Maalämpöön siirtyminen

Katso hintasivu: Maalämpöön siirtyminen hinta

Mikä on maalämpö ja miten se toimii?

Maalämpö on uusiutuva energiavaihtoehto, joka hyödyntää maaperään, kallioperään tai vesistöihin varastoitunutta aurinkoenergiaa. Se on ympäristöystävällinen ja taloudellinen lämmitysmuoto, joka sopii erityisesti kiinteistöihin, joissa on suurempi lämmöntarve.

Maalämmön toiminta perustuu lämpöpumpun käyttöön. Lämpöpumppu kerää maaperään varastoitunutta lämpöenergiaa ja siirtää sen rakennuksen lämmitysjärjestelmään. Tyypillisesti maalämpöjärjestelmä koostuu kolmesta pääosasta: keruuverkosto, maalämpöpumppu ja lämmönjakoverkosto.

• Keruuverkosto: Tämä on putkisto, joka asennetaan maahan, porakaivoon tai vesistöön. Putkistossa kiertää lämmönkeruuneste, joka ottaa maaperästä lämpöä.
• Maalämpöpumppu: Pumpun avulla maasta kerätty lämpöenergia siirretään lämmönjakoverkkoon. Lämpöpumpussa kiertää kylmäaine, joka höyrystyy alhaisissa lämpötiloissa, puristetaan kompressorissa ja muuttuu takaisin nesteeksi luovuttaen lämpöä.
• Lämmönjakoverkosto: Tämä järjestelmä levittää lämpimän ilman tai veden rakennukseen, lämmittäen tiloja ja mahdollisesti myös käyttöveden.

Maalämmön etuina pidetään sen energiatehokkuutta, vähäisiä käyttökustannuksia ja ympäristöystävällisyyttä. Sen asentaminen vaatii kuitenkin alkukustannuksia ja sopii parhaiten kiinteistöihin, joissa on riittävästi tilaa keruuverkostolle.

Maalämpöön siirtyminen tarjoaa useita merkittäviä etuja verrattuna perinteisiin lämmitysjärjestelmiin. Näitä etuja ovat muun muassa energiatehokkuus, kustannussäästöt, ympäristöystävällisyys ja pitkä käyttöikä.

Energiatehokkuus

Maalämpöjärjestelmät hyödyntävät maaperän luonnollista lämpöä, mikä tekee niistä erittäin energiatehokkaita. Lämmönkeruupiirit sijoitetaan maahan, jossa lämpötila pysyy suhteellisen vakaana ympäri vuoden. Tämä vakaa lämpötila mahdollistaa korkean energiantuoton pienemmällä energiamäärällä.

Kustannussäästöt

Vaikka maalämpöjärjestelmän alkuinvestointi voi olla korkeampi kuin perinteisillä lämmitysjärjestelmillä, pitkän aikavälin kustannussäästöt ovat merkittäviä. Maalämpö vähentää talon lämmityskustannuksia huomattavasti, ja säästöt voivat kattaa alkuperäisen investoinnin muutamassa vuodessa. Myös käyttö- ja huoltokustannukset ovat usein alhaisemmat.

Ympäristöystävällisyys

Maalämpö on yksi ympäristöystävällisimmistä lämmitystavoista. Sen käytöstä ei synny suoria hiilidioksidipäästöjä, ja se vähentää merkittävästi talon hiilijalanjälkeä. Lisäksi maalämpö vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, mikä edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Pitkä käyttöikä ja vähäinen huolto

Maalämpöjärjestelmät ovat tunnettuja pitkästä käyttöiästään. Maaperään asennetut lämmönkeruupiirit voivat toimia jopa 50 vuotta, ja lämpöpumputkin kestävät usein 20–25 vuotta. Lisäksi maalämpöjärjestelmät vaativat vähemmän huoltoa kuin monet perinteiset lämmitysjärjestelmät, mikä lisää niiden kustannustehokkuutta pitkällä aikavälillä.

Monipuolisuus

Maalämpöjärjestelmillä voidaan paitsi lämmittää, myös viilentää rakennuksia. Tämä tekee niistä monipuolisia ja mukavuutta lisääviä ratkaisuja ympäri vuoden. Talvella järjestelmä voi tuottaa lämpöä, kun taas kesällä se voi toimia esimerkiksi lattialämmityksen kautta rakennuksen viilentämisessä.

Korkea asumismukavuus

Maalämpöjärjestelmän tuottama lämpö on tasaisen miellyttävää ilman suuria lämpötilanvaihteluita. Järjestelmät ovat myös hiljaisia, mikä lisää asumismukavuutta. Lisäksi ne voidaan yhdistää lattialämmitykseen, joka tunnetusti jakaa lämmön erittäin tasaisesti.

Kaiken kaikkiaan maalämpö tarjoaa monia etuja, jotka tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon perinteisille lämmitysjärjestelmille. Energiansäästöt, ympäristöystävällisyys ja pitkä käyttöikä ovat vain muutamia syitä, miksi yhä useampi kotitalous ja yritys harkitsee maalämpöön siirtymistä.

