Ilmavirtojen mittaus ja säätö

Katso hintasivu: Ilmavirtojen mittaus ja säätö hinta

Ilmavirtojen mittaus ja säätö viittaa prosessiin, jossa ilmanvaihdon tehokkuutta parannetaan mittaamalla ja säätämällä ilmavirtauksia rakennuksissa. Tämä palvelu on olennainen osa rakennusten energiatehokkuuden parantamista, sisäilman laatua ja asumismukavuutta.

Ilmavirtojen mittaus ja säätö kannattaa tehdä, koska se parantaa sisäilman laatua, vähentää energiahuoltoja ja lisää asumismukavuutta.

Palvelu on suositeltavaa erityisesti uusien rakennusten valmistuttua, remonttien jälkeen tai jos epäillään ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia.

Kesto riippuu kohteen koosta ja monimutkaisuudesta, mutta yleensä se vie muutamasta tunnista yhteen päivään.

Yleiset vaiheet sisältävät alustavan arvioinnin, itse mittauksen, tulosten analysoinnin ja säätötoimenpiteet.

Ilman asianmukaista osaamista ja välineitä itse tekeminen ei ole suositeltavaa, sillä virheellinen mittaus ja säätö voivat johtaa suurempiin ongelmiin.

Jos päätät tehdä mittauksen itse, varmista oikeaoppiset mittausmenetelmät ja -välineet, sekä riittävä tietotaito tulosten tulkintaan.

Ammattilaisen käyttö takaa tarkat ja luotettavat tulokset, vähentää virheiden riskiä ja varmistaa, että ilmanvaihto toimii optimaalisesti.

Ilmavirtojen mittaus ja säätö ovat keskeisiä prosesseja ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Mittaamisella pyritään selvittämään ilmanvaihtojärjestelmän nykytila, kuten ilmamäärät, paine-erot ja ilman liikkuvuus eri tiloissa. Säätämisessä puolestaan pyritään optimoimaan näitä arvoja, jotta järjestelmä toimisi mahdollisimman tehokkaasti ja energiatehokkaasti.

Miksi ilmavirtojen mittaus ja säätö ovat tärkeitä?

• Ilmanlaatu: Oikein säädetty ilmanvaihto varmistaa, että sisäilma on terveellistä ja raikasta. Tämä vähentää esimerkiksi allergioihin ja hengitystieoireisiin liittyviä ongelmia.
• Energiatehokkuus: Kun ilmanvaihto toimii optimaalisesti, energian kulutus vähenee. Tämä näkyy suoraan pienempinä lämmitys- ja jäähdytyskustannuksina.
• Kosteuden hallinta: Hyvä ilmanvaihto auttaa ehkäisemään kosteuden kertymistä rakenteisiin, mikä vähentää kosteusvaurioiden ja homeongelmien riskiä.
• Laitteiston elinkaari: Oikein säädetty ilmanvaihtojärjestelmä toimii vähemmän kuormittuneena, mikä pidentää sen käyttöikää ja vähentää huoltotarpeita.
• Mukavuus: Tasaisesti ja oikein toimiva ilmanvaihto parantaa asumismukavuutta, kun vetoisuus ja lämpötila vaihtelut vähenevät.

Ilmavirtojen mittaaminen oikein ja tarkasti vaatii tarkoituksenmukaisia ja kalibroituja mittauslaitteita. Seuraavassa on esitelty joitakin yleisimmin käytettyjä mittauslaitteita ilmavirtojen mittaamiseen:

1. Anemometrit

Anemometrit ovat yleisimpiä laitteita ilmavirran mittaamiseen. Niitä on useita eri tyyppejä, mukaan lukien:

• Lämpötila-anemometrit (kuumalanka-anemometrit): Näissä laitteissa kuumalanka jäähdytetään ilmavirralla ja sen jäähdytysnopeus mitataan. Tämäntyyppinen anemometri on erittäin tarkka ja soveltuu erityisesti pienille ilmavirroille.
• Siipipyöräanemometrit: Näissä laitteissa on pyörivä siipipyörä, jonka kierrosnopeus muuttuu ilmavirran nopeuden mukaan. Ne sopivat hyvin kanavien ja ilmanvaihtojärjestelmien ilmavirran mittaamiseen.
• Ultrasonic-anemometrit: Käyttävät ultraääniaaltoja mittaamaan ilmavirran nopeutta. Ne ovat erittäin tarkkoja ja kestäviä.

2. Pitot-putket

Pitot-putkia käytetään ilmavirtauksen nopeuden mittaamiseen paine-eron avulla. Tämä mittaustekniikka perustuu staattisen ja dynaamisen paineen eroon. Pitot-putket soveltuvat erinomaisesti suurten ilmavirtojen mittaukseen ja niitä käytetään usein ilmanvaihtokanavissa ja tuulivoimala-asennuksissa.

3. Ilmavirtamittarit (Air Flow Meters)

Nämä laitteet mittaavat suoraan ilmavirran tilavuuden tietyssä ajassa. Tavallisesti ne asennetaan osaksi ilmanvaihtojärjestelmää ja antavat reaaliaikaisia tietoja ilmavirrasta. Esimerkkejä näistä ovat:

• Massa-virtausmittarit: Näissä käytetään lämpötilaeroja tai painemittauksia ilmamassan liikkeen mittaamiseen.
• Vortex-virtausmittarit: Tämäntyyppiset mittarit mittaavat pyörteitä, jotka syntyvät, kun ilma virtaa esteen ohitse.

4. Kalibrointilaiteet ja referenssimittarit

Varmistaakseen ilmavirran mittausten tarkkuuden, kalibrointilaitteita ja referenssimittareita käytetään säännöllisesti mittauslaitteiden kalibrointiin ja tarkastamiseen. Nämä laitteet varmistavat, että mittaukset pysyvät luotettavina ja tarkkoina ajan mittaan.

Oikean laitteen valinta riippuu mittauksen tarkkuudesta, olosuhteista, ilmavirran suuruudesta ja mittauspaikan ominaisuuksista. Huolellinen kalibrointi ja säännöllinen ylläpito ovat myös avainasemassa tarkkojen mittaustulosten saavuttamiseksi.

Ilmavirtojen säätö on olennainen osa rakennusten ilmanvaihtoa, ja siihen käytettävät tekniikat ja menetelmät vaikuttavat merkittävästi sisäilman laatuun, energiatehokkuuteen ja asuinmukavuuteen. Eri menetelmien ja tekniikoiden valinta riippuu useista tekijöistä, kuten rakennustyypistä, käyttötarkoituksesta ja asukkaiden tarpeista. Tässä tarkastellaan yleisimpiä ilmavirtojen säätöön käytettyjä tekniikoita ja menetelmiä:

Mekaaninen ilmanvaihto

• Tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmät (tasausjärjestelmät): Näissä järjestelmissä sekä tulo- että poistoilma hoidetaan koneellisesti. Tämä mahdollistaa tarkemman ilmavirtojen säädön, lämpötilan hallinnan ja lämmön talteenoton.
• Ilmanvaihtokoneet: Ilmanvaihtokoneet, joissa on lämpöä talteenottavat lämmönvaihtimet, parantavat energiatehokkuutta ja sisäilman laatua. Ne mahdollistavat tarkasti hallittujen ilmavirtojen säätämisen eri tiloissa.

Viilennys- ja lämmityssekoitukset

• Käyrästösäätimet: Käytetään ilmavirran, lämpötilan ja paine-eron hallintaan. Automatisoidulla järjestelmällä voidaan varmistaa, että ilmavirrat pysyvät halutulla tasolla, riippumatta ulkolämpötilan muutoksista.
• Säädettävät tuloilmaventtiilit: Venttiilit, joiden avulla voidaan säätää tuloilman määrää huonekohtaisesti. Näiden säätömahdollisuuksien ansiosta saadaan aikaan miellyttävä ja terveellinen sisäilma.

Ilmastointikanavat ja paineerot

• Kanavisto: Ilmastointikanavien oikein mitoitettu ja suunniteltu järjestelmä varmistaa, että ilman virtaus on tasapainossa ja ilmavirrat jakautuvat tehokkaasti koko rakennukseen.
• Paine-eromittarit: Näillä mittareilla voidaan jatkuvasti seurata paine-eroja eri tilojen välillä ja säätää ilmavirtoja tarpeen mukaan. Tämä estää ei-toivottujen ilmavirtojen syntymisen ja takaa paremman ilmanlaadun.

Automaatio ja hallinta

• Ilmanvaihdon automaatiojärjestelmät: Nämä järjestelmät voivat säätää ilmavirtoja reaaliajassa niiden mukaan, kuinka monta henkilöä tilassa on, tai miten tilaa käytetään. Esimerkiksi hiilidioksidipitoisuuden mittarit voivat ohjata ilmanvaihtoa tarpeenmukaisesti.
• Keskitetyt rakennusautomaatiojärjestelmät: Näissä ratkaisuissa yhdistetään eri ilmanvaihtotekniikoiden hallinta keskitetysti, mikä mahdollistaa energiatehokkuuden optimoinnin ja sisäilman laadun varmistamisen kaikissa tiloissa.

Eri menetelmien ja tekniikoiden yhdistäminen tekee mahdolliseksi optimaalisen ilmavirtojen säädön, mikä parantaa sisäilman laatu ja energiatehokkuutta. Valinta sopivimman menetelmän välillä riippuu rakennuksen erityisvaatimuksista ja käyttötarkoituksesta.

Ilmavirtojen mittaus ja säätö on keskeinen osa sekä teollisuuden että kotitalouksien ilmastointijärjestelmien ylläpitoa ja optimointia. Eri ympäristöissä tulee kiinnittää huomiota useisiin erityispiirteisiin ja vaatimuksiin.

Teollisuusympäristöt

Teollisuusympäristöissä ilmavirtojen mittauksen ja säädön erityispiirteet voivat olla huomattavasti monimutkaisempia ja vaativampia kuin kotitalouksissa. Seuraavia tekijöitä tulee ottaa huomioon:

• Ilmanlaatuvaatimukset: Eri teollisuusalat saattavat vaatia erilaista ilmanlaatua. Esimerkiksi elintarviketeollisuus edellyttää tiukkaa ilmanpuhdistusta, kun taas kemianteollisuudessa voi olla tarpeen hallita haitallisia kemikaaleja.
• Erityiset säädöt: Teollisuuslaitoksissa voidaan tarvita ilmavirtojen tarkkaa sääntelyä prosessien optimointiin. Tämä voi edellyttää edistyksellisiä automaatiojärjestelmiä ja jatkuvaa seurantaa.
• Mittauslaitteiden tarkkuus: Ilmavirtojen mittauslaitteiden tarkkuus on kriittinen tekijä. Mittausvirheet voivat johtaa prosessien tehottomuuteen tai turvallisuusriskeihin.
• Kapasiteetti ja kestävyys: Teollisuuslaitosten ilmanvaihtojärjestelmien tulee kestää suuria ilmavirtoja ja olla pitkäikäisiä, jotta ne voivat toimia luotettavasti vaativissa olosuhteissa.
• Terveys ja turvallisuus: Ilmavirtojen hallinnalla voidaan vähentää pölyn, haitallisten höyryjen ja muiden vaarallisten aineiden leviämistä työtiloissa, mikä parantaa työntekijöiden turvallisuutta.

