Vertaile alueesi yritykset ja selvitä maalämpöön siirtyminen hinta
Vastaanota useita tarjouksia ja löydä tilanteeseesi sopiva ratkaisu
Maalämpöön siirtymisen hinta on keskimäärin noin 15 000 € – 30 000 € riippuen kohteen koosta, lämmöntarpeesta, tarvittavista poraustöistä ja maalämpöpumpun merkistä sekä mallista. Esimerkiksi noin 150 m2 omakotitalon maalämpöön siirtyminen voisi maksaa 20 000 €.
Katso tietosivu: Maalämpöön siirtyminen
Maalämpöön siirtymisen hinta muodostuu useista tekijöistä, jotka yhteenlaskettuina antavat kokonaiskustannuksen. Seuraavat tekijät vaikuttavat merkittävimmin maalämpöjärjestelmän hintoihin:
Lämpöpumppu on maalämpöjärjestelmän keskeinen komponentti, ja sen hankintahinta riippuu pumpun tehosta ja ominaisuuksista. Kalliimmat mallit voivat tarjota parempaa hyötysuhdetta ja laajempia toimintoja, mikä vaikuttaa pitkän aikavälin kustannussäästöihin.
Maalämpöjärjestelmän toiminta edellyttää porakaivojen poraamista, mistä syntyy merkittäviä kustannuksia. Porakaivon syvyys ja maaperän laatu vaikuttavat poraustyön hintaan. Pehmeässä maaperässä poraustyö on edullisempaa kuin kovassa kalliossa.
Asennustyöt sisältävät lämpöpumpun asennuksen, putkistojen vetämisen ja järjestelmän käyttöönoton. Asennustyön laajuus ja vaativuus vaikuttavat suoraan kustannuksiin. Myös asentajien työn laatu ja asiantuntemus voi vaikuttaa hintaan.
Maapiirien osat, kuten keruuputkistot ja jakotukit, ovat myös osa kokonaiskustannuksia. Näiden osien hinnat voivat vaihdella riippuen tuotteiden laadusta ja järjestelmän koosta.
Ammattitaitoinen suunnittelu on tärkeää maalämpöjärjestelmän toimivuuden takaamiseksi. Suunnittelukustannukset sisältävät järjestelmän mitoituksen ja optimoimisen rakennuksen energiatarpeisiin sopivaksi.
Maalämpöjärjestelmään voi myös kuulua lisävarusteita, kuten varaajat, käyttövesivaraajat ja säätöjärjestelmät. Lisävarusteiden määrä ja laatu vaikuttavat lopullisiin kustannuksiin.
Vaikka huolto- ja ylläpitokustannukset ovat ensisijaisesti pitkäjänteisiä kustannuksia, ne kannattaa huomioida maalämpöön siirtymisen kokonaiskustannuksia arvioitaessa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että maalämpöön siirtymisen hinta muodostuu useista eri tekijöistä, jotka vaihtelevat projektikohtaisesti. Huolellinen suunnittelu ja laadukkaiden komponenttien valinta voivat kuitenkin johtaa parempaan energiatehokkuuteen ja pidempään käyttöikään, mikä puolestaan tuo pitkän aikavälin säästöjä.
Maalämpöön siirtymisen hintaerot eri toimijoiden välillä voivat johtua useista tekijöistä, jotka vaikuttavat kokonaiskustannuksiin. Seuraavassa on eritelty suurimmat hintaerotukseen liittyvät tekijät:
Maalämpöjärjestelmän asennuksen monimutkaisuus ja siihen liittyvä työmäärä voivat vaihdella suuresti kohteesta riippuen. Esimerkiksi maaperän geologiset olosuhteet ja poraustyön haasteellisuus vaikuttavat merkittävästi kustannuksiin. Lisäksi mahdolliset vanhan lämmitysjärjestelmän purkutyöt ja uuden järjestelmän yhteensovittaminen olemassa olevaan infrastruktuuriin voivat nostaa hintaa.
Maalämpöpumppujen ja muiden järjestelmän osien hinta vaihtelee valmistajan sekä teknisten ominaisuuksien mukaan. Korkealaatuisemmat laitteet, jotka ovat energiatehokkaampia ja kestävämpiä, ovat yleensä kalliimpia. Lisäksi järjestelmään voi sisältyä lisäominaisuuksia, kuten etävalvonta ja älykäs ohjaus, jotka voivat vaikuttaa hintaan.