Maalämpöjärjestelmän asentamiseen vaikuttavat merkittävästi sekä talon että tontin ominaisuudet. Näitä tekijöitä tarkastelemalla voidaan määrittää, miten hyvin maalämpö sopii kyseiseen kohteeseen ja millaisia asennusvaihtoehtoja kannattaa harkita.

Talon ominaisuudet

• Lämmitystarve: Talon koko, rakenne ja eristystaso vaikuttavat siihen, kuinka paljon lämpöä tarvitaan. Suuremmat ja huonommin eristetyt rakennukset vaativat enemmän lämpöenergiaa, mikä saattaa edellyttää tehokkaampaa maalämpöpumppua tai useamman lämmönkeruuputkiston asennusta.
• Lämmitysjärjestelmä: Maalämpöjärjestelmä toimii parhaiten vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä, kuten lattialämmityksessä tai vesikiertoisissa pattereissa. Jos talossa on suora sähkölämmitys, tarvitaan suurempia muutostöitä, mikä vaikuttaa asennuksen kustannuksiin ja toteutusaikaan.
• Energian kulutus: Talon energiankulutusta ja sen jakautumista (esim. lämmitys ja käyttövesi) analysoimalla voidaan optimoida maalämpöjärjestelmä vastaamaan talon tarpeita. Tämä auttaa myös järjestelmän mitoituksessa.

Tontin ominaisuudet

• Koko ja maaperä: Maalämmön asentamiseen tarvittavan lämmönkeruuputkiston pituus ja tyyppi riippuvat tontin koosta ja maaperän laadusta. Suuremmat tontit mahdollistavat vaakasuorien keruupiirien asennuksen, kun taas pienemmillä tonteilla voidaan tarvita pystysuoria porakaivoja. Maaperällä on myös merkitystä, sillä sen lämmönjohtavuus vaikuttaa keruuputkiston tehokkuuteen.
• Porausolosuhteet: Jos tontilla on tarkoitus käyttää porakaivoja, on tärkeää tietää maaperän ja kallion syvyys, sillä syvä kallioperä voi lisätä porauksen kustannuksia. Myös pohjaveden taso ja maaston muotoilu voivat vaikuttaa porausprosessiin.
• Rakennukset ja rakenteet: Tontilla jo sijaitsevat rakennukset ja muut rakenteet saattavat rajoittaa lämmönkeruuputkiston asennuspaikkoja. Lisäksi tulee huomioida mahdolliset maanalaiset esteet, kuten viemäri- ja vesijohdot.

Kaikki nämä seikat vaikuttavat kokonaisuutena siihen, miten maalämpöjärjestelmä kannattaa toteuttaa ja millaisia suunnittelu- ja asennusratkaisuja valitaan. Asiantuntijoiden suorittamat kohdekartoitukset ja analyysit ovat tärkeitä, jotta järjestelmästä saadaan mahdollisimman tehokas ja taloudellinen.

Maalämpöjärjestelmän asentamiseen tarvitaan usein lupa tai muita viranomaisjärjestelyitä riippuen asennuspaikkakunnasta ja sen paikallisista määräyksistä. Tavallisesti lupaprosessi sisältää seuraavia osia:

Rakennuslupa tai toimenpidelupa

Useimmissa tapauksissa maalämpöjärjestelmän asennus edellyttää rakennuslupaa tai toimenpidelupaa kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta. Rakennuslupa on yleensä laajempi ja koskee suurempia rakennushankkeita, kun taas toimenpidelupa on suppeampi ja koskee pienempiä toimenpiteitä.

Naapureiden kuuleminen

Ennen luvan myöntämistä naapurit saatetaan kuulla, erityisesti jos maalämpökaivon poraus voi mahdollisesti vaikuttaa heidän tontteihinsa. Naapureiden kuuleminen on tärkeä osa lupaprosessia ja voi vaikuttaa luvan saamiseen.

Geologiset ja ympäristöön liittyvät selvitykset

Joissakin tapauksissa voidaan tarvita geologista selvitystä siitä, soveltuuko alue maalämmön hyödyntämiseen. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointi saattaa olla tarpeen erityisesti pohjaveden suojelun kannalta herkissä kohteissa.

Asiantuntijalausunnot

Rakennusvalvonta voi vaatia asiantuntijalausuntoja maalämpöjärjestelmän suunnitelmista, asennustekniikasta ja turvallisuudesta. Lausuntoja voivat tarvittaessa antaa esimerkiksi geologit tai ympäristöasiantuntijat.

Pelastusviranomaisten kuuleminen

Pelastusviranomaiset saattavat haluta tarkastella suunnitelmia varmistaakseen, ettei maalämpöjärjestelmä aiheuta vaaraa, kuten tulipalovaaraa tai muita turvallisuusriskejä, esimerkiksi öljylämmityksestä luopumisen yhteydessä.

Luvan hakeminen ja käsittely

Itse lupaprosessi alkaa yleensä hakemuksen täyttämisellä ja tarvittavien liitteiden toimittamisella. Hakemukseen liitetään usein tarkat suunnitelmat porauspaikasta, putkituksista ja laitteistosta. Kun hakemus on jätetty, rakennusvalvonta käsittelee sen ja tekee tarvittaessa tarkastuskäyntejä kohteeseen.

Kun lupa on myönnetty, voidaan aloittaa varsinainen asennustyö. Luvan saannin ehtona voi olla myös tarkastus poraustyön jälkeen varmistaakseen, että kaikki on tehty suunnitelmien ja turvallisuusmääräysten mukaisesti.

Maalämpöjärjestelmän asennuksen kesto vaihtelee useiden tekijöiden perusteella, mutta yleensä projektin läpivienti vie 1–3 viikkoa. Asennusprosessi voidaan jakaa useisiin vaiheisiin, jotka koostuvat seuraavista osista:

1. Suunnittelu ja lupa-asiat

Ennen työn varsinaista aloittamista tulee selvittää tarvittavat luvat ja tehdä suunnitelmat. Tämä vaihe voi kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon riippuen lupa-asioiden käsittelyajasta ja suunnittelun monimutkaisuudesta.

2. Porakaivon poraaminen

Porakaivon poraaminen on yksi tärkeimmistä ja aikaa vievimmistä osista. Tämä vaihe kestää yleensä 2–5 päivää riippuen maaperän olosuhteista ja porauksen syvyydestä. Toisin sanoen, syvemmät kaivot saattavat vaatia enemmän aikaa.

3. Sisäasennukset

Poraustöiden jälkeen siirrytään sisätiloihin. Tässä vaiheessa asentajat asentavat maalämpöpumpun, lämmönjakokeskuksen ja tarvittavat putkistot. Tähän osioon menee yleensä 3-7 päivää. Sisäasennusten kestoon vaikuttaa muun muassa asennuskohteen monimutkaisuus ja kiinteistön koko.

4. Järjestelmän kytkeminen ja käyttöönotto

Sisäasennusten jälkeen järjestelmä kytketään toimintaan, ja se testataan huolella toiminnan varmistamiseksi. Tämä vaihe vie tavallisesti 1-2 päivää. Samalla aikaa myös asukkaat opastetaan järjestelmän käyttöön.

5. Tontin viimeistely ja siivous

Kun kaikki tekniset asennustyöt on tehty, suoritetaan tontin viimeistely- ja siivoustyöt. Tämä voi kestää 1-3 päivää ja sisältää esimerkiksi mahdollisen pihatien kunnostuksen ja jätehuollon.

Yhteenvetona maalämpöjärjestelmän asennus kestää kokonaisuudessaan yleensä 1–3 viikkoa. Kesto voi vaihdella kohteesta riippuen, mutta suunnittelun ja asennuksen laadukas toteutus varmistaa, että järjestelmä toimii tehokkaasti ja luotettavasti.

Maalämpö on ekologinen valinta monesta syystä. Se hyödyntää maaperään tai vesistöön varastoitunutta uusiutuvaa lämpöenergiaa, joka on peräisin auringon ja maan sisäisen lämmön yhdistelmästä. Toisin kuin perinteiset fossiiliset polttoaineet, maalämpö ei tuota suoria hiilidioksidipäästöjä, kun sitä käytetään lämmitykseen ja jäähdytykseen.

Maalämmön vaikutukset hiilijalanjälkeen

Maalämpöjärjestelmät käyttävät sähköä lämmön siirtämiseen maasta rakennukseen. Vaikka sähköntuotannon hiilijalanjälki voi vaihdella riippuen energianlähteestä, modernit maalämpöpumput ovat erittäin energiatehokkaita. Ne voivat tuottaa jopa 3–5 kertaa enemmän energiaa lämpönä tai jäähdytyksenä kuin mitä ne kuluttavat sähkössä. Tämä tehokkuus vähentää merkittävästi rakennuksen kokonaisenergiankulutusta ja siten vähentää hiilidioksidipäästöjä pitkällä aikavälillä.

Ekologiset hyödyt

• Uusiutuva energia: Maalämpö käyttää maahan varastoitunutta lämpöä, joka on uusiutuva energianlähde.
• Vähäiset päästöt: Käytön aikana maalämpöjärjestelmä ei tuota paikallisia päästöjä ilmaan tai maahan.
• Energiansäästö: Korkea energiatehokkuus vähentää kokonaisenergiankulutusta, joka taas vähentää sähköntuotannon aiheuttamia päästöjä.
• Pitkä elinkaari: Maalämmön komponentit, kuten lämpöpumppu ja putkistot, ovat kestäviä ja pitkäikäisiä, mikä vähentää resurssien tarvetta uusien laitteiden valmistuksessa ja asennuksessa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maalämpö on erittäin ekologinen valinta sekä energiantarpeen pienentämisen että hiilijalanjäljen vähentämisen näkökulmasta. Se tarjoaa pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja niin kotitalouksille kuin yrityksillekin, jotka pyrkivät vähentämään ympäristövaikutuksiaan.

Palvelusta maalämpöön siirtyminen saa kotitalousvähennystä. Maalämpöön siirtyminen on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 maalämpöön siirtymisten kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi