Kellarin eristäminen

Palvelusta kellarin eristäminen saa kotitalousvähennystä. Kellarin eristäminen on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 kellarin eristämisen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Kellarin sisäpuolinen eristäminen tai kellarin seinän eristäminen sisäpuolelta on työ, joka pitää onnistuakseen suunnitella huolellisesti. Parhaan lopputuloksen saamiseksi täytyy kaikkien palasten loksahtaa kohdalleen esimerkiksi kosteuseristeiden, ilmanvaihdon ja ulkopuolisten salaojien osalta. Kuitenkin, kun puhutaan kellarin sisäpuolisesta eristämisestä, on kyseessä mahdollinen riskirakenne, sillä betoniseinän tai puurungon alajuoksun lämpötilat laskevat reilusti ja tämä puolestaan aiheuttaa kondensaatiota. Jos kaikki osa-alueet eivät ole kunnossa, on yleinen ohje jättää toteutus kokonaan tekemättä.

Kellarin vesieristys sisäpuolelta onnistuu myös tarkkuutta noudattaen. Suurempi riski otetaan silloin, kun kellarin seinälle päätetään tehdä vesieristys kummaltakin puolelta. Tällöin talo saattaa ”sairastua”, koska betonirakenteissa oleva kosteus ei pääse haihtumaan pois.

Etenkin vanhan rintamamiestalon kellarin eristäminen on helppo tehdä ulkoapäin kellarin eristelevyllä. Ulkopuolelta tehtävää eristystä tukee myös kosteustekninen turvallisuus ja kylmäsiltojen saaminen mahdollisimman pieneksi. Ennen eristyksen aloittamista täytyy talon reunat kaivaa auki anturaan asti ja varsinkin vanhemmissa kohteissa ennen kaivamista kannattaa varmistaa, että salaojajärjestelmät ovat kunnossa. Kellarin seinän eristys kannattaa tehdä sellaisella eristelevyllä, joka on tarpeeksi luja ja vettymätön.

Aluksi sokkeliin merkkaillaan maanpinnan korko ja maanpinnan yläpuolelta eristelevy kiinnitetään saneerauslaastilla. Saneerauslaastia voi vetää ihan kunnon kerroksen ennen levyn kiinnittämistä ja kuivumisen ajaksi varmuuden vuoksi levyn voi kiinnittää yläreunasta croco –kiinnikkeellä. Levy voi olla paksuudeltaan esimerkiksi 10 cm ja ympäripontattua. Seinäeristelevyn sisäpuolella (sokkelin puoleisella) on muutamia uria, joilla varmistetaan kosteuden poistuminen, mikäli sellaista pääsee sokkelin läpi hönkimään. Muutenhan levy on täysin vesitiivis. Samalla kertaa voidaan tehdä myös kellarin routaeristys.

Monet haluavat eristää myös kellarin lattian. Näissä tapauksissa kannattaa miettiä, minkä takia eristys tehdään. Jos kyse on esimerkiksi asuintilasta, kannattaa lattia tehdä aina kunnolla. Mikäli betoniporauksen avulla selviää, että kellarin alla oleva maaperä tai hiekka on kosteaa, betonilaattaan nouseva kapillaarinen kosteus saattaa aiheuttaa myöhemmin ongelmia. Vanhan betonilattian päälle ei kannata rakentaa mitään, vaan vanhat alustat kaivaa pois. Kiviaineksen asentamisen jälkeen voi laittaa eristeen, jonka päälle valetaan uusi betonilattia.