Pelastus ja turvallisuussuunnitelma hinta

Katso tietosivu: Pelastus ja turvallisuussuunnitelma

Pelastus- ja turvallisuussuunnitelman hinta muodostuu useista eri tekijöistä, jotka vaikuttavat suunnitelman laajuuteen, sisältöön ja tarvittavaan työmäärään. Seuraavat keskeiset tekijät vaikuttavat hintaan:

Kohteen koko ja monimutkaisuus

Suurilla ja monimutkaisilla kohteilla, kuten teollisuuslaitoksilla tai suuremmissa kiinteistökomplekseissa, pelastus- ja turvallisuussuunnitelman laatiminen vie enemmän aikaa ja resursseja kuin pienemmissä ja yksinkertaisemmissa kohteissa. Tämä nostaa kustannuksia.

Lainsäädännön vaatimukset

Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma tulee olla laadittuna ja päivitettynä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Erityisvaatimukset, jotka koskevat tiettyjä toimialoja tai tiloja, voivat vaikuttaa hintaan. Näiden vaatimusten täyttäminen voi vaatia erikoisosaamista ja lisätyötä, mikä nostaa kustannuksia.

Riskianalyysi

Laadukas pelastus- ja turvallisuussuunnitelma perustuu kattavaan riskianalyysiin, jossa tunnistetaan mahdolliset vaaratilanteet ja arvioidaan niiden todennäköisyyttä sekä vaikutuksia. Riskianalyysin laajuus ja tarkkuus vaikuttavat suoraan suunnitelman hintaan.

Henkilöstön koulutus ja harjoitukset

Turvallisuussuunnitelmaan voi sisältyä myös henkilöstön koulutusta ja turvallisuusharjoituksia. Näiden toteuttaminen vaatii aikaa ja resursseja, mikä nostaa hintaa. Koulutuksen ja harjoitusten määrä ja sisältö voivat vaihdella kohteen mukaan.

Asiantuntijapalvelut

Suunnitelman laatiminen voi vaatia eri alojen asiantuntijoiden, kuten turvallisuusalan ammattilaisten, paloturvallisuuskonsulttien tai muiden erikoisosaajien, osallistumista. Asiantuntijapalveluiden käyttö vaikuttaa hintaan, sillä heidän työpanoksensa ja osaamisensa maksavat.

Päivitykset ja ylläpito

Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma ei ole kertaluonteinen dokumentti, vaan sitä tulee päivittää ja ylläpitää säännöllisesti, jotta se pysyy ajan tasalla. Suunnitelman päivitystyö voi olla erillinen kustannus tai sisältyä jatkuvaan palvelusopimukseen.

Laatijan kokemus ja ammattitaito

Suunnitelman laatijan kokemus ja ammattitaito voivat vaikuttaa hintaan. Kokeneemmat ja paremmin koulutetut asiantuntijat saattavat veloittaa korkeampia palkkioita, mutta heidän tuottamansa suunnitelmat ovat usein laadukkaampia ja kattavampia.

Kokonaisuudessaan pelastus- ja turvallisuussuunnitelman hinta määräytyy näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. On tärkeää hankkia tarjouksia useilta palveluntarjoajilta ja vertailla niiden sisältöä ja hintaa löytääksesi parhaiten tarpeitasi vastaavan ratkaisun.

Pelastus- ja turvallisuussuunnitelman hintaerot eri toimijoiden välillä voivat johtua useista tekijöistä, jotka vaikuttavat suunnitelman laatimisen kokonaiskustannuksiin. Näitä tekijöitä ovat muun muassa:

1. Suunnittelun laajuus ja monimutkaisuus

Suurten ja monimutkaisten rakennusten tai alueiden turvallisuussuunnitelmat vaativat enemmän resursseja ja tarkempaa suunnittelua, mikä nostaa kustannuksia. Esimerkiksi teollisuuslaitosten, kauppakeskusten tai monikerroksisten toimistorakennusten turvallisuussuunnitelmat ovat yleensä kalliimpia kuin pienempien kohteiden, kuten yhden asuinkerrostalon suunnitelmat.

2. Erityisosaaminen ja kokemus

Toimijat, joilla on laaja kokemus ja erityisosaaminen pelastussuunnitelmien laatimisessa, voivat veloittaa korkeampia hintoja palveluistaan. Asiakkaat ovat usein valmiita maksamaan enemmän siitä, että suunnitelmat laatii asiantuntija, jolla on syvällinen ymmärrys turvallisuusvaatimuksista ja alan säännöksistä.

3. Sisältö ja kattavuus

Pelastussuunnitelman sisältö ja kattavuus voivat vaihdella merkittävästi eri toimijoiden välillä. Toiset voivat tarjota perusteellisempia suunnitelmia, jotka sisältävät yksityiskohtaisia turvallisuustoimenpiteitä, riskianalyysejä, koulutusohjelmia ja harjoituksia. Laajemman ja kattavamman palvelun tarjoaminen voi nostaa suunnitelman hintaa.

4. Räätälöinti ja asiakaskohtaiset tarpeet

Räätälöidyt suunnitelmat, jotka huomioivat yksilöllisesti asiakkaan erityisvaatimukset ja toiminnan luonteen, voivat olla kalliimpia kuin standardoidut ratkaisut. Räätälöinti vaatii usein enemmän aikaa ja resursseja, mikä heijastuu hintaan.

5. Kilpailutilanne ja markkinat

Paikallinen kilpailutilanne ja markkinoiden hinnoittelukäytännöt voivat myös vaikuttaa pelastussuunnitelmien hintaeroihin. Alueilla, joilla on paljon palveluntarjoajia, hintakilpailu voi painaa hintoja alas. Vastaavasti alueilla, joilla on vähän toimijoita, hinnat voivat olla korkeammat.

6. Lisäpalvelut

Jotkut toimijat voivat tarjota lisäpalveluita, kuten kriisiviestinnän suunnittelua, pelastusharjoitusten järjestämistä, päivystys- ja seuranta­palveluita tai dokumentaation päivittämistä. Näiden lisäpalveluiden sisällyttäminen suunnitelmaan voi nostaa kokonaishintaa.

Kokonaisuudessaan pelastus- ja turvallisuussuunnitelman hintaeroihin vaikuttaa monen tekijän yhdistelmä, ja on tärkeää, että asiakas selvittää, mitä palveluita ja laatua suunnitelma sisältää ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

Palvelusta pelastus ja turvallisuussuunnitelma saa kotitalousvähennystä. Pelastus ja turvallisuussuunnitelma on verohallinnon mukaan kotitaloustyötä ja vuonna 2024 pelastus ja turvallisuussuunnitelman kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 3 500 € per henkilö. Saat vähentää 60 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Pelastus- ja turvallisuussuunnitelmaan sisältyy useita tärkeitä osia, jotka auttavat varmistamaan henkilöstön ja muiden tiloissa olevien turvallisuuden. Suunnitelma voi sisältää seuraavat osa-alueet:

• Riskien arviointi: Tunnistetaan mahdolliset vaaratilanteet ja arvioidaan niiden todennäköisyys ja vaikutukset.
• Pelastautumissuunnitelma: Ohjeet hätätilanteissa toimimiseksi, kuten poistumisreitit ja kokoontumispaikat.
• Ennaltaehkäisevät toimenpiteet: Toimenpiteet, joilla pyritään estämään vaaratilanteiden syntyminen, esimerkiksi palontorjunnan ja turvallisuustekniikan käytännöt.
• Pelastushenkilöstön roolit ja vastuut: Luettelo henkilöstön nimetyistä tehtävistä ja vastuista hätätilanteessa.
• Tiedottaminen ja koulutus: Suunnitelma siitä, miten henkilöstölle ja tiloissa vieraileville henkilöille tiedotetaan turvallisuusohjeista ja hätätilanteisiin varautumisesta.
• Päivittäiset turvallisuuskäytännöt: Ohjeet päivittäisistä toimista, kuten laitteiden turvallisesta käytöstä ja yleisestä siisteydestä.
• Yhteydenpito viranomaisiin: Yhteystiedot ja ohjeet yhteistyöstä pelastus- ja muiden viranomaisten kanssa.
• Päivitys ja ylläpito: Suunnitelma tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti, jotta se pysyy ajantasaisena ja tehokkaana.

