Jätekeräys

Katso hintasivu: Jätekeräys hinta

Jätekeräys tarkoittaa järjestelmällistä toimintaa, jossa kerätään, kuljetetaan ja käsitellään erilaista jätettä. Tämä prosessi voi sisältää kotitalousjätteen, rakennusjätteen, teollisuusjätteen ja kierrätettävien materiaalien, kuten paperin, lasin, metallin ja muovin, keräämisen.

Jätekeräysprosessin tavoitteena on vähentää ympäristövaikutuksia, edistää kierrätystä ja varmistaa, että jäte käsitellään turvallisesti ja tehokkaasti. Jätekeräyksen hoitavat yleensä kunnalliset palvelut tai yksityiset yritykset, ja se voi sisältää:

• Erilliskeräyspalvelut eri jätelajeille, kuten biojätteille ja sekajätteille
• Jätteiden noutopalvelut määrätyin väliajoin
• Jäteastioiden ja konttien jakelun ja huollon
• Jätteiden kuljetuksen kierrätyslaitoksille ja kaatopaikoille

Jätekeräyksen tehokkuus ja kattavuus on tärkeää niin ympäristönsuojelun kuin terveys- ja hygieniasyidenkin vuoksi.

Jätekeräys on tärkeä osa jätehuoltoa, ja siihen on olemassa useita eri menetelmiä, jotka voivat vaihdella paikallisista määräyksistä ja ympäristöstä riippuen. Menetelmiä on suunniteltu helpottamaan jätteen lajittelua, keräämistä ja kierrätystä mahdollisimman tehokkaasti. Tässä ovat yleisimmät jätekeräyksen menetelmät:

1. Kotiovikeräys

Kotiovikeräys tarkoittaa, että jätteet kerätään suoraan kiinteistöjen edestä. Tämä menetelmä on yleensä käytössä asuinalueilla ja sisältää usein erilliskeräyksen eri jätelajikkeille, kuten sekajätteelle, biojätteelle, kartongille, muoville, metallille ja lasille.

2. Jätepistekeräys

Jätepistekeräys tarkoittaa, että asukkaat vievät jätteensä yhteisiin jätepisteisiin. Nämä pisteet saattavat sisältää erillisiä astioita eri jätelajeille, ja ne sijaitsevat usein asuinalueiden läheisyydessä, kauppojen yhteydessä tai muissa keskeisissä paikoissa.

3. Kierrätyspisteet

Kierrätyspisteet ovat erityisesti kierrätettäville materiaaleille tarkoitettuja keräyspisteitä. Näissä pisteissä voidaan kerätä esimerkiksi paperia, lasia, kartonkia, metallia ja muovia. Joillakin alueilla on myös erillisiä pisteitä, joihin voi viedä vaatteita tai pienelektroniikkaa.

4. Suurjätekeräys

Suurjätekeräys on tarkoitettu isommille esineille ja jätteenlaaduille, joita ei voi laittaa normaaliin jäteastiaan. Esimerkkejä ovat huonekalut, kodinkoneet ja suuret pakkausmateriaalit. Suurjätekeräys voi olla säännöllinen palvelu tai vain tiettyinä aikoina tapahtuva keräys.

5. Ekopisteet ja ekoparkit

Ekopisteet ja ekoparkit ovat laajennettu versio kierrätyspisteistä ja niissä otetaan vastaan laajempi joukko jätteitä, kuten vaarallisia jätteitä, sähkö- ja elektroniikkaromua, metalliromua ja puutarhajätettä. Ekoparkit tarjoavat usein myös neuvontaa jätteen lajittelussa ja kierrätyksessä.

6. Keräysautot

Keräysautot ajavat ennalta suunnitellun reitin ja pysähtyvät tietyissä paikoissa keräämään erilaisia jätteitä. Nämä voivat olla erityisesti suurjätteelle tai vaarallisille jätteille tarkoitettuja keräysautoja, jotka liikkuvat vain tiettyinä päivinä.

7. Yrityskohtainen keräys

Monet yritykset järjestävät omia jätekeräysohjelmia, jotka on räätälöity heidän toiminnalleen ja jätteenluonteelleen sopiviksi. Tämä voi sisältää monipuolisia palveluita, kuten paperin, kartongin, muovin ja muiden kierrätyskelpoisten materiaalien erilliskeräyksen.

Jätekeräysmenetelmän valintaan vaikuttavat muun muassa paikalliset jätehuoltomääräykset, asutuskeveys, jätehuoltokustannukset ja ympäristötavoitteet. Tehokas jätekeräys ja muu jätehuolto edellyttävät usein asukkaiden ja yritysten aktiivista osallistumista ja kunnollista lajittelua.

Jätekeräys toimii eri kaupungeissa ja kunnissa hieman eri tavoin riippuen paikallisista jätehuoltomääräyksistä, asukasmäärästä sekä infrastruktuurista. Yleisesti ottaen jätehuoltojärjestelmä kattaa seuraavat päävaiheet:

Jätteiden lajittelu ja keräys

Tavallisesti jätteet lajitellaan aluksi kotitalouksissa ja yrityksissä erillisiin jakeisiin, kuten:

• Sekajäte
• Biojäte
• Pakkausmuovi
• Kartonkijäte
• Lasijäte
• Metallijäte
• Paperi

Kuntakohtaisesti voi olla myös muita lajitteluvelvoitteita, ja lajitteluohjeet voivat sisältää erityisiä paikallisia sääntöjä tai vaatimuksia.

Jätteiden nouto ja kuljetus

Useimmissa kaupungeissa ja kunnissa jätteiden keräyksen suorittavat joko kunnan omat jätehuollon työntekijät tai ulkopuoliset, urakkatyyppisesti toimivat jätehuoltoyritykset. Jätteiden keräykseen käytetään erilaisia jäteastioita, jotka voivat olla esimerkiksi:

• Kotikutoiset jäteastiat
• Alueelliset keräyspisteet
• Syväkeräysastiat

Jäteastioiden ja keräyspisteiden tyhjennysvälit voivat vaihdella jätteiden määrän ja kunnan käytäntöjen mukaan, yleensä välillä kerran viikossa ja kerran kuukaudessa.

Jätteiden käsittely ja kierrätys

Kerätyt jätteet kuljetetaan useimmiten jätehuoltoyrityksen tai kunnan jäteasemalle tai lajittelukeskukseen. Siellä jätteet käsitellään asianmukaisesti, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi:

• Energiajätteen polttamista energiantuotantolaitoksissa
• Materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä
• Biojätteestä kompostin tai biokaasun valmistusta

Kaatopaikoille päätyvä jäte pyritään nykyään minimoimaan erityyppisillä kierrätys- ja käsittelymenetelmillä.

Erityisjätteen käsittely

Joissakin kunnissa saatetaan järjestää myös erillinen keräys ongelmajätteille, kuten elektroniikka-, kemikaali- tai lääkepakkauksille. Näiden jätteiden keräyspäivät ja keräyspaikat ilmoitetaan yleensä erikseen kuntalaisille.

Asiakaspalvelu ja tiedottaminen

Useimmissa kaupungeissa ja kunnissa tarjotaan asukkaille ja yrityksille säännöllistä tiedottamista ja asiakaspalvelua jätteiden lajitteluun ja keräykseen liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi jätehuollon aikataulut, poikkeusjärjestelyt ja lajitteluohjeet voidaan jakaa:

• Paikallisissa tiedotuslehdissä
• Kunnan verkkosivuilla
• Kodin posteihin jaetuissa esitteissä

Erityisesti suuremmissa kaupungeissa ja kunnissa jätehuoltojärjestelmät voivat olla monimutkaisia ja hyvin organisoituja, kun taas pienemmissä kunnissa järjestelyt voivat olla yksinkertaisempia ja vähemmän resursseja vaativia.

Kierrätettävien materiaalien lajittelu ja jätekeräys ovat tärkeä osa kestävää kehitystä. Seuraavat materiaalit ovat yleensä kierrätettävissä jätekeräyksen kautta:

Paperi ja kartonki

• Sanomalehdet, aikakauslehdet ja mainokset
• Kopiopaperi ja kirjekuoret
• Pahvilaatikot ja kartonkipakkaukset
• Paperikassit

Metallit

• Metallipurkit ja -pakkaukset
• Alumiinitölkit ja -foliot
• Metallikannet ja -korkit
• Rautaromut ja metallijätteet

Muovi

• Muovipullot ja -kanisterit
• Muovipakkaukset, kuten jugurtti- ja margariinipurkit
• Muovipussit ja -kääreet

Lasit

• Lasipullot ja -purkit
• Lasipakkausten kannet ja korkit

Biojäte

• Elintarvikejätteet, kuten hedelmien ja vihannesten kuoret
• Kahvinporot ja teepussit
• Kananmunankuoret
• Biohajoavat pakkausmateriaalit

Sähkö- ja elektroniikkaromu

• Kodinkoneet, kuten jääkaapit ja pesukoneet
• Elektroniikkalaitteet, kuten tietokoneet, matkapuhelimet ja televisiot
• Paristot ja akut

Tekstiilit

• Vanhat vaatteet ja kengät
• Petivaatteet ja pyyhkeet
• Tekstiilimatot

Huomioithan, että paikallisilla jätehuoltolaitoksilla voi olla hieman erilaisia kierrätysohjeita ja -vaatimuksia, joten tarkista aina oman alueesi kierrätysohjeet parhaan mahdollisen hyödyn saavuttamiseksi.

Lajittelu vaikuttaa jätekeräykseen monin tavoin, ja sen merkitys korostuu entistä enemmän ympäristövastuullisuuden ja kierrätyksen tärkeyden kasvaessa. Lajittelu vaikuttaa jätekeräykseen seuraavasti:

Parantaa kierrätysastetta

Kun jätteet lajitellaan oikein jo kotitalouksissa, yrityksissä ja muissa laitoksissa, kierrätykseen kelpaavat materiaalit voidaan erottaa sekajätteestä tehokkaammin. Tämä lisää materiaalien uudelleenkäyttöä, mikä puolestaan vähentää uusien raaka-aineiden tarvetta ja säästää luonnonvaroja.

Vähentää sekajätteen määrää

Oikein lajiteltuina jätteet vähentävät sekajätteen määrää merkittävästi. Sekajätteen käsittely on usein kalliimpaa ja ympäristöön haitallisemmin vaikuttavaa kuin hyvin lajiteltujen jätteiden kaatopaikoille vieminen tai polttaminen energiaksi. Vähentämällä sekajätteen määrää saadaan siis taloudellisia säästöjä ja vähennetään ympäristökuormitusta.

Tehostaa jätehuollon logistiikkaa

Lajitellut jätteet mahdollistavat tehokkaamman jätteenkuljetuksen, koska erilaiset jätejakeet voidaan kuljettaa ja käsitellä erikseen. Esimerkiksi biojäte, muovi, metalli, lasi ja kartonki voidaan kerätä omiin astioihinsa ja viedä suoraan asianmukaisiin kierrätys- ja käsittelylaitoksiin. Tämä vähentää kuljetuskustannuksia ja parantaa koko jätehuollon tehokkuutta.

Vähentää ympäristöhaittoja

Oikein lajiteltu jäte voi vähentää merkittävästi ympäristöhaittoja. Esimerkiksi biojätteen erottaminen muusta jätteestä vähentää metaanipäästöjä kaatopaikoilla, ja vaarallisten jätteiden erillinen kerääminen estää niiden pääsyn luontoon ja pohjaveteen. Näin lajittelu suojelee ympäristöä ja edistää kestävää kehitystä.

Mahdollistaa energian talteenoton

Joidenkin jätejakeiden, kuten muovin ja energiajätteen, erillislajittelu mahdollistaa niiden hyödyntämisen energiana kierrätyksen sijaan. Polttamalla näitä jätteitä energian tuotannossa voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Edistää ympäristötietoisuutta

Lajittelun opettelu ja toteuttaminen lisäävät ihmisten ympäristötietoisuutta ja vastuullisuutta. Kun ihmiset ymmärtävät lajittelun merkityksen ja näkevät sen positiiviset vaikutukset, he ovat todennäköisemmin motivoituneita jatkamaan ja kehittämään ympäristöystävällisiä käytäntöjä myös muilla elämänalueilla.

Kaiken kaikkiaan lajittelu on olennainen osa tehokasta jätehuoltoa ja ympäristönsuojelua, joka tuo mukanaan taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia hyötyjä.

Jätekeräyksen tehokkuuden varmistaminen kotitalouksissa edellyttää useiden tekijöiden huomioon ottamista ja systemaattista toimintaa eri osa-alueilla. Seuraavassa on koottu keskeisiä keinoja, joilla kotitaloudet voivat parantaa jätekeräyksen tehokkuutta:

1. Jätteiden lajittelu

Tehokas lajittelu on ensisijainen keino jätekeräyksen tehostamisessa. Kotitalouksissa tulisi olla selkeät ja riittävästi tilaa tarjoavat lajitteluastiat eri jätelajeille kuten biojäte, sekajäte, muovi, lasi, metalli ja paperi. Lajitteluastiat tulee merkitä selkeästi, jotta jokainen perheenjäsen tietää, mihin jätteet kuuluvat.

2. Kierrätysasteen parantaminen

Kierrätettävien materiaalien erittely sekajätteestä lisää kierrätysastetta ja vähentää kaatopaikkojen kuormitusta. Kierrätettävät materiaalit, kuten muovit, metallit ja lasi, tulisi kerätä ja toimittaa oikeisiin kierrätyspisteisiin. Biojäte kannattaa kompostoida, jos mahdollista.

3. Jätteiden määrän minimointi

Jätteiden määrää voidaan vähentää tekemällä harkittuja kulutusvalintoja. Esimerkiksi ostamalla vähemmän pakattuja tuotteita, käyttämällä kestokasseja muovipussien sijaan ja välttämällä kertakäyttöisiä tuotteita. Lisäksi korjaaminen ja uudelleenkäyttö voivat vähentää jätteen määrää merkittävästi.

4. Jätehuoltovälineiden kunto ja sijoittelu

Jäteastioiden ja muiden jätehuoltovälineiden tulee olla kunnossa ja helposti saavutettavissa. Jäteastiat on hyvä sijoittaa tiloihin, joissa syntyy eniten jätettä, kuten keittiöön ja kylpyhuoneeseen.

5. Koulutus ja tietoisuuden lisääminen

Perheenjäsenille olisi tärkeää tarjota koulutusta ja tietoa jätehuollon parhaista käytännöistä. Tämä voi sisältää opastusta jätteiden lajittelusta, kierrätysmahdollisuuksista ja ympäristövaikutuksista. Voidaan myös hyödyntää visuaalisia muistutuksia, kuten julisteita tai tarroja, jäteastioiden läheisyydessä.

6. Yhteistyö paikallisten jätehuoltolaitosten kanssa

Paikallisten jätehuoltolaitosten tarjoamat palvelut ja neuvot ovat arvokkaita tehokkaan jätekeräyksen toteuttamisessa. On tärkeää pitää yhteyttä kierrätyspisteisiin ja varmistaa, että jätteet toimitetaan oikeaan paikkaan ja oikea-aikaisesti.

Kaikkien näiden tekijöiden huomioiminen ja toteuttaminen parantaa merkittävästi jätekeräyksen tehokkuutta kotitalouksissa, vähentää ympäristökuormitusta ja edistää kestävää kehitystä.

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi