Ilmanvaihtosuunnittelu

Katso hintasivu: Ilmanvaihtosuunnittelu hinta

Ilmanvaihtosuunnittelu tarkoittaa rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelua ja mitoitusta. Tavoitteena on taata riittävä ja terveellinen sisäilman laatu ja varmistaa, että ilma vaihtuu jatkuvasti asuin- tai työskentelytiloissa. Tämä prosessi sisältää mm. ilmanvaihtokanavien, -koneiden, venttiileiden ja muiden järjestelmän osien valinnan ja sijoittelun.

Ilmanvaihtosuunnittelu on tärkeä osa rakennusprojektia useista syistä:

• Terveellinen sisäilma: Hyvin suunniteltu ilmanvaihtojärjestelmä poistaa sisätiloista epäpuhtauksia, kuten pölyä, kosteutta ja hiilidioksidia, ja tuo tilalle raikasta ulkoilmaa.
• Energiatehokkuus: Optimaalinen ilmanvaihdon suunnittelu voi merkittävästi vähentää energiankulutusta, sillä toimivat järjestelmät säästävät lämmitys- ja jäähdytyskustannuksissa.
• Rakenteiden suojaus: Riittävä ilmanvaihto estää kosteuden kertymisen rakenteisiin, mikä ehkäisee homeen ja muiden kosteusvaurioiden muodostumista.
• Asumisviihtyvyys: Laadukas ilma parantaa asumismukavuutta ja työtehokkuutta, koska hyvällä ilmanvaihdolla varmistetaan miellyttävä lämpötila ja raikas ilmasto tiloihin.
• Viranomaisvaatimukset: Korkealaatuinen ilmanvaihtosuunnittelu takaa, että rakennus täyttää viranomaismääräykset ja muut lainsäädännön asettamat vaatimukset.

Ilmanvaihtosuunnittelu on olennainen osa rakennusprojektia, ja sen tarkoituksena on varmistaa, että sisäilman laatu pysyy korkeana ja energiaa käytetään tehokkaasti. Ilmanvaihtosuunnittelun keskeiset vaiheet voidaan jakaa seuraavasti:

1. Tarvekartoitus ja lähtötietojen keruu

Ilmanvaihtosuunnittelu alkaa tarvekartoituksella, jossa määritellään rakennuksen käyttötarkoitus ja tilojen käyttäjämäärät. Samalla kerätään lähtötiedot rakennuksen arkkitehti- ja rakennepiirustuksista sekä mahdollisista teknisistä erityisvaatimuksista, kuten kosteudenhallinnasta ja äänenvaimennuksesta.

2. Ilmanvaihtojärjestelmän valinta

Tässä vaiheessa valitaan sopiva ilmanvaihtojärjestelmä. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, painovoimainen ilmanvaihto tai hybridijärjestelmä. Valintaan vaikuttavat rakennuksen käyttötarkoitus, energiatehokkuustavoitteet ja kustannukset.

3. Ilmamäärien laskenta

Seuraavaksi lasketaan tarvittavat ilmamäärät eri tiloihin. Laskennassa huomioidaan eri tilojen käyttötarkoitus ja käyttöaste sekä tarvittava ilmanvaihtokerroin, joka voi vaihdella esimerkiksi asuinhuoneistojen ja toimistotilojen välillä.

4. Kanavistojen ja laitteiden mitoitus

Laskettujen ilmamäärien perusteella mitoitetaan ilmanvaihtokanavat ja laitteet, kuten puhaltimet, lämmöntalteenottimet ja suodattimet. Tavoitteena on varmistaa, että ilmanvaihtojärjestelmä toimii tehokkaasti ja mahdollisimman energiatehokkaasti. Mitoituksessa otetaan huomioon myös äänenvaimennus ja painehäviöt.

5. Suunnitelmien laatiminen

Tässä vaiheessa laaditaan tarvittavat suunnitelmat ilmanvaihtojärjestelmän asennusta varten. Suunnitelmat sisältävät muun muassa ilmanvaihtokanavistojen reitit, laiteasennukset sekä mahdolliset huolto- ja säätöohjeet. Suunnitelmat tarkistetaan, jotta ne vastaavat rakennusmääräyksiä ja -standardeja.

6. Energiatarkastelu ja -optimointi

Ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuteen. Tähän kuuluu esimerkiksi lämmöntalteenottolaitteiden tehokkuuden varmistaminen, puhaltimien energiankulutuksen minimointi ja ilmanvaihtokoneiden ohjausjärjestelmien optimointi.

7. Testaus ja käyttöönotto

Kun ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltu ja asennettu, suoritetaan järjestelmän testaus ja käyttöönotto. Tämä sisältää muun muassa ilmavirtojen mittaukset, säätöjen tekemisen ja laitteiden toiminnan varmistamisen. Tavoitteena on varmistaa, että järjestelmä toimii suunnitellusti ja täyttää asetetut vaatimukset.