Pelastus- ja turvallisuussuunnitelman tarkoitus on varmistaa, että kaikissa tilanteissa tiedetään, miten toimia turvallisesti ja tehokkaasti. On tärkeää, että suunnitelma on helposti saatavilla ja kaikkien tiedossa.

Pelastus- ja turvallisuussuunnitelman laatimisesta vastaa yleensä kiinteistön tai tilaisuuden järjestäjä. Tämä vastuuhenkilö voi olla esimerkiksi kiinteistön omistaja, hallinnoija tai tapahtuman järjestävä taho. Vaatimus pelastus- ja turvallisuussuunnitelman laatimisesta tulee Suomen Pelastuslain (379/2011) mukaisesti, ja sen tarkoituksena on varmistaa, että kiinteistön tai tapahtuman osalta on tehty tarvittavat toimenpiteet henkilö- ja paloturvallisuuden sekä muiden vaaratilanteiden varalta.

Kiinteistön omistaja tai hallinnoija

Kiinteistön omistaja tai hallinnoija on yleensä vastuussa pelastussuunnitelman laatimisesta, mikäli kyseessä on asuinkiinteistö, liikekiinteistö tai muu vastaava rakennus. Pelastussuunnitelma on olennainen osa kiinteistön turvallisuushallintaa ja sen tekeminen on pakollista rakennuksille, joissa on tietty vähimmäismäärä asukkaita tai tiloissa toimivia yrityksiä.

Pelastussuunnitelmassa tulee olla mukana muun muassa rakennuksen turvatoimenpiteet, kuten hätäpoistumistiet, alkusammutuskaluston sijainti, pelastautumisohjeet ja toimintaohjeet erilaisissa vaaratilanteissa. Myös säännölliset harjoitukset ja koulutukset kuuluvat suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin.

Tapahtuman järjestäjä

Kun kyseessä on tilapäinen tapahtuma, kuten ulkoilmakonsertti, festivaali tai urheilukilpailu, on tapahtuman järjestäjä vastuussa turvallisuussuunnitelman laatimisesta. Tämä suunnitelma on erityisen tärkeä, jotta suuri määrä ihmisiä voidaan evakuoida nopeasti ja turvallisesti hätätilanteessa.

Tapahtuman turvallisuussuunnitelmaan sisältyy mm. riskianalyysi, pelastautumissuunnitelmat, ensiapupisteiden sijainti, turvallisuusorganisaation valmius ja toimenpiteet eri vaaratilanteiden varalle. Tapahtuman mittakaavasta riippuen järjestäjän tulee myös olla yhteydessä paikallisiin viranomaisiin, kuten pelastuslaitokseen ja poliisiin, varmistaakseen, että kaikki turvallisuutta koskevat vaatimukset täyttyvät.

Yrityksen johto

Yrityksen tai organisaation osalta johto on vastuussa siitä, että toimipisteisiin laaditaan kattava pelastus- ja turvallisuussuunnitelma. Tämä koskee erityisesti työkohteita, joihin liittyy merkittäviä riskejä, kuten tehdas- ja teollisuustiloja.

Suunnitelmassa on otettava huomioon työntekijöiden turvallisuus, työympäristössä olevat vaaratekijät sekä eri toimenpiteet vaaratilanteiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan. Säädösten mukaan myös työntekijöitä tulee kouluttaa säännöllisesti toimimaan oikein hätätilanteissa.

Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma on päivitettävä säännöllisesti ja aina, kun siihen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat. Tässä on joitakin tilanteita ja seikkoja, jotka edellyttävät suunnitelman päivittämistä:

1. Säännöllinen tarkistus

On suositeltavaa tarkistaa pelastus- ja turvallisuussuunnitelma vähintään kerran vuodessa. Tämä varmistaa, että kaikki tiedot ovat ajan tasalla ja vastaavat nykyisiä vaatimuksia ja käytäntöjä.

2. Muutokset kiinteistössä tai toiminnassa

Suunnitelma tulee päivittää, jos kiinteistössä tai sen käytössä tapahtuu merkittäviä muutoksia, kuten:

• Rakennuksen rakenteelliset muutokset tai laajennukset
• Uusien tilojen käyttöönotto tai vanhojen tilojen käytöstä poistaminen
• Toiminnan luonteen muuttuminen (esimerkiksi uusi yritystoiminta tai toimintojen laajentaminen)

3. Muuttuneet riskitekijät

Jos alueen riskitekijät muuttuvat, kuten uudet vaaratekijät tai onnettomuusuhat, on suunnitelma päivitettävä vastaamaan uusia haasteita. Tämä voi sisältää esimerkiksi:

• Uudet liikennejärjestelyt tai tietyöt
• Ilmastonmuutoksen tuomat uudet sään ääri-ilmiöt
• Läheisten teollisuuslaitosten tai muiden riskikohteiden toiminnan muutokset

4. Henkilöstömuutokset

Kun kiinteistön tai organisaation henkilöstö muuttuu, esimerkiksi vastuuhenkilöiden vaihtuminen, on tärkeää päivittää yhteystiedot ja vastuualueet suunnitelmassa. Tämä varmistaa, että kaikki osapuolet tietävät roolinsa hätätilanteessa.

5. Lainsäädännön ja säädösten muutokset

Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma tulee päivittää, kun asiaan liittyvät lait ja säädökset muuttuvat. Tämä varmistaa, että suunnitelma noudattaa ajankohtaisia vaatimuksia ja parhaita käytäntöjä.

6. harjoitusten ja todellisten tilanteiden jälkeen

Suunnitelmaa on aiheellista päivittää merkittävien turvallisuusharjoitusten tai todellisten onnettomuus- tai vaaratilanteiden jälkeen. Näiden tapahtumien pohjalta voidaan tehdä tarvittavia parannuksia ja korjauksia suunnitelmaan, perustuen saatuun palautteeseen ja kokemuksiin.

Suunnitelman jatkuva ajantasaisuus on olennaista turvallisuuden ja tehokkaan pelastustoiminnan kannalta. Johdonmukainen päivittäminen vähentää riskejä ja parantaa valmiutta hätätilanteissa.

Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma toteutetaan käytännössä huolellisen suunnittelun, dokumentoinnin, viestinnän ja harjoitusten avulla. Alla esitellään vaiheet, miten tämä prosessi viedään läpi:

1. Tilannearvio ja riskianalyysi

Ennen suunnitelman laatimista on tehtävä perusteellinen tilannearvio ja riskianalyysi. Tämä vaihe sisältää seuraavat toimenpiteet:

• Kartoitus: Selvitetään kohteessa olevat riskit, kuten tulipalon mahdollisuus, kemikaalivuodot tai luonnonkatastrofit.
• Analyysi: Arvioidaan kunkin riskin todennäköisyys ja mahdolliset seuraukset.

2. Suunnitelman laatiminen

Riskianalyysin tulosten perusteella laaditaan pelastus- ja turvallisuussuunnitelma, joka sisältää:

• Päätavoitteet: Turvallisuuden takaaminen ja hätätilanteiden hallinta.
• Organisaatiorakenne: Määritellään vastuut ja roolit eri henkilöstön jäsenten välillä.
• Toimintamallit: Kuvataan toimintaohjeet ja reitit eri hätätilanteissa.
• Välineistö ja resurssit: Listataan tarvittavat välineet, kuten ensiapuvälineet ja sammuttimet.
• Evakuointisuunnitelma: Selvitetään ja dokumentoidaan evakuointireitit ja kokoontumispaikat.

3. Viestintä ja koulutus

Valmis suunnitelma käydään läpi kaikkien organisaation jäsenten tai asukkaiden kanssa, jotta he ovat tietoisia toimintamalleista ja vastuistaan. Tämä sisältää:

• Koulutukset: Järjestetään säännöllisiä koulutuksia riskien tunnistamiseksi ja toimintaohjeiden omaksumiseksi.
• Tiedottaminen: Käytetään erilaisia viestintäkanavia (esim. sähköposti, ilmoitustaulut) pitämään henkilökuntaa ja asukkaita ajan tasalla suunnitelmasta.

4. Harjoittelu ja ylläpito

Tehdystä suunnitelmasta ei ole hyötyä, ellei sitä testata ja päivitetä. Tämä vaihe käsittää:

• Harjoitukset: Järjestetään säännöllisiä pelastus- ja evakuointiharjoituksia, jotta ihmiset osaavat toimia tositilanteessa.
• Päivitykset: Suunnitelmaa tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti, erityisesti toimintaympäristön tai riskien muuttuessa.

5. Seuranta ja arviointi

Suunnitelman tehokkuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti:

• Palaute: Kerätään palautetta harjoituksista ja mahdollisista hätätilanteista onnistumisten ja kehityskohteiden tunnistamiseksi.
• Parannukset: Tehdään riskiarviointiin ja saatuun palautteeseen pohjautuvat parannukset suunnitelmaan ja käytännön toimenpiteisiin.

Pelastus- ja turvallisuussuunnitelman toteutumista valvotaan useiden eri toimien ja mekanismien kautta. Nämä valvontatoimet varmistavat, että suunnitelman mukaisia turvallisuustoimenpiteitä noudatetaan ja että ne ovat tehokkaita.

1. Sisäiset tarkastukset

Yksi ensisijaisista tavoista valvoa pelastus- ja turvallisuussuunnitelman toteutumista on suorittaa säännöllisiä sisäisiä tarkastuksia. Nämä tarkastukset voi suorittaa organisaation oma turvallisuushenkilöstö tai nimetyt turvallisuusvastaavat. Tarkastuksissa tarkistetaan muun muassa:

• Palo- ja ensiaputarvikkeiden saatavuus ja kunto
• Hätäpoistumisteiden esteettömyys
• Pelastussuunnitelmien näkyvyys ja henkilöstön tietoisuus niistä

2. Ulkoiset tarkastukset ja auditoinnit

Kolmannet osapuolet, kuten pelastuslaitokset tai sertifioidut turvallisuusyritykset, voivat suorittaa ulkoisia tarkastuksia ja auditointeja. Nämä ulkopuolisten tekemät tarkastukset tuovat objektiivista näkökulmaa ja varmistavat, että sisäisesti toteutetut toimenpiteet ovat asianmukaisia ja ajan tasalla. Näihin tarkastuksiin voi kuulua:

• Turvajärjestelmien ja -laitteiden toimivuuden testaus
• Dokumentaation ja raporttien tarkastelu
• Henkilöstön haastattelu ja koulutustilaisuudet

3. Säännöllinen koulutus ja harjoitukset

Koulutus ja käytännön harjoitukset ovat olennaisia osia pelastus- ja turvallisuussuunnitelman toteutumisen varmistamisessa. Koulutuksen avulla henkilökunta ja asukkaat saavat tarpeelliset tiedot ja taidot toimia hätätilanteissa. Harjoituksiin kuuluu esimerkiksi:

• Palo- ja poistumisharjoitukset
• Ensiapukoulutukset ja harjoitukset
• Simuloidut hätätilanteet

4. Raportointi ja seuranta

Jatkuva raportointi ja seuranta ovat tärkeitä elementtejä valvonnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että havaituista puutteista tai parannustarpeista raportoidaan ja niiden korjaustoimenpiteitä seurataan. Tämän prosessin osia ovat:

• Turvallisuuspoikkeamien raportointi
• Seurantaraporttien kokoaminen ja analysointi
• Toimenpiteiden toteutumisen seuranta

5. Lainsäädännön ja standardien noudattaminen

Pelastus- ja turvallisuussuunnitelman toteutumista valvotaan myös varmistamalla, että suunnitelma ja sen toteutus vastaavat voimassa olevaa lainsäädäntöä ja standardeja. Tämä voi sisältää:

• Pelastuslainsäädännön määräysten täyttäminen
• Virallisten standardien noudattaminen, kuten ISO 45001
• Yhteistyö viranomaisten kanssa

Valvonta ja seuranta koostuvat siis monista eri osa-alueista, jotka yhdessä varmistavat, että pelastus- ja turvallisuussuunnitelma on ajantasainen ja toimiva. Näin voidaan taata, että kaikki osapuolet ovat valmistautuneita toimimaan tehokkaasti mahdollisissa hätätilanteissa.