Lattialämmitys

Palvelusta lattialämmitys saa kotitalousvähennystä. Lattialämmitys on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2025 lattialämmityksen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Rakennusten sekä kiinteistöjen lämmönjakotavoista yksi suosittu menetelmä on lattian lämmittäminen. Yleensä lattian lämmitys tapahtuu siten, että lattian pinnan alle laitetaan jonkinlainen kaapeli, jossa kiertää yleensä vettä, sähköä tai ilmaa. Lämmitysaine lämmittää lattian ja lämmin lattia säteilee lämpöenergiaa kiinteistön huoneeseen tai tilaan.

Monet kokevat, että etenkin lämpö jalkojen alla tuntuu mukavalta. Mukavuussyyt eivät ole suinkaan ainoat lattialämmityksen hankkimiselle, sillä tällä lämmitysmenetelmällä on myös erinomainen lämmönvarauskyky. Varsinkin korkeissa huonetiloissa lämpö saadaan kanavoitua sinne, missä sitä tarvitaan.

Lämmitys voidaan asentaa moniin eri kohteisiin ja tässä on vain muutamia Kodinplazasta haettavia kohteita lattialämmitykselle:

• puulattia
• laminaatti tai laminaatin alle
• vinyylikorkki, vinyylilattia, vinyylilankku
• lastulevy
• parketti
• lankkulattia
• lautalattia

Ja lista vain jatkuu, tässä esimerkkejä tiloista, joihin lattialämmitys voidaan asentaa:

• wc tai vessa
• eteiseen
• rossipohjaan
• rintamamiestaloon
• yläkertaan
• ulkosaunaan
• ontelolaatan päälle

Lattialämmityksen integrointi muiden lämmitysjärjestelmien kanssa on myös mahdollista. Yleisesti yhdessä lattialämmityksen kanssa käytettäviä lämmitysmuotoja ovat:

• kaukolämpö
• ilmalämpöpumppu
• maalämpö
• ilma-vesilämpö
• öljyllä / öljykattila

Varaavan lattialämmityksen tekeminen onnistuu monissa kohteissa, mutta ei kuitenkaan kaikissa. Betonilattian betonilaatan on oltava suhteellisen paksu eli noin 5–11 cm, jotta varaava järjestelmä voidaan asentaa sen sisälle. Tästä syystä varaavan lämmityksen tekeminen ei onnistu kevytrakenteisissa lattioissa eikä sitä pysty oikein toteuttamaan saneerauksen eli jälkiasennuksen yhteydessä.

Lattialämmityksen voi asentaa myös vanhaan taloon tai vanhaan lattian.