Asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinta hinta

Katso tietosivu: Asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinta

Asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinnan hinta muodostuu useista tekijöistä, jotka vaikuttavat työn laajuuteen ja vaativuuteen. Seuraavassa on pääkohtia, jotka määrittävät kustannukset:

1. Kiinteistön koko ja tyyppi

Yksi merkittävimmistä hintaan vaikuttavista tekijöistä on kiinteistön koko ja tyyppi. Suuremmat ja monimutkaisemmat kiinteistöt, kuten kerrostalot tai laajat rivitalokokonaisuudet, vaativat enemmän aikaa ja resursseja pelastussuunnitelman laatimiseen verrattuna yksittäisiin omakotitaloihin.

2. Nykytilanteen kartoitus ja riskiarviointi

Ennen pelastussuunnitelman laadintaa on tehtävä perusteellinen nykytilanteen kartoitus ja riskiarviointi. Tämä sisältää esimerkiksi kiinteistön paloturvallisuuden, poistumisreittien ja sammutusvälineiden tarkistuksen. Näiden toimenpiteiden laajuus ja yksityiskohtaisuus voivat vaikuttaa hintaan.

3. Asukkaiden ja käyttäjien määrä

Asuinkiinteistön käyttäjien ja asukkaiden määrä vaikuttaa tarvittavien pelastustoimenpiteiden suunnitteluun. Suuremmissa kiinteistöissä on yleensä enemmän asukkaita, mikä vaatii kattavamman suunnitelman esimerkiksi evakuoinnin ja turvallisuusohjeiden osalta.

4. Säädösten ja vaatimusten täyttö

Pelastussuunnitelman tulee täyttää voimassa olevat lainsäädännölliset vaatimukset ja turvallisuusmääräykset. Tämän varmistaminen vaatii asiantuntemusta ja usein myös yhteydenpitoa viranomaisten kanssa, mikä voi vaikuttaa kokonaiskustannuksiin.

5. Yrityksen asiantuntemus ja palvelutaso

Pelastussuunnitelman laatimisesta aiheutuvat kustannukset voivat vaihdella myös palvelun tarjoajan mukaan. Kokenut ja hyvin maineikas yritys saattaa veloittaa enemmän, mutta vastaavasti suunnitelman laatu ja kattavuus voivat olla korkeampia.

6. Laadittavan aineiston laajuus

Pelastussuunnitelman laajuus ja sen yhteydessä tuotettavat aineistot, kuten kartat, opasteet, ja ohjeistukset, vaikuttavat hintaan. Mitä tarkempia ja yksityiskohtaisempia aineistoja tarvitaan, sitä korkeammat ovat kustannukset.

Yhteenvetona, asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinnan hinta riippuu kiinteistön koosta, tyyppistä, asukkaiden määrästä, vaaditusta riskiarvioinnista, lainsäädännön vaatimuksista, palveluntarjoajan asiantuntemuksesta ja laadittavan aineiston laajuudesta. Tarkemman hinta-arvion saamiseksi kannattaa pyytää tarjousta suoraan palveluntarjoajalta, jolloin huomioidaan juuri kyseisen kohteen erityispiirteet ja vaatimukset.

Asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinnan hintaerot voivat johtua useista eri tekijöistä. Näitä tekijöitä ovat muun muassa palveluntarjoajan kokemus ja asiantuntemus, palvelun laajuus, kattavuus ja mahdolliset lisäpalvelut.

1. Kokemus ja asiantuntemus

Palveluntarjoajan kokemus ja asiantuntemus vaikuttavat usein hintaan. Kokeneemmat ja pidempään toimineet yritykset saattavat veloittaa korkeampia hintoja, koska he tarjoavat vankkaa osaamista ja varmuutta suunnitelmien laadinnassa. Myös erikoistuminen tiettyihin kiinteistötyyppeihin voi nostaa hintaa.

2. Palvelun laajuus ja kattavuus

Pelastussuunnitelman sisällön ja kattavuuden eroavaisuudet vaikuttavat merkittävästi hintaan. Laajempi suunnitelma, joka sisältää yksityiskohtaisemmat riskianalyysit, evakuointisuunnitelmat ja henkilöihin kohdistuvat toimenpiteet, voi olla kalliimpi kuin suppeampi versio. Myös kiinteistön koon ja monimutkaisuuden huomioiminen voi nostaa kustannuksia.

3. Mahdolliset lisäpalvelut

Lisäpalvelut, kuten käynnit paikan päällä, koulutukset asukkaille tai henkilökunnalle sekä pelastussuunnitelman päivittäminen ja ylläpito, voivat nostaa kokonaiskustannuksia. Jotkut yritykset voivat tarjota myös teknisiä ratkaisuja, kuten digitaalisen pelastussuunnitelman, joka voi lisätä hintaa.

4. Sijainti ja kilpailutilanne

Palveluntarjoajan sijainti ja paikallinen kilpailutilanne voivat myös vaikuttaa hintoihin. Kaupunkialueilla, joissa on enemmän palveluntarjoajia, hinnat voivat olla kilpailukykyisemmät kuin harvaanasutuilla alueilla. Kilpailutilanne voi vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon palveluntarjoajat investoivat asiakaspalveluun ja lisäarvon tuottamiseen asiakkaalle.

5. Asiakkaan tarpeet ja vaatimukset

Asiakkaiden erityistarpeet ja vaatimukset voivat nostaa pelastussuunnitelman laatimisen hintaa. Jos asiakkaalla on tarve hyvin yksityiskohtaiselle suunnitelmalle tai jos kiinteistössä on erityisiä riskejä tai rakenteellisia ominaisuuksia, jotka vaativat lisätyötä ja asiantuntemusta, hinta voi nousta vastaavasti.

Näiden tekijöiden lisäksi palveluntarjoajien hinnoittelustrategiat ja liiketoimintamallit voivat vaihdella, mikä vaikuttaa osaltaan hintaeroihin eri toimijoiden välillä.

Palvelusta asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinta saa kotitalousvähennystä. Asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinta on verohallinnon mukaan kotitaloustyötä ja vuonna 2024 asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinnan kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 3 500 € per henkilö. Saat vähentää 60 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinta sisältää useita vaiheita, joilla varmistetaan kiinteistön turvallisuus erilaisissa hätätilanteissa ja ennaltaehkäistään onnettomuuksia. Suunnitelma koostuu yleensä seuraavista osista:

• Riskien arviointi: Tunnistetaan kiinteistön riskit, kuten palovaara, sähkövioista aiheutuvat vaarat, vesivahingot ja muut mahdolliset uhkat.
• Turvallisuusjärjestelyt: Määritellään pelastautumis- ja turvajärjestelyt, kuten palovaroittimien, sammutuslaitteiden ja ensiapuvälineiden sijoittelu sekä poistumisreitit.
• Toimintaohjeet hätätilanteissa: Laaditaan selkeät ohjeet siitä, miten asukkaiden tulee toimia eri hätätilanteissa, kuten tulipalon, kaasuvuodon tai sähkökatkoksen sattuessa.
• Vastuuhenkilöt: Nimetään henkilöt, jotka vastaavat turvallisuusasioista ja pelastussuunnitelman ajantasaisuudesta.
• Tiedotus ja koulutus: Huolehditaan siitä, että asukkaat tuntevat pelastussuunnitelman sisällön. Tämä voi sisältää esimerkiksi turvallisuuskoulutuksia ja -harjoituksia.
• Yhteistyö viranomaisten kanssa: Varmistetaan, että suunnitelma täyttää viranomaisten vaatimukset ja että kiinteistöä koskeva turvallisuustieto on saatavilla hätätilanteissa toimiville viranomaisille.
• Päivittäminen: Pelastussuunnitelmaa tulee päivittää säännöllisesti ja aina, kun kiinteistössä tapahtuu merkittäviä muutoksia, kuten remontteja tai uuden tekniikan käyttöönotto.

Asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa ensisijaisesti kiinteistön omistaja, haltija tai toiminnanharjoittaja. Tämä tarkoittaa käytännössä usein taloyhtiötä tai sen hallitusta, mikäli kyseessä on asunto-osakeyhtiö. Asukkaiden turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu siis taloyhtiön vastuulle, ja hallituksen tulee varmistaa, että pelastussuunnitelma on asianmukaisesti laadittu ja ajan tasalla.

Pelastuslain mukaan pelastussuunnitelman laatimisen tarkoitus on parantaa turvallisuutta ja ennaltaehkäistä onnettomuuksia. Pelastussuunnitelmassa tulee huomioida kiinteistön erityispiirteet ja mahdolliset riskit. Siinä tulee olla seuraavat osat:

• Kuvaukset kiinteistön toiminnasta sekä olosuhteista, jotka saattavat aiheuttaa vaaratilanteita.
• Toimenpiteet, joilla pyritään ennaltaehkäisemään vaaratilanteita ja parantamaan turvallisuutta.
• Ohjeet vaaratilanteiden varalle, mukaan lukien pelastautumis- ja suojautumisvaihtoehdot sekä toimintaohjeet asukkaille.
• Yhteystiedot hätätilanteita varten, kuten pelastuslaitoksen ja muiden viranomaisten yhteystiedot.

Vaikka vastuu pelastussuunnitelman laatimisesta on kiinteistön omistajalla tai haltijalla, käytännössä sen voi tehdä asiantunteva taho, kuten turvallisuusalan ammattilainen tai konsultti. Taloyhtiö voi myös hyödyntää isännöitsijän tai muun kiinteistönhoidon ammattilaisen apua suunnitelman tekemisessä ja toteuttamisessa.

On myös tärkeää, että pelastussuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja että asukkaat sekä muut kiinteistössä toimivat henkilöt ovat tietoisia suunnitelman sisällöstä. Lisäksi erilaisia paloturvallisuusharjoituksia ja pelastusharjoituksia voidaan toteuttaa, jotta kaikki tietävät, miten toimia hätätilanteessa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laatiminen on kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla, ja sen tarkoituksena on varautua vaaratilanteisiin sekä parantaa kaikkien kiinteistössä asuvien ja toimivien henkilöiden turvallisuutta.

Asuinkiinteistön pelastussuunnitelmalle on Suomessa asetettu lakisääteisiä vaatimuksia, jotka perustuvat pelastuslakiin (379/2011). Pelastussuunnitelman tarkoituksena on ennaltaehkäistä onnettomuuksia, varautua mahdollisiin vaaratilanteisiin ja parantaa asukkaiden turvallisuutta. Keskeisimpiä vaatimuksia ovat:

1. Pelastussuunnitelman laatiminen ja ylläpitäminen

Pelastuslain mukaan pelastussuunnitelma on laadittava rakennuksille ja muille kohteille, joissa:

• pysyvästi tai tilapäisesti asuu vähintään viisi henkilöä
• on erityinen paloturvallisuusriski tai muu onnettomuusriski
• onnistuneen pelastautumisen tai pelastustoiminnan aloittamisen järjestelyt edellyttävät ennakkoon suunniteltuja toimia

Esimerkiksi sellaisia kohteita, joissa pelastussuunnitelma on lain mukaan laadittava, ovat kerrostalot ja yli viiden asunnon rivitalot.

2. Pelastussuunnitelman sisältö

Pelastussuunnitelmassa tulee olla vähintään seuraavat tiedot:

• Rakennuksen käyttötarkoitus ja määräysten mukaiset paloturvallisuusjärjestelyt
• Selvitys vaaran ja onnettomuuksien mahdollisuuksista sekä niiden ennaltaehkäisystä
• Pelastautumis- ja toimintaohjeet asukkaille, henkilöille ja toimijoille vaaratilanteissa
• Pelastussuunnitelmassa tulee myös nimetä vastuuhenkilöt ja antaa ohjeet heidän tehtävistään

3. Tiedottaminen ja koulutus

Pelastussuunnitelman on oltava kaikkien asukkaiden saatavilla. Asukkaille on tiedotettava suunnitelmasta ja sen keskeisestä sisällöstä. Pelastuslainsäädäntö edellyttää myös, että rakennuksen omistaja tai haltija on vastuussa siitä, että pelastussuunnitelmaan liittyvä koulutus ja harjoitukset järjestetään säännöllisesti sekä tiedotetaan muutoksista ajantasaisesti.

4. Tarkastaminen ja päivittäminen

Pelastussuunnitelma tulee pitää ajan tasalla. Se tulisi tarkastaa ja päivittää säännöllisesti, esimerkiksi silloin, kun rakennuksessa tapahtuu muutoksia tai kun havaitaan puutteita turvallisuusjärjestelyissä. Päivitykset on kirjattava pelastussuunnitelmaan ja niistä on tiedotettava asukkaille.

5. Viranomaisten ohjeet ja määräykset

Pelastussuunnitelman laatimisessa sekä sen päivittämisessä tulee noudattaa myös paikallisten pelastusviranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Pelastusviranomaiset voivat tarkastaa pelastussuunnitelman ja määrätä sen täydentämisestä tai muuttamisesta tarvittaessa.

Nämä lakisääteiset vaatimukset auttavat varmistamaan, että asuinkiinteistöt ovat turvallisia ja asukkaat sekä toimijat tietävät, kuinka toimia vaaratilanteissa. Pelastussuunnitelman asianmukainen toteuttaminen ja ylläpito on keskeinen osa kiinteistön turvallisuudenhallintaa.

Pelastussuunnitelma tulee päivittää säännöllisesti, jotta se pysyy ajantasaisena ja tehokkaana hätätilanteissa. Yleinen suositus on, että pelastussuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tämä koskee erityisesti asuinkiinteistöjä, joissa tapahtuu säännöllisesti muutoksia esimerkiksi asukkaiden, vastaavien henkilöiden tai kiinteistön rakenteiden osalta.

Seuraavassa on lueteltu tilanteita, joissa pelastussuunnitelma olisi erityisesti syytä päivittää:

• Kun kiinteistössä tapahtuu merkittäviä muutoksia tai remontteja, jotka vaikuttavat poistumisreitteihin tai palo-osastointeihin.
• Kun asukkaiden tai muiden toimijoiden määrässä tapahtuu huomattavia muutoksia.
• Kun turvallisuuteen vaikuttavia lainsäädännöllisiä muutoksia astuu voimaan.
• Kun pelastuslaitos tai muut viranomaiset antavat suosituksia tai vaatimuksia pelastussuunnitelman muuttamisesta.
• Kun kiinteistössä tapahtuu turvallisuuspoikkeamia, kuten tulipaloja tai muita vaaratilanteita, joiden käsittelyn perusteella havaitaan tarpeen päivittää suunnitelmaa.

Pelastussuunnitelman ylläpidosta ja päivittämisestä vastaa yleensä kiinteistön omistaja tai se taho, joka on vastuussa kiinteistön turvallisuudesta. On tärkeää, että kaikki kiinteistön asukkaat ja muut toimijat ovat tietoisia pelastussuunnitelman sisällöstä ja osaavat toimia sen mukaisesti hätätilanteessa.

Vuosittaisen päivityksen lisäksi on suositeltavaa järjestää säännöllisesti pelastusharjoituksia, joiden avulla voidaan arvioida pelastussuunnitelman toimivuutta käytännössä ja varmistaa, että kaikki asukkaat ja toimijat hallitsevat tarvittavat toimenpiteet.

Asukkaiden ja henkilökunnan perehdyttäminen asuinkiinteistön pelastussuunnitelmaan on tärkeä turvallisuustoimenpide, joka varmistaa, että kaikki tietävät, miten toimia hätätilanteissa. Perehdyttäminen voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, ja sen kattavuus ja perusteellisuus auttavat varmistamaan suunnitelman tehokkaan toimeenpanon tarvittaessa.

Perehdyttämisen vaiheet

Alla on kuvattu keskeiset vaiheet, joiden avulla asukkaat ja henkilökunta perehdytetään tehokkaasti pelastussuunnitelmaan:

1. Perehdyttämistilaisuudet:

   Järjestetään säännöllisiä tilaisuuksia, joissa käydään läpi pelastussuunnitelman keskeiset osiot. Tilaisuuksien tulee olla avoimia kaikille asukkaille ja henkilökunnan jäsenille. Tilaisuuksissa voidaan käyttää esityksiä, videoita ja käytännön harjoituksia, jotta varmistetaan, että kaikki ymmärtävät suunnitelman sisällön.

2. Perehdytysmateriaalit:

   Jaetaan selkeät ja kattavat perehdytysmateriaalit, jotka sisältävät tärkeimmät tiedot pelastussuunnitelmasta. Materiaalit voivat olla painettuja esitteitä, oppaita tai sähköisessä muodossa. Lisäksi voidaan käyttää julisteita ja infotauluja yleisissä tiloissa.

3. Käytännön harjoitukset:

   Järjestetään säännöllisesti hätätilanteen simulointi- ja evakuointiharjoituksia, joihin kaikki osallistuvat. Harjoitukset auttavat tunnistamaan mahdollisia parannuskohteita ja varmistavat, että kaikki osaavat toimia oikein tositilanteessa.

4. Turvallisuusvastaavan nimeäminen:

   Nimetään kiinteistölle turvallisuusvastaava tai -vastaavia, jotka ovat perehtyneet pelastussuunnitelmaan erityisen tarkasti. Heidän tehtävänään on toimia yhteyshenkilöinä ja neuvojina, joiden puoleen asukkaat ja henkilökunta voivat kääntyä tarvittaessa.

5. Digitaaliset työkalut:

   Hyödynnetään erilaisia digitaalisia työkaluja ja sovelluksia, kuten sähköpostia, mobiilisovelluksia tai verkkosivustoja, joiden avulla pelastussuunnitelma saadaan helposti kaikkien saataville ja yhdenmukaistettua tietoa voidaan jakaa tehokkaasti.

Jatkuva seuranta ja päivitys

Perehdytys ei pääty alkuvaiheen toimenpiteisiin, vaan se on jatkuva prosessi. Tämän varmistamiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet:

• Säännöllinen päivitys:
  Päivitetään pelastussuunnitelmaa säännöllisesti ja tiedotetaan kaikille osapuolille muutoksista. Päivitykset voivat olla tarpeen esimerkiksi rakennuksen muutosten tai lakisääteisten vaatimusten takia.
• Jatkuva koulutus:
  Järjestetään vuosittaisia tai puolivuosittaisia koulutustilaisuuksia, jotta uusimmat tiedot ja toimintakäytännöt pysyvät mielessä.
• Palaute ja kehitys:
  Kerätään jatkuvasti palautetta asukkailta ja henkilökunnalta pelastussuunnitelman toimivuudesta ja perehdytysprosessista. Palautteen avulla voidaan tunnistaa kipupisteitä ja kehittää perehdyttämistä entistä paremmaksi.

Tehokas perehdyttäminen ja jatkuva ylläpito varmistavat, että kaikki kiinteistössä oleskelevat osaavat toimia oikein hätätilanteessa, mikä parantaa kaikkien turvallisuutta merkittävästi.