Ilmanvaihtosuunnittelu on monivaiheinen prosessi, jossa pyritään yhdistämään käyttövarmuus, energiatehokkuus ja terveellinen sisäilma. Tämä vaatii huolellista suunnittelua ja eri osapuolten tiivistä yhteistyötä koko rakennusprojektin ajan.

Ilmanvaihtojärjestelmän tarpeet määritellään jokaisen tilan käyttötarkoituksen ja ominaisuuksien perusteella. Tämä prosessi varmistaa, että sisäilma on terveellistä ja miellyttävää kaikissa olosuhteissa. Tässä asiassa tulee ottaa huomioon useita tekijöitä ja standardeja, joiden avulla ilmanvaihtojärjestelmä voidaan suunnitella mahdollisimman tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi.

Käyttötarkoitus ja tilojen vaatimukset

Ensisijaisesti ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa on otettava huomioon kunkin tilan käyttötarkoitus. Esimerkiksi asuintilat, toimistot, teollisuustilat ja julkiset rakennukset vaativat erilaisia ilmanvaihtoratkaisuja.

• Asuintilat: Asuinhuoneistoissa ilmanvaihdon tarkoitus on poistaa kosteutta ja epäpuhtauksia, kuten ruoanlaitosta syntyviä höyryjä ja haihtuvia kemikaaleja. Yleisesti käytetään koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa lämmön talteenotolla.
• Toimistotilat: Toimistotiloissa ilmanvaihto suunnitellaan takaamaan työntekijöiden hyvinvointi ja tuottavuus. Huomioidaan henkilömäärä ja laitteiden tuottama lämpö.
• Teollisuustilat: Näissä tiloissa käsitellään usein suuria määriä pölyä, kemikaaleja tai muita epäpuhtauksia, mikä vaatii erityisratkaisuja ja tehokasta suodatusta.
• Julkiset rakennukset: Koulut, sairaalat ja muut julkiset tilat vaativat usein monimutkaisempia ja tarkempia ilmanvaihtoratkaisuja väkijoukkojen ja erityistarpeiden vuoksi.

Tilan koko ja muodot

Tilan koko ja muodot vaikuttavat ilmanvaihtojärjestelmän valintaan. Suuremmat tilat saattavat vaatia useita ilmanvaihtoyksiköitä, kun taas pienemmät tilat voivat selvitä yhdellä yksiköllä. Tilan korkeus, sekä eri osien sijainti ja muodot vaikuttavat ilmanvaihdon tehokkuuteen ja suunnitteluun.

Rakennusmääräykset ja standardit

Ilmanvaihtoa suunniteltaessa on myös tärkeää noudattaa paikallisia rakennusmääräyksiä ja standardeja. Tämä varmistaa, että ilmanvaihtojärjestelmä on turvallinen ja energiatehokas. Esimerkiksi Suomessa Ympäristöministeriön asetukset säätelevät ilmanvaihtoa asuinrakennuksissa ja muissa tiloissa.

Sisäilman laatu

Sisäilman laadun ylläpitämiseksi ilmanvaihtojärjestelmässä tulee olla riittävät suodatus- ja ilmanpuhdistusominaisuudet. Tämä vähentää haitallisten epäpuhtauksien, kuten pölyhiukkasten, bakteerien ja virusten määrää sisäilmassa.

Energiatehokkuus

Energiatehokkuus on yhä tärkeämpi tekijä ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelussa. Lämpöä talteen ottavat järjestelmät vähentävät lämmitys- ja jäähdytyskustannuksia. Koneellinen ilmanvaihto voidaan varustaa lämmön talteenotolla, mikä pienentää energiankulutusta ja parantaa järjestelmän tehokkuutta.

Kokonaisvaltainen ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelu ottaa huomioon kaikki yllä mainitut tekijät, jolloin saavutetaan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäympäristö eri tiloissa.

Ilmanvaihtosuunnittelussa on otettava huomioon useita energiatehokkuusvaatimuksia, jotta järjestelmä toimii optimaalisesti ja säästää energiaa. Seuraavassa esitetään tärkeimmät huomioon otettavat tekijät:

Energiatehokas ilmanvaihtojärjestelmä

Suunniteltaessa ilmanvaihtojärjestelmää on valittava energiatehokkaita komponentteja ja teknologioita, kuten:

• Lämmöntalteenottolaitteet: Nämä laitteet hyödyntävät poistoilman lämpöä lämmittääkseen tuloilmaa, mikä vähentää lämmityksen energiankulutusta.
• Energiatehokkaat puhaltimet: Alhaisen tehonkulutuksen puhaltimet voivat merkittävästi vähentää ilmanvaihtojärjestelmän energiankulutusta.
• Älykkäät ohjausjärjestelmät: Automatiikka ja anturit, jotka säätävät ilmanvaihdon tarpeen mukaan, voivat parantaa energiatehokkuutta.

