Vesikiertoinen lattialämmitys hinta

Vesikiertoisen lattialämmityksen hintaan vaikuttavat esimerkiksi:

• tehdäänkö vesikierto saneerauksen yhteydessä
• rakennetaanko vesikierto uudiskohteeseen
• rakennuksen monimutkaisuus ja pinta-ala

Ensinnäkin vesikiertoisessa lattialämmityksessä täytyy ottaa huomioon rakennuksen monimutkaisuus, lämmöntarve sekä pinta-ala. Suuremman pinta-alan lämmittämiseen vesikiertomenetelmällä tarvitaan enemmän lattialämmitysputkea ja paljon monialaisempi jakotukki, joka on varusteltu esimerkiksi vähintään kymmenellä piirillä. Myös kohteen ominaisuudet voivat asettaa tiettyjä rajoitteita, kun esimerkiksi lattian pinta ei saa nousta juuri ollenkaan tai toisissa tapauksissa saa nousta useita senttejä. Jos vesikierto asennetaan remontin yhteydessä ja lattialämmityksen tekijöiden vastuulle jää myös vanhan lattian purkaminen, niin voivat hinnat tällöin olla suuremmat suhteessa pelkästään siihen, että kohteeseen laitettaisiin vesikiertolämmitys eikä muita tehtäviä tarvitsisi tehdä. Näiden lisäksi hintoja arvioitaessa on hyvä miettiä rakennuksen kerrosten lukumäärä tai mahdollisten lisärakennusten, kuten piharakennusten olemassaolo ja tehdäänkö samalla kertaa myös niihin vesikiertolämmitys.

Palvelusta vesikiertoinen lattialämmitys saa kotitalousvähennystä. Vesikiertoinen lattialämmitys on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 vesikiertoisen lattialämmityksen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Kun lattialämmitystä tehdään, laitetaan yleensä samalla myös esimerkiksi seinälle säätöpalikka. Ohjeistus annetaan usein luovutuksen yhteydessä. Lähtökohtaisesti asukkaan ei tarvitse huolehtia säätämisestä, sillä lämpötilojen mittaaminen asunnon ulkopuolelta on automatisoitu antureiden sekä jakotukin avulla, joka säätelee eri piireihin virtaavien vesimäärien tasoja. Asukas voi kuitenkin itse säätää lämpötiloja termostaatin avulla ja optimitilanteessa jokaisessa huoneessa olisi oma termostaatti.

Huonekohtaisella lämmitystarvelaskennalla voidaan selvittää, mitkä ovat jokaisen kodin tai kiinteistön lattialämmityksen suositusarvot. Arvoihin vaikuttavat muun muassa menoveden lämpötilat, meno- ja paluuvesien välinen lämpötilaero, putkien asennusväli sekä asennussyvyys.

Lattialämmitys on mahdollista toteuttaa myös sähköenergiaa hyödyntäen. Yleensä sähköenergiaa käytetään vesikiertoisessa lattialämmityksessa sen takia, että kiinteistönomistajat haluavat hyödyntää mahdollisia halvempia sähkötariffeja, kuten yöaikaan käytettävää energiaa. Sähköenergian avulla vesi voidaan kuumentaa ja laittaa säiliöön, joka olisi hyvä olla varaava. Säiliöstä vesi voidaan jakaa putkiston avulla ympäri rakennusta ja samalla lämmittää lattioita.

Vesikiertoisen lattialämmityksen eri osa-alueet ovat varsin moniulotteisia ja erilaisia hakuja tai niiden yhdistelmiä esiintyy Kodinplazassa lukuisia asennuskohteista erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Vesikiertoisen lattialämmityksen voi asentaa tai yhdistää esimerkiksi:

• puulattiaan
• vanhaan taloon
• rossipohjaan
• yläkertaan
• patteriverkkoon
• rintamamiestaloon