Poistoilmalämpöpumppu hinta

Poistoilmalämpöpumpun hintaan vaikuttavat esimerkiksi:

• laitteen koko- sekä teholuokka
• PILP-tarjouspyynnön tyyppi: pelkkä asennus, pelkät laitteet vai PILP-järjestelmä asennettuna
• puretaanko tai korvataanko vanha lämmitysjärjestelmä

Poistoilmalämpöpumppujen järjestelmät ovat monialaisia kokonaisuuksia, joihin liittyy useita erilaisia osa-alueita. Ensimmäinen niistä on luonnollisesti itse pumppu eli laite. Laitteen mitoitus tapahtuu pitkälti joko a) aidon ja toteutuneen vuosikulutuksen perusteella tai b) kiinteistökohtaisten arvojen selvittämisellä. Kiinteistön arvot voivat koostua esimerkiksi pinta-alasta, lämmitystarpeesta sekä asukkaiden lukumäärästä. Olennaista onkin selvittää, kuinka suuri tai tehokas PILP kohteeseen tarvitaan. Luonnollisesti tehokkuus ja samoin hinta kasvavat käyttötarpeen mukaan.

Toinen näkökulma liittyy itse asennuspalveluun ja sen sisältöön. Suurin yksittäinen kysymys on tietenkin, että onko PILP hankittu jo etukäteen ja odottaako se esimerkiksi valmiina kohteella. Monet projektit toteutetaan kuitenkin avaimet käteen –periaatteella, jossa kokonaishintaan sisältyy laitteen lisäksi myös poistoilmalämpöpumpun kytkentä ja asennus. Mikäli kyseessä on ainoastaan asennus, saattaa laitteen kuljetukseen sisältyä rahti- tai muita kuljetusmaksuja. Lopuksi on hyvä kartoittaa myös PILP:a edeltävän lämmitysjärjestelmän kohtalo eli puretaanko se mahdollisesti ja kierrätetään asiaankuuluvalla tavalla.

Palvelusta poistoilmalämpöpumppu saa kotitalousvähennystä. Poistoilmalämpöpumppu on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 poistoilmalämpöpumpun kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

PILP yhdessä lämmön talteenoton (LTO) kanssa voivat olla merkittäviä energiankulutusta parantavia ratkaisuja tulevaisuudessa. Esimerkiksi kaukolämmöllä tai maalämmöllä lämmitettävä kerrostalo normaalitilanteessa päästää lämpimän poistoilman pois rakennuksen katolta, jolloin suuri osa lämmityksestä menee ns. harakoille.

LTO-järjestelmä yhdessä PILP:n kanssa onkin erittäin tehokas ja kannattava ratkaisu, sillä poistoilmalämpöpumppu pystyy hyödyntämään tehokkaasti lämpöenergian, joka muuten poistuisi poistoilman mukana. Joissakin kohteissa on päästy kohteen suuruudesta riippuen jo 10 000 – 20 000 euron vuosisäästöihin.

Toimintaperiaate ei sinällään muutu, vaan myös omakotitalosta poistuvaa lämmintä sisäilmaa voidaan hyödyntää esimerkiksi vesikiertoisen patteri- tai lattialämmityksen sekä käyttöveden lämmittämisessä. LTO-laitetta ei kuitenkaan tarvita pientaloissa, vaan PILP riittää sellaisenaan. Mikäli talossa on sähkölämmitys, saa eri valmistajilta pumppuja, jotka sopivat nimenomaan sähkölämmitteiseen taloon. Näiden lisäksi PILP:ja voidaan hyödyntää asentamalla ne esimerkiksi autotalliin, rivitaloon tai mökille. Myös saneerauskohteeseen tehtävä asennuttaminen on täysin mahdollista, varsinkin jos talo on tiiviisti rakennettu.

Jotta poistoilmalämpöpumpun eli PILP:n toiminta olisi mahdollista, tarvitsee kiinteistössä olla ilmanvaihtojärjestelmänä tulo- ja poistoilmakanavisto. Pumppujen mallit sekä mallien ominaisuudet vaihtelevat paljon toisistaan, mutta usein myös sisäilman viilennys saattaa olla mahdollista.

Sähkönkulutus riippuu lämmitettävän kiinteistön pinta-alasta, asukkaiden lukumäärästä, muista lämmitysmuodoista sekä esimerkiksi käyttöveden käyttömääristä. Tässä yksi havainnollistava laskelma:

• omakotitalo
  • pinta-ala noin 140 m2
  • asukkaita: 5 henkilöä
  • varaava, etenkin talvisin paljon käytössä
  • kulutus vuodessa: 14 000 kWh

Poistoilmaan perustuvan lämpöpumpun eli PILP:n toiminta on loppupeleissä suhteellisen yksinkertainen. Kodeissa, rakennuksissa tai muissa kiinteistöissä sisäilmaa on lämmitetty tavalla tai toisella, esimerkiksi lattialämmityksen tai patteriverkoston avulla. Ilmanvaihtojärjestelmien toimintaperiaatteeseen kuuluu, että ilma vaihtuu asianmukaisella tavalla. Kun lämmin sisäilma lopulta puhalletaan tai ohjataan ulos kiinteistöstä, ottaa PILP siitä saatavan lämpöenergian talteen.

Monissa tapauksissa PILP toimii yhdessä jonkin toisen lämmitysmuodon rinnalla, kuten esimerkiksi puulämmityksen kanssa. Tämä johtuu siitä, että kiinteistön käyttämän energian määrä ylittää sen, mitä PILP pystyy yksin tuottamaan. Etenkin talvella sekä kylmemmällä pakkasella on monesti järkevää polttaa paljon puuta eli pitää takkaa ns. tulilla. Mitä enemmän takan kanssa rakennusta saadaan lämmitettyä, sitä vähemmän tarvitsee ostaa sähköä sähköverkosta.

PILP:sta saatavat hyödyt ovat korkeimmillaan kiinteistöissä, joiden energiankulutus on vähäinen. Esimerkki tällaisesta ovat uudenlaiset passiivi- tai matalaenergiatalot. Samalla pumpun avulla voidaan korvata myös IV-kone kokonaan, sillä pumppu huolehtii myös talon ilmanvaihdosta. Oletetaan, että jos huoneiston sisäilman lämpötila pysyttelee keskimäärin noin 19–21 C asteen lämpötiloissa, pysyttelee myös PILP:n tehokkuus myös pitkälti vakiona.

Aiheesta muualla:
Poistoilmalämpöpumput pientaloissa, Motiva
PILP:n toimintaperiaatteesta ja käytöstä, Sulpu (Suomen lämpöpumppuyhdistys)
PILP:n potentiaaliset säästöt ovat suuret, Yle