Hälytysjärjestelmä

Palvelusta hälytysjärjestelmä saa kotitalousvähennystä. Hälytysjärjestelmä on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 hälytysjärjestelmän kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Hälytysjärjestelmäkokonaisuus voi muodostua monista eri elementeistä sekä niiden yhdistelmistä. Tässä muutamia esimerkkejä järjestelmän eri osa-alueista:

• keskusyksikkö
• keskusyksikön avulla voidaan hallita järjestelmän asetuksia
• puhekeskus
• puhekeskuksen ja ääniyhteyden avulla voidaan varmistua oikeista toimenpiteistä
• kamera
• monet käyttävät kameroita järjestelmän osana
• kamerat auttavat varmistumaan hälytyksen oikeellisuudesta ja vähentävät turhia käyntejä kohteessa
• infrapunatunnistin
• tunnistaa luotettavasti korkeammat lämpötilat sekä ihmisen tai eläimen ruumiin lämpösäteilyn
• liiketunnistimet
• erilaisia tunnistimia ovat infrapuna-, ultraääni- sekä mikroaaltotunnistimet sekä näiden yhdistelmät
• ovi- ja ikkunatunnistimet
• ovi- ja ikkunatunnistimet tekevät ilmoituksen esimerkiksi niiden avaamisesta

Nykyajan kehittyneet hälytinjärjestelmät voivat ilmoittaa esimerkiksi murrosta, varkaudesta, tietomurrosta, tulipalosta tai jopa kellarin vesikaivon täyttymisestä. Tässä muutamia yleisimpiä hälyttymiä:

• tulipalohälytin
• monissa kotitalouksissa ensisijainen ja tärkein hälytin on palovaroitin tai häkävaroitin, joka ilmoittaa asukkaille tai palokunnalle alkaneesta tulipalosta
• palovaroitin voi toimia myös etänä, joka mahdollistaa tiedon tulipalosta vaikka asunto olisikin tyhjä tulipalon alkamishetkellä
• vesivahinkohälytin
• vesivuoto esimerkiksi käyttövesiputkistossa on ikävä asia ja siihen halutaan reagoida mahdollisimman nopeasti
• nopea reagointi minimoi vahingot sekä laskee huomattavasti korjauskustannuksia
• murtohälytin
• murtohälyttimen tehtävä on ilmoittaa kiinteistönomistajille tai asukkaille mahdollisesta murrosta tai varkaudesta
• murtohälyttimen osa-alueita voivat olla esimerkiksi erilaiset liiketunnistimet, ovi- ja ikkunatunnistimet, tarrat tai turvakamerat

Turvallisuuden tunne on monille tärkeä asia – kodin turvallisuutta voidaankin lisätä helposti eri tavoilla esimerkiksi murtovarkaita tai muita vahinkoja vastaan. Katso alapuolelta esimerkkejä turvajärjestelmien erilaisesta käytöstä:

• murtovarkaudet
• murtovarkaudet ovat yleisiä ja helpoimmillaan varkaiden karkottaminen onnistuu tarrojen sekä ”dummy”- eli valekameroiden avulla
• järjestelmän tärkeitä osa-alueita ovat esimerkiksi
• ikkuna- ja ovitunnistimet
• tunnistimien avulla voidaan laukaista hälytys esimerkiksi avatusta tai rikotusta ikkunasta tai oven avaamisesta
• turvakamerat ja videovalvonta
• monesti kuvantaminen auttaa vartiointiliikettä tekemään parempia päätöksiä ja esimerkiksi eläimen aiheuttama turha hälytyskäynti voidaan välttää
• liiketunnistimet
• liiketunnistimet tunnistavat luotettavasti liikettä tai lämpöenergiaa, jonka avulla hälytys voidaan aktivoida
• tulipalot
• myöskin tulipalosta on tärkeä saada tieto mahdollisimman nopeasti oli asunto sitten tyhjä tai ei
• yleisimmin tulipalojen hälytyksissä käytetään apuna palovaroittimia sekä häkäilmaisimia
• vesivahingot
• vesivahinko voi aiheutua esimerkiksi rikkoutuneesta kodinkoneesta tai vuotavasta vesiputkesta
• mitä nopeammin vuoto saadaan lopetettua, sitä pienemmillä vahingoilla yleensä selvitään
• kulunvalvonta
• moniin kotitalouksien turvajärjestelmiin kuuluu olennaisena osana myös erilaiset älylukot ja sähkölukot