Kotitaloudet

Kotitalouksien ilmavirtojen mittaus ja säätö liittyvät yleensä asumismukavuuteen ja energiatehokkuuteen. Erityispiirteet kotitalouksissa ovat usein yksinkertaisempia kuin teollisuusympäristöissä, mutta ne eivät ole vähemmän tärkeitä:

• Asumismukavuus: Oikein säädetyt ilmavirrat takaavat miellyttävän sisäilman lämpötilan ja kosteustason, mikä parantaa asumismukavuutta ja ehkäisee esimerkiksi homeen muodostumista.
• Energia- ja kustannustehokkuus: Optimaalinen ilmavirtojen säätö auttaa vähentämään energian kulutusta, mikä näkyy pienempinä sähkölaskuina ja ympäristövaikutusten vähentämisenä.
• Ilmanvaihtokanavien puhtaus: Kotitalouksissa kannattaa huolehtia ilmanvaihtokanavien puhtaudesta, jotta ilma pysyy raikkaana ja järjestelmä toimii tehokkaasti.
• Hiljaisuus: Kotitalouksissa ilmastointijärjestelmien tulisi toimia mahdollisimman hiljaisesti, jotta ne eivät häiritse asukkaita.
• Säännöllinen huolto: Säännöllinen huolto varmistaa ilmastointijärjestelmien pitkän käyttöiän ja tehokkuuden. Tämä pitää sisällään suodattimien vaihdon ja kanaviston tarkastukset.

Kokonaisuudessaan ilmavirtojen mittaus ja säätö vaativat tarkkaa suunnittelua ja huomion kiinnittämistä ympäristön erityisvaatimuksiin. Oikein toteutettuna se parantaa ympäristön turvallisuutta, asumismukavuutta ja energiatehokkuutta.

Ilmavirtojen mittaus ja säätö ovat keskeisiä tekijöitä energiatehokkuuden parantamisessa ja sisäilman laadun ylläpitämisessä. Ne auttavat varmistamaan, että ilmanvaihtojärjestelmät toimivat optimaalisesti, tarjoten terveen ja miellyttävän sisäympäristön sekä vähentäen energian kulutusta.

Energiankulutuksen minimointi

• Optimaalinen ilmanvaihto: Ilmavirtojen mittauksen avulla voidaan säätää ilmanvaihtojärjestelmää niin, että tarvittava ilmanvaihto saavutetaan mahdollisimman pienellä energiankulutuksella. Liiallinen ilmanvaihto lisää energiankulutusta, kun taas liian vähäinen ilmanvaihto heikentää sisäilman laatua.
• Lämpötilan säätö: Oikein säädetty ilmavirta auttaa tasapainottamaan sisätilojen lämpötilat ilman lämpöhäviöitä tai ylilämmitystä, mikä vähentää lämmitys- ja jäähdytyskustannuksia.
• Vikojen havaitseminen: Mittausten avulla voidaan havaita mahdolliset viat ja epäkohdat järjestelmässä, kuten tukokset tai vuotokohdat, jotka voivat heikentää järjestelmän tehokkuutta ja johtaa ylimääräiseen energiankulutukseen.

Sisäilman laadun parantaminen

• Kosteuden hallinta: Ilmavirtojen säätö auttaa pitämään sisätilojen kosteustasot optimaalisina. Liian korkea tai matala kosteus voi aiheuttaa terveyshaittoja ja vaurioita rakennukselle.
• Saasteiden hallinta: Oikein säädetty ilmanvaihto poistaa tehokkaammin sisätiloista epäpuhtauksia ja saasteita, kuten hiilidioksidia, VOC-yhdisteitä ja mikrobeja, mikä parantaa hengitysilman laatua.
• Mukavuuden lisääminen: Tasapainoinen ilmavirta varmistaa, että huoneilma on miellyttävä ja vetoa ei esiinny, mikä parantaa tilojen käyttömukavuutta.

Kokonaisuudessaan ilmavirtojen mittaus ja säätö muodostavat tärkeän osan sekä energiansäästön että terveellisen ja miellyttävän sisäilman ylläpidosta. Optimaalinen ilmanvaihto takaa energiankulutuksen minimoinnin ja varmistaa samalla, että sisäilma pysyy puhtaana ja terveellisenä asukkaille.

Palvelusta ilmavirtojen mittaus ja säätö saa kotitalousvähennystä. Ilmavirtojen mittaus ja säätö on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 ilmavirtojen mittaus ja säätö kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi