Lämpöverkkoremontti hinta

Lämpöverkkoremontin hintaan vaikuttavat esimerkiksi:

• kiinteistön tyyppi: omakotitalo, rivitalo jne.
• kiinteistön pinta-ala ja kerrosten lukumäärä
• pattereiden lukumäärä
• uusitaanko myös lämmityspatterit

Kun lähdetään kartoittamaan kustannuksia erilaisille lämpöverkostojen saneeraustöille, tulisi ensimmäisenä huomioida kiinteistön kerrosten lukumäärä sekä pinta-ala. Asian voi ajatella niin, että yleensä pinta-alaltaan suuremman rakennuksen tai talon lämmittämiseen tarvitaan useampia pattereita. Toisaalta kun pinta-ala ja pattereiden määrät ovat suuremmat, tarvitaan myös enemmän lämmitysputkea. Pinta-ala ei kuitenkaan aina korreloi täysin tarvittavan lämmitysputken määrän kanssa, sillä esimerkiksi 120 m2 rivitaloasunnon lämpöverkoston voi toteuttaa pitkälti pystysuunnassa verrattuna esimerkiksi 120 m2 yksikerroksiseen omakotitaloon.

Kuten aina putkistojen uusimisessa, myös patteriputkien kohdalla täytyy huomioida mahdolliset läpiviennit. Tässä oletuksena on käytetty tietenkin sitä, että lämmitysputket asennetaan pinnalle rakenteita purkamatta. Pattereiden lukumäärä on myös hyvä indikaattori ja samoin se, mikä on vanhojen pattereiden kohtalo. Monesti niiden toimintakyvyn ollessa vielä riittävän hyviä, ne voidaan kunnostaa ja jättää toimimaan järjestelmän rinnalla. Toisinaan myös patterit vaihdetaan kokonaan uusiin.

Palvelusta lämpöverkkoremontti saa kotitalousvähennystä. Lämpöverkkoremontti on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 lämpöverkkoremontin kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Suomessa ilmoitetaan vuosittain kymmeniä tuhansia vesivahinkoja, joista monet tapahtuvat kodin, kiinteistön tai muun rakennuksen lämmitysputkissa. Lämmitysputkien turvallinen käyttöikä on kohteesta riippuen noin 25–30 vuotta, jonka jälkeen niiden heikentynyt kunto on hyvinkin mahdollinen vesivahingon aiheuttaja.

Haasteellisen lämpöverkostosta tekee usein se, että putket ovat alun perin sijoitettu kulkemaan talon rakenteiden sisällä. Tästä syystä heikentyneeseen kuntoon ei monestikaan pystytä kiinnittämään tarpeeksi huomiota.

Lämpöverkkoihin kohdistuvissa saneerauksissa voidaan uusia pelkästään lämmitysputket tai niiden lisäksi myös kaikki lämmityspatterit. Monesti patteriremontti päätetään tehdä samalla kertaa, sillä vanhojen pattereiden lämmitysteho ja toimintavarmuus on saattanut heikentyä vuosien saatossa.

Liian usein lämpöverkostoihin kohdistuvia remontteja pelätään nykypäivänä turhaan, sillä kehittyneet menetelmät mahdollistavat uusien lämmitysputkien asennuksen pintaan. Pintavetona tehtävä asennus ei siis vaadi mittavia ja laajoja rakenteiden avaamisia ja esimerkiksi omakotitaloissa on nopeimmillaan ohi noin 2–7 päivän kuluessa remontin aloittamisesta. Vanhat lämmitysputket tyhjennetään ja tulpataan, jonka jälkeen ne voidaan jättää turvallisesti ja hyvillä mielin rakenteisiin.

Nykyaikaiset lämmitysputket valmistetaan yleensä komposiitista ja niiden käyttöikä on vanhoja metallisia putkia huomattavasti suurempi, noin 50–90 vuotta riippuen valmistajasta.