Pelastussuunnitelma hinta

Pelastussuunnitelman hintaan vaikuttavat esimerkiksi:

• kuinka suuri kiinteistö on kyseessä
• millaista toimintaa kiinteistössä on
• paljonko asukkaita tai henkilöitä kiinteistössä on

Pelastussuunnitelma laaditaan jokaiselle kiinteistölle tai liiketilalle yksilöllisesti. Hyvä pelastussuunnitelman tekijä tutustuu huolellisesti kohteeseen sekä hankkii tietoa turvallisuusvastaavilta, isännöitsijältä sekä huoltoyhtiöiltä.

Pelastussuunnitelman tekemiseen liittyy:

• tutustumiskäynti kohteeseen
• pelastussuunnitelman toteutus
• tietojen hankkiminen pelastussuunnitelman kohteesta
• pelastussuunnitelman tekeminen
• turvallisuusohjeiden tekeminen
• pelastussuunnitelman perehdytys hallitukselle tai asukkaille

Pelastussuunnitelmaa teetettäessä kannattaa lopputulos pyytää tarkastettavaksi ennen varsinaista julkistamista. Hyvä pelastussuunnitelma on selkeälukuinen ja helposti ymmärrettävä. Kun pelastussuunnitelmasta saa mahdollisimman hyvin selvää, on siitä eniten hyötyä. Pelastussuunnitelman tekemiseen kulutettu aika vaihtelee aina kiinteistökohtaisesti. Vanhan suunnitelman päivittäminen on kuitenkin usein noin 30% edullisempaa kuin täysin uuden tekeminen.

Palvelusta pelastussuunnitelma saa kotitalousvähennystä. Pelastussuunnitelma on verohallinnon mukaan kotitaloustyötä ja vuonna 2024 pelastussuunnitelman kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 3 500 € per henkilö. Saat vähentää 60 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Pelastussuunnitelman tarkoituksena on tunnistaa asuinympäristön erilaiset vaara- sekä riskitekijät, antaa tietoa niiden ehkäisemisestä sekä toimimisesta mahdollisessa vaara- tai hätätilanteessa. Pelastussuunnitelma tehdään pääosin kiinteistön käyttäjiä tai siinä vierailevia ihmisiä varten.

• vaarojen sekä riskien arvioinnit
• rakennuksen tai tilan turvallisuusjärjestelyt
• ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi
• toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa
• muut omatoimiseen varautumiseen liittyvät toimenpiteet

Esimerkkejä:

• asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa
• koulut sekä oppilaitokset
• koulukoteihin, päiväkoteihin sekä perhepäiväkoteihin
• majoitusliikkeisiin sekä leirintäalueille
• vähintään 20 hengen joukkomajoitustiloihin
• kauppakeskuksiin sekä yli 400 neliömetrin myymälöihin
• yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin
• yli 1500 neliömetrin teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennuksiin
• työpaikkatiloihin, joissa samanaikaisesti henkilöitä yleensä vähintään 50
• yli 100 metriä pitkiin tunneleihin