Kohteen sijainti voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon aikaa ja resursseja toimija joutuu käyttämään asennukseen. Lisäksi matkakustannukset, kuten kuljetukset ja mahdollinen majoitus, voivat vaihdella huomattavasti eri toimijoiden välillä. Kaukaisempien kohteiden osalta nämä kustannukset voivat olla merkittäviä.
Kokeneemmat ja tunnetummat toimijat voivat hinnoitella palvelunsa korkeammalle tasolle kuin uudet tai pienemmät yritykset. Kokemukseen ja asiantuntemukseen liittyvät lisäkustannukset voivat kuitenkin tuoda mukanaan parempaa palvelun laatua ja luotettavuutta.
Paikallinen kilpailutilanne vaikuttaa siihen, miten yritykset hinnoittelevat palvelunsa. Alueilla, joilla on paljon maalämpöpalveluiden tarjoajia, hinnat voivat olla kilpailukykyisempiä. Lisäksi tarjousten hinnoissa saattaa olla eroja riippuen siitä, mitä kunkin tarjouksen sisältöön kuuluu, kuten takuut, huoltopalvelut ja muut lisäpalvelut.
Erilaiset verot ja julkiset tukimuodot, kuten valtion tukemat energia-avustukset, voivat vaikuttaa loppukustannuksiin. Näiden vaikutus voi vaihdella ajan myötä ja eri alueilla, mikä heijastuu lopullisiin hintoihin.
Yritykset, jotka panostavat merkittävästi markkinointiin ja myyntiin, saattavat sisällyttää näitä kustannuksia hintoihinsa. Toisaalta pienemmät yritykset voivat tarjota edullisempia hintoja, jos heidän markkinointikulunsa ovat alhaisemmat.
Yhteenvetona, maalämpöön siirtymisen kustannukset muodostuvat monista eri tekijöistä, ja kokonaiskustannukset voivat vaihdella merkittävästi riippuen muun muassa asennustyön laajuudesta, laitteiston laadusta, sijainnista, yrityksen kokemuksesta ja paikallisesta kilpailutilanteesta. Näiden tekijöiden ymmärtäminen auttaa arvioimaan eri toimijoiden tarjouksia ja tekemään parhaan mahdollisen päätöksen maalämpöjärjestelmän hankinnassa.
Palvelusta maalämpöön siirtyminen saa kotitalousvähennystä. Maalämpöön siirtyminen on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2025 maalämpöön siirtymisten kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.
Lisätietoja:
Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi
Mikä on maalämpö ja miten se toimii?
Maalämpö on uusiutuva energiavaihtoehto, joka hyödyntää maaperään, kallioperään tai vesistöihin varastoitunutta aurinkoenergiaa. Se on ympäristöystävällinen ja taloudellinen lämmitysmuoto, joka sopii erityisesti kiinteistöihin, joissa on suurempi lämmöntarve.
Maalämmön toiminta perustuu lämpöpumpun käyttöön. Lämpöpumppu kerää maaperään varastoitunutta lämpöenergiaa ja siirtää sen rakennuksen lämmitysjärjestelmään. Tyypillisesti maalämpöjärjestelmä koostuu kolmesta pääosasta: keruuverkosto, maalämpöpumppu ja lämmönjakoverkosto.
Maalämmön etuina pidetään sen energiatehokkuutta, vähäisiä käyttökustannuksia ja ympäristöystävällisyyttä. Sen asentaminen vaatii kuitenkin alkukustannuksia ja sopii parhaiten kiinteistöihin, joissa on riittävästi tilaa keruuverkostolle.
Maalämpöön siirtyminen tarjoaa useita merkittäviä etuja verrattuna perinteisiin lämmitysjärjestelmiin. Näitä etuja ovat muun muassa energiatehokkuus, kustannussäästöt, ympäristöystävällisyys ja pitkä käyttöikä.
Maalämpöjärjestelmät hyödyntävät maaperän luonnollista lämpöä, mikä tekee niistä erittäin energiatehokkaita. Lämmönkeruupiirit sijoitetaan maahan, jossa lämpötila pysyy suhteellisen vakaana ympäri vuoden. Tämä vakaa lämpötila mahdollistaa korkean energiantuoton pienemmällä energiamäärällä.
Vaikka maalämpöjärjestelmän alkuinvestointi voi olla korkeampi kuin perinteisillä lämmitysjärjestelmillä, pitkän aikavälin kustannussäästöt ovat merkittäviä. Maalämpö vähentää talon lämmityskustannuksia huomattavasti, ja säästöt voivat kattaa alkuperäisen investoinnin muutamassa vuodessa. Myös käyttö- ja huoltokustannukset ovat usein alhaisemmat.
Maalämpö on yksi ympäristöystävällisimmistä lämmitystavoista. Sen käytöstä ei synny suoria hiilidioksidipäästöjä, ja se vähentää merkittävästi talon hiilijalanjälkeä. Lisäksi maalämpö vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, mikä edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Maalämpöjärjestelmät ovat tunnettuja pitkästä käyttöiästään. Maaperään asennetut lämmönkeruupiirit voivat toimia jopa 50 vuotta, ja lämpöpumputkin kestävät usein 20–25 vuotta. Lisäksi maalämpöjärjestelmät vaativat vähemmän huoltoa kuin monet perinteiset lämmitysjärjestelmät, mikä lisää niiden kustannustehokkuutta pitkällä aikavälillä.
Maalämpöjärjestelmillä voidaan paitsi lämmittää, myös viilentää rakennuksia. Tämä tekee niistä monipuolisia ja mukavuutta lisääviä ratkaisuja ympäri vuoden. Talvella järjestelmä voi tuottaa lämpöä, kun taas kesällä se voi toimia esimerkiksi lattialämmityksen kautta rakennuksen viilentämisessä.
Maalämpöjärjestelmän tuottama lämpö on tasaisen miellyttävää ilman suuria lämpötilanvaihteluita. Järjestelmät ovat myös hiljaisia, mikä lisää asumismukavuutta. Lisäksi ne voidaan yhdistää lattialämmitykseen, joka tunnetusti jakaa lämmön erittäin tasaisesti.
Kaiken kaikkiaan maalämpö tarjoaa monia etuja, jotka tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon perinteisille lämmitysjärjestelmille. Energiansäästöt, ympäristöystävällisyys ja pitkä käyttöikä ovat vain muutamia syitä, miksi yhä useampi kotitalous ja yritys harkitsee maalämpöön siirtymistä.
Maalämpöjärjestelmän asentamiseen vaikuttavat merkittävästi sekä talon että tontin ominaisuudet. Näitä tekijöitä tarkastelemalla voidaan määrittää, miten hyvin maalämpö sopii kyseiseen kohteeseen ja millaisia asennusvaihtoehtoja kannattaa harkita.
Kaikki nämä seikat vaikuttavat kokonaisuutena siihen, miten maalämpöjärjestelmä kannattaa toteuttaa ja millaisia suunnittelu- ja asennusratkaisuja valitaan. Asiantuntijoiden suorittamat kohdekartoitukset ja analyysit ovat tärkeitä, jotta järjestelmästä saadaan mahdollisimman tehokas ja taloudellinen.
Maalämpöjärjestelmän asentamiseen tarvitaan usein lupa tai muita viranomaisjärjestelyitä riippuen asennuspaikkakunnasta ja sen paikallisista määräyksistä. Tavallisesti lupaprosessi sisältää seuraavia osia:
Useimmissa tapauksissa maalämpöjärjestelmän asennus edellyttää rakennuslupaa tai toimenpidelupaa kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta. Rakennuslupa on yleensä laajempi ja koskee suurempia rakennushankkeita, kun taas toimenpidelupa on suppeampi ja koskee pienempiä toimenpiteitä.
Ennen luvan myöntämistä naapurit saatetaan kuulla, erityisesti jos maalämpökaivon poraus voi mahdollisesti vaikuttaa heidän tontteihinsa. Naapureiden kuuleminen on tärkeä osa lupaprosessia ja voi vaikuttaa luvan saamiseen.
Joissakin tapauksissa voidaan tarvita geologista selvitystä siitä, soveltuuko alue maalämmön hyödyntämiseen. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointi saattaa olla tarpeen erityisesti pohjaveden suojelun kannalta herkissä kohteissa.
Rakennusvalvonta voi vaatia asiantuntijalausuntoja maalämpöjärjestelmän suunnitelmista, asennustekniikasta ja turvallisuudesta. Lausuntoja voivat tarvittaessa antaa esimerkiksi geologit tai ympäristöasiantuntijat.
Pelastusviranomaiset saattavat haluta tarkastella suunnitelmia varmistaakseen, ettei maalämpöjärjestelmä aiheuta vaaraa, kuten tulipalovaaraa tai muita turvallisuusriskejä, esimerkiksi öljylämmityksestä luopumisen yhteydessä.
Itse lupaprosessi alkaa yleensä hakemuksen täyttämisellä ja tarvittavien liitteiden toimittamisella. Hakemukseen liitetään usein tarkat suunnitelmat porauspaikasta, putkituksista ja laitteistosta. Kun hakemus on jätetty, rakennusvalvonta käsittelee sen ja tekee tarvittaessa tarkastuskäyntejä kohteeseen.
Kun lupa on myönnetty, voidaan aloittaa varsinainen asennustyö. Luvan saannin ehtona voi olla myös tarkastus poraustyön jälkeen varmistaakseen, että kaikki on tehty suunnitelmien ja turvallisuusmääräysten mukaisesti.
Maalämpöjärjestelmän asennuksen kesto vaihtelee useiden tekijöiden perusteella, mutta yleensä projektin läpivienti vie 1–3 viikkoa. Asennusprosessi voidaan jakaa useisiin vaiheisiin, jotka koostuvat seuraavista osista:
Ennen työn varsinaista aloittamista tulee selvittää tarvittavat luvat ja tehdä suunnitelmat. Tämä vaihe voi kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon riippuen lupa-asioiden käsittelyajasta ja suunnittelun monimutkaisuudesta.
Porakaivon poraaminen on yksi tärkeimmistä ja aikaa vievimmistä osista. Tämä vaihe kestää yleensä 2–5 päivää riippuen maaperän olosuhteista ja porauksen syvyydestä. Toisin sanoen, syvemmät kaivot saattavat vaatia enemmän aikaa.
Poraustöiden jälkeen siirrytään sisätiloihin. Tässä vaiheessa asentajat asentavat maalämpöpumpun, lämmönjakokeskuksen ja tarvittavat putkistot. Tähän osioon menee yleensä 3-7 päivää. Sisäasennusten kestoon vaikuttaa muun muassa asennuskohteen monimutkaisuus ja kiinteistön koko.
Sisäasennusten jälkeen järjestelmä kytketään toimintaan, ja se testataan huolella toiminnan varmistamiseksi. Tämä vaihe vie tavallisesti 1-2 päivää. Samalla aikaa myös asukkaat opastetaan järjestelmän käyttöön.
Kun kaikki tekniset asennustyöt on tehty, suoritetaan tontin viimeistely- ja siivoustyöt. Tämä voi kestää 1-3 päivää ja sisältää esimerkiksi mahdollisen pihatien kunnostuksen ja jätehuollon.
Yhteenvetona maalämpöjärjestelmän asennus kestää kokonaisuudessaan yleensä 1–3 viikkoa. Kesto voi vaihdella kohteesta riippuen, mutta suunnittelun ja asennuksen laadukas toteutus varmistaa, että järjestelmä toimii tehokkaasti ja luotettavasti.
Maalämpö on ekologinen valinta monesta syystä. Se hyödyntää maaperään tai vesistöön varastoitunutta uusiutuvaa lämpöenergiaa, joka on peräisin auringon ja maan sisäisen lämmön yhdistelmästä. Toisin kuin perinteiset fossiiliset polttoaineet, maalämpö ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä, kun sitä käytetään lämmitykseen ja jäähdytykseen.
Maalämpöjärjestelmät käyttävät sähköä lämmön siirtämiseen maasta rakennukseen. Vaikka sähköntuotannon hiilijalanjälki voi vaihdella riippuen energianlähteestä, modernit maalämpöpumput ovat erittäin energiatehokkaita. Ne voivat tuottaa jopa 3–5 kertaa enemmän energiaa lämpönä tai jäähdytyksenä kuin mitä ne kuluttavat sähkössä. Tämä tehokkuus vähentää merkittävästi rakennuksen kokonaisenergiankulutusta ja siten vähentää hiilidioksidipäästöjä pitkällä aikavälillä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että maalämpö on erittäin ekologinen valinta sekä energiantarpeen pienentämisen että hiilijalanjäljen vähentämisen näkökulmasta. Se tarjoaa pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja niin kotitalouksille kuin yrityksillekin, jotka pyrkivät vähentämään ympäristövaikutuksiaan.
Kodinplaza on suosittu tarjouspyyntöpalvelu, jonka avulla tavoitat yhdellä tarjouspyynnöllä alueellasi toimivat sekä tarjouspyynnöstäsi kiinnostuneet yritykset.
Palvelun käyttäminen on ilmaista eikä sido sinua palvelun tilaamiseen.
Kilpailuta maalämpöön siirtyminen hinta Kodinplazan avulla
Pyydä tarjoukset yrityksiltä