Mittaaminen ja tasapainottaminen

Energiatehokkuuden varmistamiseksi ilmanvaihtojärjestelmä tulee mitata ja tasapainottaa:

• Ilman määrä: Oikea ilmamäärä on tasapainotettava tilan tarpeiden mukaan, jotta vältetään ylimääräinen energiankulutus.
• Ilmavirtojen jakautuminen: Varaston abnormaliteettien estämiseksi on varmistettava, että ilmanjakelu on tasainen ja suunniteltu huolellisesti.

Eristeet ja tiivistykset

Ilmanvaihtokanavistot on eristettävä ja tiivistettävä huolellisesti:

• Kanavaeristys: Hyvä eristys vähentää lämpöhäviöitä ja energiaa tarvitaan vähemmän ilman lämmittämiseen tai jäähdyttämiseen.
• Tiivistykset: Kanavien ja laitteiden tiivistykset estävät vuotoja, jotka voisivat heikentää järjestelmän tehokkuutta.

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus

Ilmanvaihtoa on säädeltävä tilan käyttöasteen ja ilmanlaadun mukaan:

• Tarpeenmukainen ilmanvaihto (DCV): Sen avulla ilmanvaihto säätyy automaattisesti tilan käyttöasteen ja ilmanlaadun perusteella. Tämä teknologia mahdollistaa optimoidun ilmanvaihdon energian säästämiseksi.
• Ajoittainen ilmanvaihto: Voidaan käyttää ajastimia ja kehittyneitä ohjausjärjestelmiä ilmanvaihdon ajoittamiseen niin, että se on tehokkaimmillaan silloin, kun tilat ovat käytössä.

Ylläpito ja huolto

Säännöllinen ylläpito ja huolto ovat välttämättömiä energiatehokkuuden ylläpitämiseksi:

• Suodattimien vaihto: Likaiset suodattimet voivat estää ilman virtausta ja lisätä energiankulutusta.
• Laitteiden tarkastukset: Säännölliset tarkastukset varmistavat, että laitteet toimivat optimaalisesti ja energiatehokkaasti.

Näiden energiatehokkuusvaatimusten huomioon ottaminen ilmanvaihtosuunnittelussa voi merkittävästi parantaa järjestelmän toimivuutta ja vähentää energiankulutusta, mikä johtaa sekä taloudellisiin että ympäristöllisiin hyötyihin.

Ilmanvaihtojärjestelmiä on useita erilaisia, ja ne eroavat toisistaan teknologiansa, tehokkuutensa ja käyttötarkoitustensa mukaan. Yleisimmät ilmanvaihtojärjestelmät ovat:

Mekaaninen poistoilmanvaihto

Mekaanisessa poistoilmanvaihdossa ilma poistetaan sisätiloista mekaanisen puhaltimen avulla. Samalla korvausilma tulee sisään ulkoa korvausilmaventtiilien kautta.

• Edut: Yksinkertainen ja edullinen järjestelmä, joka ei vaadi monimutkaisia laitteistoja.
• Haitat: Ei säätele korvausilman määrää tai laatua, mikä voi aiheuttaa vetoisuutta ja energiahukkaa.

Mekaaninen tulo- ja poistoilmanvaihto

Tässä järjestelmässä sekä tulo- että poistoilma kulkevat mekaanisten puhaltimien kautta. Tämä mahdollistaa ilmanvaihdon paremman säädön ja tasapainon.

• Edut: Tasapainoisempi ilmanvaihto, parempi sisäilman laadun hallinta, mahdollisuus lämmön talteenottoon.
• Haitat: Kalliimpi ja monimutkaisempi järjestelmä, joka vaatii enemmän huoltoa.

IV-koneella varustettu ilmanvaihto (lämmön talteenotolla)

Tämä järjestelmä käyttää ilmanvaihtokonetta, jossa on sisäänrakennettu lämmön talteenottolaite (LTO). Ilmanvaihtokonetta käytetään sekä tulo- että poistoilman ohjaamiseen, ja se hyödyntää lämpöä poistoilmasta lämmittääkseen sisään tulevaa ilmaa.

• Edut: Energiatehokas ratkaisu, joka vähentää lämmityskustannuksia, parantaa sisäilman laatua ja mukavuutta.
• Haitat: Korkeammat hankinta- ja asennuskustannukset, monimutkaisempi huolto.

Huippuimuri-ilmanvaihto

Huippuimuri-ilmanvaihdossa poistoilma imetään pois keskitetysti huippuimurin avulla, joka sijaitsee yleensä rakennuksen katolla. Korvausilma tulee sisään ulkoseinien venttiilien kautta.

• Edut: Tehokas poistoilmanvaihto, soveltuu hyvin vanhoihin rakennuksiin ja ilmanvaihdon parantamiseen.
• Haitat: Korvausilman ohjauksen ja suodatuksen rajoitukset, energiatehokkuuden haasteet ilman lämmön talteenottoa.

Painovoimainen ilmanvaihto

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilmanvaihto perustuu luonnollisiin paine-eroihin ja lämpötilaeroihin. Lämmin ilma nousee ylöspäin ja poistuu rakennuksesta, samalla kun kylmempi ulkoilma virtaa sisään korvausilmaventtiilien kautta.

• Edut: Ei vaadi sähköä tai mekaanisia laitteistoja, hiljainen toiminta.
• Haitat: Riippuvuus ulkoisista olosuhteista, heikompi säädettävyys ja tehokkuus verrattuna mekaanisiin järjestelmiin.

Kunkin ilmanvaihtojärjestelmän sopivuus riippuu rakennuksen käyttötarkoituksesta, koosta, asukkaiden määristä sekä energiatehokkuusvaatimuksista. Oikein valittu ja huollettu ilmanvaihtojärjestelmä parantaa merkittävästi sisäilman laatua ja asumismukavuutta.

Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden ja ylläpidon varmistaminen käytön aikana edellyttää useita toimenpiteitä, jotka voidaan jakaa suunnitteluun, säännölliseen huoltoon ja jatkuvaan seurantaan. Alla on vaiheittain kattavat ohjeet tähän:

1. Asiantunteva suunnittelu ja asennus

Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus alkaa jo oikeasta suunnittelusta ja ammattilaisen suorittamasta asennuksesta. Suunnittelussa tulee huomioida tilan käyttötarkoitus, tilojen koko, sekä mahdolliset erityistarpeet, kuten allergiat tai korkea kosteus.

2. Säännöllinen huolto ja puhdistus

Säännöllinen huolto on olennaista järjestelmän tehokkaan ja terveen ilmanvaihdon takaamiseksi. Huoltoon kuuluu:

• Suodattimien vaihto: Suodattimet on vaihdettava säännöllisesti, jotta ne eivät tukkeudu ja heikennä ilman virtausta. Suositeltu vaihtoväli vaihtelee, mutta yleensä se on 3–6 kuukautta.
• Kanavien puhdistus: Ilmanvaihtokanavat on puhdistettava n. 5–10 vuoden välein. Tämä ehkäisee pölyn, homeen ja muiden epäpuhtauksien kertymistä.
• Komponenttien tarkastus: Moottorit, puhaltimet ja muut komponentit tulee tarkistaa säännöllisesti kulumisen ja mekaanisten vikojen varalta.

3. Järjestelmän seurantajärjestelmien käyttö

Nykyajan ilmanvaihtojärjestelmiä voidaan varustaa erilaisilla seurantajärjestelmillä, jotka auttavat havaitsemaan ongelmat ajoissa. Tällaisia ovat esimerkiksi:

• Ilmanlaatumittarit: Mittarit, jotka seuraavat huoneilman laatua, kuten hiilidioksidipitoisuutta, kosteutta ja VOC-yhdisteiden määrää.
• Painemittarit: Ilmanvaihtokanavien painemittarit, jotka näyttävät mahdolliset tukokset tai poikkeamat ilmanpaineessa.
• Älykkäät ohjausjärjestelmät: Automatisoidut ohjausyksiköt, jotka säätävät ilmanvaihtoa reaaliaikaisesti tarpeen mukaan.

4. Käyttäjän toimintaohjeet

Järjestelmän tehokas toiminta edellyttää myös käyttäjien oikeaa toimintaa, kuten:

• Varmistetaan jatkuva ilmankierron salliminen: Ilmanvaihtoventtiilien ja -kanavien edessä ei tule olla esteitä.
• Huoltovälien noudattaminen: Käyttäjien tulee noudattaa suositeltuja huoltovälejä ja vaihtaa suodattimia ajallaan.
• Vikojen ja poikkeamien raportointi: Mahdollisista poikkeuksista, kuten epänormaalista melusta tai kondensaatiosta, tulee ilmoittaa huoltohenkilölle.

Kaiken kaikkiaan ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus ja ylläpito edellyttävät säännönmukaista ja ammattitaitoista seurantaa ja huoltoa. Näin varmistetaan terveellinen ja raikas sisäilma sekä järjestelmän pitkä käyttöikä.

Palvelusta ilmanvaihtosuunnittelu saa kotitalousvähennystä. Ilmanvaihtosuunnittelu on verohallinnon mukaan kotitaloustyötä ja vuonna 2024 ilmanvaihtosuunnittelun kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 3 500 € per henkilö. Saat vähentää 60 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi