Energiaremontti hinta

Energiaremontin hintaan vaikuttavat esimerkiksi:

• nykyinen lämmitysmuoto
• uuden lämmitysjärjestelmän tyyppi ja koko
• korvataanko vanha järjestelmä kokonaan vai osittain

Kun lähdetään arvioimaan kustannuksia tai hintoja energiaremonteissa, kannattaa ensin kiinnittää huomio kiinteistön tai rakennuksen nykyiseen lämmitysmuotoon. Suomessa yleisimpiä vanhempia vielä käytössä olevia lämmitysmuotoja ovat esimerkiksi öljylämmitys, puu- tai sähkökattila sekä pelletti. Etenkin näissä lämmitysmuodoissa kyseeseen tulee se, että toimiiko uusi järjestelmä yhdessä vanhan kanssa vai korvataanko vanha järjestelmä kokonaan. Jos vanha järjestelmä korvataan, saattaa uusia kustannuksia syntyä sen purkamisesta sekä oikeanlaisesta kierrättämisestä. Toisaalta myös uudella lämmitysmuodolla on suuri merkitys hinnoissa, sillä esimerkiksi ilmalämpöpumpun voi saada asennettuna 1.500 – 2.000 eurolla, aurinkopaneelit 5.000 – 7.000 eurolla, ilma-vesilämpöpumpun 7.000 – 10.000 eurolla ja maalämmön 12.000 – 25.000 eurolla.

Palvelusta energiaremontti saa kotitalousvähennystä. Energiaremontti on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2025 energiaremontin kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Monesti energiasaneerauksien suunnittelu kannattaa aloittaa kartoittamalla tämänhetkisen lämmitysjärjestelmän hyödyt, haitat sekä kustannukset. Lämmityksen vaihto tehdään usein taloudellisista syistä sekä ympäristöllisistä syistä:

• taloudelliset syyt
  • vanha lämmitysjärjestelmä saattaa tarvita enemmän ja enemmän huoltoa, jolloin huoltokustannusten määrä kasvaa
  • etenkin öljylämmityksen käyttöikä on rajallinen ja lopulta on kuitenkin edessä järjestelmän uusiminen
  • energiahinnat nousevat noin 3%–7% vuosivauhdilla, joten myös käyttökustannukset kasvavat
• ympäristölliset syyt
  • monet nykyaikaiset lämmitysjärjestelmät, kuten lämpöpumput tai aurinkopaneelit hyödyntävät luonnosta saatavaa uusiutuvaa energiaa

Energiasaneeraus kannattaa tehdä kannattavuuslaskelmien jälkeen. Etenkin takaisinmaksuaika on hyvä selvittää, sillä sen avulla voidaan arvioida investoinnin kannattavuutta eli kuinka nopeasti tehty investointi on mahdollista kuolettaa ja kuinka nopeasti siitä voidaan alkaa saamaan konkreettisia säästöjä. Joissakin tapauksissa jos takaisinmaksuaika ylittää esimerkiksi 15 vuotta, ei investointia ole välttämättä mielekästä tehdä.

Toisaalta monissa kohteissa lämmityksen vaihto on erittäinkin suoraviivaista. Jos lämmityskulut ovat vanhan järjestelmän kanssa esimerkiksi 300 euroa kuukaudessa ja uusi lämmitysjärjestelmä pystyy puolittamaan kulut, pysyy kotitalouden kassavirta ennallaan jos uuden investoinnin hankintakulut eivät ylitä 150 euroa kuukaudessa. Mikäli hankintakulu neuvotellaan alle 150 euron, kotitalouden kuukausittainen kassavirta vahvistuu aiempaan nähden.

Kun uutta järjestelmää lähdetään suunnittelemaan tai mitoittamaan, on ensin hyvä kartoittaa lämmittämisen tarve. Suuremmissa kohteissa maalämpö saattaa olla paras ratkaisu, kun taas pienemmissä kohteissa esimerkiksi sähkölämmityksen rinnalla voidaan käyttää ilmalämpöpumppua, ilma-vesilämpöpumppua, parempaa lämmöntalteenottoa tai aurinkoenergiaa eli aurinkopaneeleita. Vaihtoehtoja on monia ja parhaista ratkaisuista kannattaakin keskustella energiasaneerauksiin erikoistuneiden yritysten kanssa.