AKK-kuntotarkastaja

Katso hintasivu: AKK-kuntotarkastaja hinta

AKK-kuntotarkastajan rooli ja tehtävät

AKK-kuntotarkastaja on asunto- ja kiinteistökaupan kuntotarkastaja, jonka tehtävänä on arvioida kiinteistön tai asunnon kuntoa. Tarkastajan rooli on varmistaa, että myyjällä ja ostajalla on mahdollisimman kattava ja realistinen kuva tarkastettavan kohteen nykytilasta. Tämä voi auttaa ehkäisemään mahdollisia riitoja ja ongelmia kaupanteon jälkeen.

• Kohteen tiedonkeruu: Tarkastaja perehtyy kohteen taustatietoihin, kuten rakennusvuoteen, rakennusmateriaaleihin, aiempiin korjauksiin ja mahdollisiin ongelmakohtiin.
• Visuaalinen tarkastus: Asunnon ja kiinteistön rakenteiden, tilojen ja pintojen tarkastaminen mahdollisten vaurioiden tai vikojen havaitsemiseksi.
• Mittaukset ja testaukset: Kosteusmittaukset ja lämpökameratutkimukset ovat tyypillisiä toimenpiteitä, joilla pyritään löytämään piileviä ongelmia, kuten kosteusvaurioita tai lämpövuotoja.
• Raportointi: Kuntotarkastuksen tulokset dokumentoidaan selkeäksi raportiksi, joka sisältää löydökset, suositukset mahdollisista jatkotoimista sekä arvion korjauskustannuksista.
• Konsultointi: Tarkastaja voi antaa neuvontaa ja suosituksia myyjälle tai ostajalle, esimerkiksi kuinka korjata havaitut viat tai parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.

Tarkastuksen avulla pyritään ennaltaehkäisemään vakavampia ongelmia ja varmistamaan kaupanteon osapuolten tyytyväisyys ja oikeusturva.

AKK (Audited Building Inspector) -kuntotarkastajaksi pätevöityminen edellyttää monipuolista koulutusta ja useiden sertifiointivaatimusten täyttämistä. Tässä ovat tärkeimmät vaatimukset ja suositukset:

Koulutus

Kuntotarkastajaksi aikovalla tulee olla riittävä ammatillinen koulutus. Usein tämä tarkoittaa rakennusmestarin, insinöörin tai diplomi-insinöörin tutkintoa. Alan koulutus tarjoaa tarvittavat perusteet rakennustekniikasta, rakennefysiikasta sekä ympäristötekniikasta, jotka ovat olennaisia kuntotarkastajan työssä.

Kokemus

Pelkkä koulutus ei riitä, vaan käytännön kokemus on erittäin tärkeää. Kuntotarkastajalta edellytetään yleensä vähintään muutaman vuoden työkokemusta rakennusalalta. Tämä voi sisältää kokemusta rakennustyömaan johtamisesta, rakennussuunnittelusta tai muista vastaavista tehtävistä, joissa syvennytään talon rakenteisiin ja kunnossapitoon.

Sertifioinnit

AKK-kuntotarkastajaksi aikovan on suoritettava tiettyjä sertifiointeja, jotka varmistavat hänen pätevyytensä ja ammattitaitonsa. Yleisimpiä vaadittuja sertifiointeja ovat:

• AKK-sertifikaatti: Tämä on erikseen myönnettävä todistus, joka varmennetaan kurssien ja testien avulla. Se osoittaa, että kuntotarkastaja on täyttänyt kaikki vaaditut kriteerit.
• RTA-sertifikaatti: Tukee Rakennustarkastusyhdistys ry:n asettamia vaatimuksia ja antaa laajempaa tunnustusta kuntotarkastajan pätevyydelle.
• Kosteus- ja hometutkijan sertifikaatti: Koska kosteus- ja homevauriot ovat merkittävä osa kuntotarkastajan työtä, tämä sertifikaatti on erittäin tärkeä.

Jatkuva koulutus

Kuntotarkastusala kehittyy jatkuvasti, ja tarkastajilta odotetaan jatkuvaa ammattitaidon päivittämistä. Tämä tarkoittaa säännöllistä osallistumista erilaisiin koulutuksiin, seminaareihin ja kursseihin, jotka pitävät kuntotarkastajan ajan tasalla uusimmista menetelmistä ja säädöksistä.

Kuntotarkastajan pätevyys on siis yhdistelmä teoriaa, käytäntöä ja jatkuvaa itsensä kehittämistä eri koulutus- ja sertifiointimahdollisuuksien kautta.

AKK-kuntotarkastaja noudattaa rakennusten kuntotarkastuksessa tarkkaa ja systemaattista prosessia, jolla varmistetaan rakennuksen kunnon kattava arviointi. Kuntotarkastus voidaan jakaa useisiin vaiheisiin, jotka käsittävät valmistelun, kohteeseen tutustumisen, eri rakenteiden ja järjestelmien tarkastamisen sekä raportoinnin. Alla on yksityiskohtainen kuvaus prosessista.

1. Valmistelu

Ennen varsinaista tarkastusta AKK-kuntotarkastaja suorittaa valmisteluvaiheen, joka sisältää seuraavat toimenpiteet:

• Rakennukseen liittyvien asiakirjojen ja lupien tarkistaminen.
• Keskustelut rakennuksen omistajan tai edustajan kanssa mahdollisista tiedossa olevista ongelmista.
• Tarkastuksen laajuuden ja reunaehtojen määrittely.

2. Kohteeseen tutustuminen

Kohteeseen saavuttuaan kuntotarkastaja käy läpi seuraavat vaiheet:

• Rakennuksen yleinen havainnointi ulkopuolelta ja ympäristön tarkistaminen.
• Rakennuksen sisätilojen yleiskuvan muodostaminen ja avainten tai kulkulupien tarkistaminen.
• Kohteen asukkaiden tai käyttäjien haastattelu mahdollisten vikojen tai puutteiden selvittämiseksi.

3. Tarkastus eri osa-alueilla

Kuntotarkastajan työ on jaettu eri rakenteiden ja järjestelmien tarkastamiseen. Tämä kattaa muun muassa:

• Perustukset ja rakenteet: Perustusten, sokkelin sekä rungon kunnon tarkastaminen mahdollisten halkeamien tai kosteusvaurioiden varalta.
• Ulkoseinät ja julkisivu: Ulkoseinien, julkisivun ja ulkoverhouksen tarkastaminen, mahdolliset rappauksen, maalin tai muu ulkoverhouksen kuluminen.
• Katto ja yläpohja: Kattorakenteiden, vesikatteen sekä yläpohjan kunnon ja mahdollisten vuotojen tarkistaminen.
• Sisätilat: Seinien, kattojen, lattioiden ja sisäpintojen tarkastaminen, sekä mahdollisten kosteusvaurioiden ja homeen merkkien havaitseminen.
• Ikkunat ja ovet: Ikkunoiden ja ovien toimivuuden tarkistaminen, tiivisteiden kunto sekä mahdolliset vuotavat kohdat.
• LVI-järjestelmät: Lämmitys-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmien tarkastus, sekä laitteiden toiminta ja kunto.
• Sähköjärjestelmät: Sähköasennusten ja -laitteiden kunnon arviointi, pistorasioiden ja kytkimien tarkistaminen.

4. Raportointi

Kattavan tarkastuksen jälkeen AKK-kuntotarkastaja laatii yksityiskohtaisen raportin, joka sisältää seuraavat osat:

• Yleistiedot rakennuksesta ja tarkastuksen laajuudesta.
• Tiedot ja havainnot kaikilta tarkastetuilta osa-alueilta, sekä mahdollisten löydettyjen vikojen ja puutteiden kuvaukset.
• Valokuvia ja muita dokumentaatioita osoittamaan havainnot.
• Korjaussuositukset ja huoltotoimenpiteet, joilla voidaan parantaa rakennuksen kuntoa tai ehkäistä tulevia vaurioita.

Lopuksi kuntotarkastaja voi käydä raportin läpi asiakkaan kanssa, vastata kysymyksiin ja tarjota lisätietoja tarvittaessa.

AKK-kuntotarkastaja laatii tarkastusten pohjalta useita erilaisia raportteja, jotka antavat kattavan kuvan tarkastetun kohteen kunnosta ja mahdollisista korjaustarpeista. Nämä raportit ovat tärkeitä sekä kiinteistön omistajille että mahdollisille ostajille, sillä ne auttavat ymmärtämään rakennuksen kuntoa ja tarvittavia toimenpiteitä. Tässä muutamia esimerkkejä:

Kuntotarkastusraportti

Kuntotarkastusraportti on yleisin AKK-kuntotarkastajan laatima dokumentti. Se sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen tarkastetun kohteen rakenteista ja niiden kunnosta. Raportissa kuvataan erilaiset havainnot, kuten kosteudet, lämpövuodot ja rakenteelliset vauriot. Lisäksi raportissa annetaan suosituksia tarvittavista korjaustoimenpiteistä ja niiden kiireellisyydestä.

Kosteusmittausraportti

Kosteusmittausraportti keskittyy erityisesti kosteuden mittaamiseen eri rakenteissa. Raportissa esitetään mittaustulokset, mittauspaikat sekä analyysi siitä, onko kohteessa mahdollisia kosteuteen liittyviä ongelmia, kuten mikrobikasvustoja tai vesivahinkoja. Raportin perusteella voidaan arvioida, missä määrin kosteuden hallintaan on tarvetta puuttua.

Lämpökuvausraportti

Lämpökuvausraportissa esitetään lämpökameralla otettuja kuvia, jotka paljastavat rakennuksen lämpövuodot ja eristeiden mahdolliset puutteet. Raportissa analysoidaan kuvien perusteella havaittuja ongelmia ja annetaan suosituksia niiden korjaamiseksi, kuten lisäeristämisen tarpeesta tai ilmanvaihdon parantamisesta.

Vauriokartoitusraportti

Vauriokartoitusraportti laaditaan silloin, kun rakennuksessa on havaittu selviä vaurioita, kuten halkeamia, kosteusvaurioita tai rakenteellisia ongelmia. Raportissa kuvataan vaurioiden laajuus ja syyt sekä annetaan toimenpide-ehdotuksia vaurioiden korjaamiseksi. Tällaista raporttia voidaan käyttää esimerkiksi vakuutusyhtiöiden tai korjausyritysten kanssa asioidessa.

Sisäilmatutkimusraportti

Sisäilmatutkimusraportti keskittyy sisäilman laadun arvioimiseen ja siihen mahdollisesti vaikuttaviin tekijöihin, kuten rakennusmateriaalien päästöihin, ilmanvaihdon riittävyyteen ja mahdollisiin kosteusvaurioihin. Raportissa esitetään mittaustulokset, analyysit ja tarvittavat korjaustoimenpiteet, joilla sisäilman laatua voidaan parantaa.

Kaikki raportit sisältävät havainnot, analyysit ja suositukset ymmärrettävässä muodossa, usein myös kuvien ja kaavioiden kera. Raportit toimivat tärkeänä työkaluna kiinteistön ylläpidossa ja korjauksissa sekä auttavat tekemään informoituja päätöksiä kiinteistön kunnon suhteen.

AKK-kuntotarkastajan palvelut tarjoavat merkittäviä hyötyjä sekä kiinteistön omistajille että ostajille. Tässä on muutamia keskeisiä etuja:

1. Kiinteistön kunnon arviointi

AKK-kuntotarkastaja suorittaa perinpohjaisen arvioinnin kiinteistön eri osista, kuten rakenteista, sähkö- ja LVI-järjestelmistä sekä mahdollisista kosteusvaurioista. Tämä auttaa tunnistamaan mahdolliset ongelmat ajoissa, mikä voi estää suurempien korjaustarpeiden syntymisen tulevaisuudessa.

2. Taloudellinen säästö

Kiinteistön omistajat voivat säästää rahaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden avulla, kun piilevät viat ja ongelmat havaitaan ajoissa. Tämä saattaa vähentää merkittävästi korjauskustannuksia ja pidentää kiinteistön elinkaarta.

3. Turvallisuus ja terveys

Kuntotarkastuksessa paljastuvat puutteet ja riskit, jotka voivat vaikuttaa asukkaiden turvallisuuteen ja terveyteen. Esimerkiksi homeongelmat tai huonokuntoiset sähköjärjestelmät voivat olla haitallisia, ja niiden korjaaminen parantaa asumismukavuutta ja turvallisuutta.

4. Luotettava myyntitilanne

Ostajille AKK-kuntotarkastajan raportti tarjoaa varmuuden siitä, että kiinteistö on tarkastettu ammattilaisen toimesta. Tämä voi nopeuttaa ostopäätöstä ja tehdä kaupankäynnistä sujuvampaa. Myös myyjät hyötyvät, sillä he voivat dokumentoida kiinteistön kunnon ja perustella hintapyyntöä.

5. Korjaussuunnitelman luominen

Tarkastusraportin pohjalta voidaan laatia yksityiskohtainen korjaussuunnitelma. Tämä auttaa priorisoimaan korjaukset ja varmistamaan, että ne suoritetaan tehokkaasti ja kustannustehokkaasti.

6. Arvon säilyttäminen

Säännölliset kuntotarkastukset ja niissä havaitut viat korjaamalla voidaan varmistaa, että kiinteistön arvo säilyy. Tämä on erityisen tärkeää pitkän aikavälin omaisuudensuojelun kannalta.

7. Neutraali ja objektiivinen arvio

AKK-kuntotarkastajat ovat puolueettomia ammattilaisia, jotka tarjoavat objektiivisen arvion kiinteistön kunnosta. Tämä antaa sekä ostajille että myyjille luotettavan kuvan kiinteistön nykytilasta ilman henkilökohtaisten intressien vaikutusta.

Kaiken kaikkiaan AKK-kuntotarkastajan palvelut ovat keskeinen osa kiinteistönhallintaa ja kaupankäyntiä, ja ne tuovat lisäarvoa kaikille osapuolille.

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi