peruskorjaukset, kuten lämmöneristyksen parantaminen, ikkunoiden vaihtaminen ja uusien lämmitysjärjestelmien asentaminen, voivat merkittävästi parantaa taloyhtiön energiatehokkuutta. Tämä vähentää energiankulutusta ja ympäristövaikutuksia, sekä laskee asukkaiden lämmitys- ja sähkökustannuksia.

Yhteisöllisyys ja osakkeenomistajien tyytyväisyys

Peruskorjaushankkeet suunnitellaan ja toteutetaan useimmiten yhteistyössä osakkaiden kanssa, mikä voi parantaa yhteisöllisyyttä ja lisätä osakkaiden tyytyväisyyttä. Kun asukkaiden tarpeet ja toiveet otetaan huomioon, he kokevat paremmin oman vaikutusvaltansa ja sitoutuvat vahvemmin taloyhtiön hyvinvointiin.

Yhteenvetona, taloyhtiön peruskorjaus on oleellinen prosessi, joka vaikuttaa positiivisesti kiinteistön elinkelpoisuuteen, asukkaiden elämänlaatuun, kiinteistön arvoon ja energiatehokkuuteen. Säännölliset ja suunnitelmalliset peruskorjaukset ovat avain taloyhtiön hyvinvoinnin ja arvon säilyttämiseen pitkällä aikavälillä.

Taloyhtiön peruskorjaus kannattaa tehdä silloin, kun rakennuksen tekninen ja toiminnallinen kunto sitä edellyttävät. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi julkisivun, vesikatteen, putkiston, lämmitysjärjestelmän tai sähköjärjestelmän uusimista. Peruskorjauksen ajankohtaa arvioitaessa on otettava huomioon sekä rakenteiden että järjestelmien elinkaaret ja kunto. Yleisiä syitä ja ajankohtia peruskorjauksen suorittamiselle ovat:

1. Rakenteiden ja järjestelmien elinkaaren päättyminen

Monet rakennuksen osat ja tekniset järjestelmät alkavat kulua ja heikentyä tietyn ajan kuluttua. Esimerkiksi putkistojen uusimisen tarve tulee usein ajankohtaiseksi 40–50 vuoden käytön jälkeen, kun taas julkisivuremontti voi olla tarpeen jo 30 vuoden kohdalla. On hyvä seurata näiden järjestelmien kuntoa säännöllisesti ja suunnitella peruskorjaus ennakoivasti.

2. Kiinteistön arvon säilyttäminen

Peruskorjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa taloyhtiön kiinteistön arvoon. Hyvin ylläpidetty talo säilyttää arvonsa paremmin ja voi olla houkuttelevampi sekä nykyisille että mahdollisille uusille asukkaille. Säännöllinen ja oikea-aikainen peruskorjaus voi estää arvoa laskevien ongelmien syntymisen ja vaikuttaa positiivisesti asuinmukavuuteen.

3. Energiatehokkuuden parantaminen

Peruskorjauksen yhteydessä on usein mahdollista parantaa taloyhtiön energiatehokkuutta esimerkiksi lisäämällä eristystä, uusimalla lämmitysjärjestelmiä tai asentamalla energiatehokkaammat ikkunat ja ovet. Nämä toimenpiteet voivat johtaa merkittäviin säästöihin lämmitys- ja sähköenergian kulutuksessa pitkällä aikavälillä.

4. Asumismukavuuden ja turvallisuuden parantaminen

Peruskorjauksen yhteydessä voidaan tehdä parannuksia, jotka lisäävät asumismukavuutta ja turvallisuutta. Esimerkiksi sähköturvallisuuden varmistaminen, ilmanvaihdon parantaminen tai esteettömyysratkaisujen toteuttaminen voivat olla merkittäviä parannuksia asukkaille.

5. Lainsäädännön ja määräysten noudattaminen

Lainsäädäntö ja rakennusmääräykset voivat muuttua ajan myötä. Peruskorjauksella voidaan varmistaa, että taloyhtiön rakennukset ja järjestelmät täyttävät nykyiset vaatimukset ja määräykset. Tämä voi koskea esimerkiksi paloturvallisuusmääräyksiä tai energiatehokkuusvaatimuksia.

Peruskorjaus kannattaa suunnitella huolellisesti ja ajoissa, jotta vältetään suuremmat ongelmat ja ylimääräiset kustannukset. Säännöllisten kuntotarkastusten ja ennakoivan kunnossapitosuunnittelun avulla taloyhtiö voi pysyä ajan tasalla rakennuksen kunnosta ja tulevista korjaustarpeista.

Taloyhtiön peruskorjauksen suunnittelu on monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista valmistelua ja koordinaatiota. Seuraavassa on esitelty peruskorjauksen suunnittelun vaiheet:

Kuntoarvio ja tarpeiden kartoitus

Ensimmäinen askel peruskorjauksen suunnittelussa on taloyhtiön nykytilan arviointi. Tämä sisältää rakennuksen kuntoarvion ja kuntoanalyysin, joita suorittavat yleensä rakennusalan ammattilaiset. Näiden arviointien perusteella kartoitetaan korjaustarpeet eri osa-alueilla, kuten julkisivussa, vesikatteessa, putkistossa ja sähköjärjestelmissä.

Tarveselvitys ja hankesuunnittelu

Kuntoarvion jälkeen tehdään tarveselvitys ja hankesuunnittelu, joissa määritellään peruskorjauksen laajuus ja tavoitteet. Tarveselvityksessä otetaan huomioon rakennuksen kunto, taloyhtiön asukkaiden toiveet ja tarpeet sekä mahdolliset lainsäädännön vaatimukset. Hankesuunnittelu tarkentaa korjauksen laajuuden, aikataulun ja karkean kustannusarvion.

Suunnittelijoiden valinta

Koska peruskorjausprojektit ovat laajoja ja monimutkaisia, tarvitaan useiden eri alojen suunnittelijoita, kuten arkkitehteja, rakennesuunnittelijoita, LVI-suunnittelijoita ja sähköinsinöörejä. Näiden suunnittelijoiden valinta tehdään yleensä tarjouskilpailun kautta, ja valintakriteereinä käytetään suunnittelijoiden kokemusta, referenssejä ja kustannustehokkuutta.

Korjaussuunnitelman laatiminen

Valitut suunnittelijat laativat yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman, joka sisältää tekniset piirustukset, työselitykset, materiaalivalinnat ja tarkemman kustannusarvion. Suunnitelmassa huomioidaan myös työmaajärjestelyt sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat.

Rahoituksen järjestäminen

Peruskorjaus on taloyhtiölle merkittävä investointi, joten rahoitus on tärkeä osa suunnittelua. Taloyhtiön hallitus selvittää eri rahoitusvaihtoehdot, kuten lainat ja mahdolliset avustukset. Asukkaille järjestetään yhtiökokous, jossa päätetään rahoituksesta ja hyväksytään korjaussuunnitelma.

Urakoitsijoiden valinta

Suunnitelman valmistuttua seuraa urakoitsijoiden valinta, joka tehdään yleensä kilpailutuksen avulla. Urakoitsijoiden valinnassa huomioidaan heidän kokemuksensa, referenssinsä ja tarjouksen hinta-laatusuhde. Lopullinen urakoitsijavalinta tehdään yhtiökokouksessa.

Aikataulutus ja tiedotus

Koko prosessin ajan on tärkeää pitää asukkaat informoituna suunnittelun ja toteutuksen aikatauluista sekä mahdollisista häiriöistä. Tehokas tiedotus varmistaa, että asukkaat tietävät, mitä tapahtuu ja milloin. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi tiedotteiden, asukastilaisuuksien ja tiedotuspalveluiden kautta.

Toteutus ja valvonta

Peruskorjauksen aikana tulee varmistaa, että kaikki työt tehdään suunnitelmien ja rakennusmääräysten mukaisesti. Tämä tarkoittaa säännöllisiä työmaakokouksia ja rakennustöiden valvontakäyntejä. Valvontaa suorittavat yleensä taloyhtiön valitsemat valvojat ja konsultit.

Lopputarkastus ja takuuajat

Kun korjaus on valmis, suoritetaan lopputarkastus, jossa varmistetaan, että kaikki työt on tehty sopimusten mukaisesti. Tämän jälkeen alkaa takuu- ja jälkitarkastusaika, jonka aikana mahdolliset viat ja puutteet korjataan.

Näiden vaiheiden huolellinen läpikäynti varmistaa, että taloyhtiön peruskorjaus sujuu suunnitellusti ja asukkaat saavat hyvälaatuisen ja turvallisen asuinympäristön.

Taloyhtiön peruskorjaus on laaja ja monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua ja valmistelua. Seuraavassa on kuvattu peruskorjaukseen kuuluvat päävaiheet yksityiskohtaisesti.

1. Tarpeiden kartoitus ja kuntoarvio

Ensimmäinen vaihe on kartoittaa taloyhtiön kunto ja korjaustarpeet. Tämä tehdään yleensä tilaamalla asiantuntijan tekemä kuntoarvio. Kuntoarvion pohjalta saadaan selkeä kuva rakennuksen nykytilasta sekä tulevista korjaustarpeista.

2. Hankesuunnittelu

Kuntoarvion jälkeen siirrytään hankesuunnitteluun. Tässä vaiheessa määritellään korjaushankkeen laajuus, tavoiteltavat tulokset ja taloudelliset resurssit. Hankesuunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisesti, mitä korjauksia tullaan tekemään ja kuinka ne toteutetaan.

3. Päätöksenteko yhtiökokouksessa

Hankesuunnitelma esitellään taloyhtiön yhtiökokoukselle, jossa osakkaat tekevät päätöksen peruskorjauksen toteuttamisesta. Yhtiökokouksessa sovitaan myös hankkeen rahoituksesta ja mahdollisesta lainanotosta.

4. Suunnitteluvaihe

Päätöksenteon jälkeen siirrytään tarkempaan suunnitteluun. Tämä vaihe pitää sisällään arkkitehti-, rakenne- ja LVIS-suunnittelun (lämpö, vesi, ilmanvaihto ja sähkö). Suunnittelussa otetaan huomioon niin tekniset kuin estetikaalisetkin näkökohdat.

5. Urakoitsijoiden kilpailutus ja valinta

Valmiiden suunnitelmien pohjalta tehdään urakoitsijoiden kilpailutus. Taloyhtiö pyytää tarjouksia useilta urakoitsijoilta, vertailee tarjouksia ja valitsee parhaan vaihtoehdon. Tärkeää on ottaa huomioon paitsi hinta, myös urakoitsijan referenssit ja luotettavuus.

6. Urakkasopimuksen laatiminen

Valitun urakoitsijan kanssa tehdään urakkasopimus, jossa sovitaan yksityiskohtaisesti työn sisällöstä, aikataulusta ja kustannuksista. Sopimuksessa määritellään myös työn laatuvaatimukset ja mahdolliset sanktiot viivästyksistä tai puutteista.

7. Toteutusvaihe

Peruskorjauksen toteutusvaihe on käytännön työvaihe, jossa urakoitsija suorittaa tarvittavat korjaukset ja parannukset. Tässä vaiheessa on tärkeää seurata työn edistymistä ja varmistaa, että työ etenee suunnitelmien mukaisesti.

8. Valvonta

Korjaustöiden aikana suoritetaan valvontaa, jotta varmistetaan työn laatu ja aikataulussa pysyminen. Valvonnasta vastaa yleensä ulkopuolinen rakennusvalvoja tai vastaava työnjohtaja.

9. Vastaanotto ja tarkastukset

Kun korjaustyöt on saatu päätökseen, suoritetaan tarkastukset ja vastaanotto. Tällöin tarkistetaan, että kaikki työt on tehty sovitusti ja mahdolliset puutteet kirjataan ylös. Tarvittaessa urakoitsija suorittaa korjaukset puutteellisille kohdille.

10. Takuu- ja jälkiseuranta

Viimeisenä vaiheena on takuu- ja jälkiseuranta, joka varmistaa, että korjaukset kestävät ja että mahdolliset virheet saadaan korjattua takuuajan puitteissa. Yleensä takuuaika on kahdesta viiteen vuotta, riippuen sopimuksesta ja korjausten laajuudesta.

Nämä vaiheet muodostavat yhdessä kattavan prosessin, jonka avulla taloyhtiö voi varmistaa, että peruskorjaus tehdään huolellisesti, tehokkaasti ja laadukkaasti.

Palvelusta taloyhtiön peruskorjaus saa kotitalousvähennystä. Taloyhtiön peruskorjaus on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 taloyhtiön peruskorjauksen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi