Bitumi-asfaltti

Katso hintasivu: Bitumi-asfaltti hinta

Bitumi ja asfaltti eroavat toisistaan sekä koostumukseltaan että käyttötarkoituksiltaan.

Bitumi:

• Bitumi on mustaa tai tummanruskeaa, viskoosista materiaalia, joka on valmistettu raakaöljystä tai luonnon bitumista.
• Se toimii sitovana aineena esimerkiksi asfaltissa, mutta sitä voidaan käyttää myös eristeissä ja kattomateriaaleissa.
• Bitumi on vedenpitävää ja kestää hyvin sääolosuhteita.

Asfaltti:

• Asfaltti on sekoitus kiviaineksia, hiekkaa ja bitumia, joka toimii sideaineena.
• Sitä käytetään pääasiassa teiden, katujen ja muiden liikenneväylien päällystykseen.
• Asfaltti on kestävää ja joustavaa, ja se on suunniteltu kestämään raskasta liikennettä ja vaihtelevia sääolosuhteita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että bitumi on osa asfaltin koostumusta, mutta sitä käytetään myös monissa muissa sovelluksissa, kun taas asfaltti on valmis tuote, jolla päällystetään liikenneväyliä.

Bitumin ja asfaltin valmistusprosessit ovat monivaiheisia ja vaativat erikoistunutta osaamista. Alla kuvataan näiden materiaalien valmistusvaiheet yksityiskohtaisesti.

Bitumin valmistus

Bitumi on öljytuote, joka saadaan raakaöljyn tislausprosessin sivutuotteena. Tärkeimmät vaiheet bitumin valmistuksessa ovat:

1. Raakaöljyn hankinta: Bitumin valmistus alkaa raakaöljystä, jota hyödynnetään tislausprosessissa.
2. Ensisijainen tislaus: Raakaöljy kuumennetaan ja erotellaan eri komponentteihin kuten bensiiniin, dieseliin ja muihin kevyempiin öljytuotteisiin.
3. Jäännöksen käsittely: Ensisijaisen tislaamisen jälkeen jäljelle jää raskaita jäämiä, joita kuumennetaan edelleen sekundaarisessa tislauksessa tai tyhjiötislauksessa.
4. Bitumin eristäminen: Sekundaarisen tislaamisen jälkeen saatava raskas jäämä, joka tunnetaan nimellä tyhjiötislausyöte, käsitellään edelleen bitumiksi.
5. Lisäaineiden sekoitus: Tarvittaessa bitumiin sekoitetaan erilaisia lisäaineita parantamaan sen ominaisuuksia, kuten kimmoisuutta tai säänkestävyyttä.

Asfaltin valmistus

Asfaltti on sekoitus bitumia ja kiviainesta, ja sen tuotantoprosessi voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:

1. Kiviaineksen valmistus:
   • Raaka-aineiden hankinta: Asfaltin valmistukseen käytettävä kiviaines, kuten hiekka, sora ja murskattu kivi, hankitaan.
   • Kiviaineksen seulonta ja murskaus: Hankittu kiviaines seulotaan eri kokoihin ja murskataan tarvittaviin fraktioihin.
2. Kiviaineksen kuumennus: Murskattu ja seulottu kiviaines kuumennetaan tietyssä lämpötilassa, jotta se on valmis sekoitettavaksi bitumin kanssa.
3. Bitumin kuumennus: Bitumi kuumennetaan erillisessä säiliössä, jotta se saa nestemäisen olomuodon ja on valmis sekoitettavaksi kiviaineksen kanssa.
4. Komponenttien sekoitus: Kuumennettu kiviaines ja bitumi yhdistetään sekoittimessa, jolloin syntyy tasalaatuinen asfalttimassaa.
5. Laadunvalvonta: Valmistusprosessin aikana ja sen jälkeen suoritetaan laadunvalvontaa varmistamaan, että asfaltti täyttää vaaditut standardit ja spesifikaatiot.
6. Kuljetus ja levitys: Valmis asfaltti kuljetetaan työmaalle kuorma-autoilla ja levitetään tienpintaan erityisellä asfaltointikoneella, jonka jälkeen pinta tiivistetään.

Näiden prosessien kautta syntyy korkealaatuista bitumia ja asfalttia, jotka ovat tärkeässä roolissa rakentamisessa ja tienpinnoituksessa.

Bitumi ja asfaltti ovat laajalti käytettyjä materiaaleja monissa eri käyttökohteissa, jotka liittyvät ensisijaisesti tie- ja rakennusalaan. Molemmilla on omat erityispiirteensä ja kohteensa, joihin ne soveltuvat parhaiten.

Bitumin käyttökohteet

Bitumi on viskoosi, hiilivetyjen seosta sisältävä aine, joka toimii erinomaisena sidosaineena ja vedenpitävänä materiaalina. Bitumia käytetään muun muassa seuraavissa kohteissa:

• Vesieristys: Bitumia käytetään kattojen ja perustusten vesieristyksessä. Se estää veden pääsyn rakenteisiin, mikä suojaa rakennusta kosteudelta ja korroosiolta.
• Kattohuovat: Bitumista valmistettuja kattohuopia käytetään kattomateriaalina, erityisesti tasakatoilla ja loivakattoisilla rakennuksilla.
• Liima-aineet: Bitumi toimii erinomaisena sidosaineena erilaisissa rakennusmateriaaleissa, kuten kattohuovissa ja eristysmateriaaleissa.
• Tienrakennus: Bitumia käytetään asfaltin raaka-aineena, sillä se toimii hyvänä sideaineena kiviainesten kanssa.
• Bitumikermieristeet: Näitä käytetään erityisesti perustuksissa ja muissa maakosketuksessa olevien rakenteiden suojaamiseen kosteudelta.

Asfaltin käyttökohteet

Asfaltti on seos, jossa bitumi toimii sidosaineena ja kiviainekset tuovat rakenteellisen lujuuden. Asfaltti soveltuu erityisesti seuraaviin käyttökohteisiin:

• Tiet ja kadut: Yksi yleisimmistä asfaltin käyttökohteista on tie- ja katuverkon päällystäminen. Asfaltti on kestävä ja tasainen pinta, joka soveltuu erinomaisesti liikennekuormitukselle.
• Pysäköintialueet: Asfaltti on suosittu materiaali pysäköintialueiden päällystämisessä sen kestävyyden ja helppokäyttöisyyden ansiosta.
• Piha-alueet: Asfaltti sopii hyvin myös piha-alueille, kävelyteille ja pyöräteille, sillä se on helppo pitää puhtaana ja se kestää hyvin kulutusta.
• Urheilukentät: Erityisesti juoksuradat ja urheilukenttien pinnat voidaan päällystää asfaltilla, koska se tarjoaa tasaisen ja kestävän alustan.
• Lentokentät: Lentokenttien kiitotiet ja rullaustiet päällystetään usein asfaltilla sen kestävyyden ja tasaisen pinnan vuoksi.

Sekä bitumi että asfaltti ovat monipuolisia ja kestäviä materiaaleja, joiden käyttökohteet kattavat laajan kirjon tarpeita rakennus- ja tieprojekteissa.

Bitumi ja asfaltti ovat yleisesti käytettyjä materiaaleja tie- ja kattorakentamisessa, ja niillä on useita ympäristövaikutuksia, jotka on tärkeä ottaa huomioon. Tässä muutamia keskeisiä seikkoja:

Bitumin ja asfaltin raaka-aineet ja tuotanto

Bitumi on öljynjalostuksen sivutuote, ja sen valmistusprosessi edellyttää huomattavan määrän energiaa. Tämä tuotantoprosessi johtaa päästöihin, kuten hiilidioksidiin ja muihin kasvihuonekaasuihin, jotka edistävät ilmastonmuutosta. Samoin asfaltin tuotantoon liittyy haitallisten aineiden päästöjä, vaikkakin moderneilla teknologioilla on tavoiteltu näiden vähentämistä.

Ilmansaasteet

Rakennus- ja korjaustyöt, joissa käytetään bitumia ja asfalttia, synnyttävät ilmansaasteita. Pienhiukkaset ja muut päästöt voivat vaikuttaa negatiivisesti ilmanlaatuun ja siten myös ihmisten terveyteen. Bitumin käyttö tiepinnoitteiden kestävyydessä voi osaltaan vähentää tien kunnossapidon tarvetta ja siten myös siihen liittyviä ympäristövaikutuksia.

Vesistöjen kuormitus

Asfalttipintojen vesijalanjälki voi olla merkittävä. Pintamateriaalit aiheuttavat sadeveden nopean pintavalunnan, joka voi johtaa tulviin ja eroosioon. Lisäksi sadevesi saattaa kuljettaa mukanaan haitallisia kemikaaleja, kuten PAH-yhdisteitä, vesistöihin, mitkä voivat saastuttaa vesistöjä ja vaikuttaa negatiivisesti sekä kasvi- että eläinkuntaan.

Kierrätettävyys

Asfaltti on onneksi materiaalina osin kierrätettävissä. Vanha asfaltti voidaan usein murskata, jalostaa ja käyttää uudelleen uudessa päällystämisessä. Tämä vähentää uusien raaka-aineiden ottotarvetta ja siihen liittyviä ympäristövaikutuksia. Bitumin osalta kierrättäminen on kuitenkin vaikeampaa ja vähäisempää, mikä lisää sen ympäristökuormitusta.

Kuumeneminen ja kaupunkiympäristö

Mustat asfalttipinnat imevät itseensä paljon lämpöä, mikä voi lisätä kaupunkiympäristöjen lämpötilaa—aikojen saatossa syntynyttä ilmiötä kutsutaan urbaaniksi lämpösaarekkeeksi. Tämä voi puolestaan kasvattaa jäähdytykseen tarvittavan energian määrää ja edelleen lisätä kasvihuonekaasupäästöjä.

Kaiken kaikkiaan bitumin ja asfaltin vaikutukset ympäristöön ovat moninaiset ja joskus ristiriitaiset. Materiaalien tuotanto, käyttö ja kierrätys vaikuttavat ympäristöön, joten niiden kestävä ja harkittu käyttö, sekä parempien ja vähemmän kuormittavien vaihtoehtojen kehittäminen, on tärkeää ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Bitumin ja asfaltin laatua voidaan arvioida useilla eri tavoilla ottaen huomioon materiaalien fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä niiden suorituskyky erilaisissa olosuhteissa. Tässä on kattava katsaus siihen, miten laatua voidaan arvioida:

1. Laboratoriotestit

• Penetraatiotesti: Bitumin kovuutta mitataan tarkastelemalla, kuinka syvälle neula tunkeutuu bitumiseen materiaaliin vakio-olosuhteissa.
• Viatesti: Bitumin pehmenemislämpötila määritetään, mikä kertoo sen taipumuksesta pehmetä lämpötilan noustessa.
• Taipumistesti: Asfaltin taipumista ja halkeamisherkkyyttä voidaan arvioida taivuttamalla koekappaletta ja havainnoimalla, missä lämpötilassa se murtuu.
• Dynaflex-testi: Tällä testillä arvioidaan asfaltin dynaamisia elastisia ominaisuuksia, mikä auttaa ymmärtämään sen joustavuutta ja kykyä palautua takaisin muotoonsa.

2. Näytteiden ottaminen ja kenttätestit

• Poranäytteet: Porausnäytteitä voidaan ottaa jo valmiista asfalttipäällysteestä ja tutkitaan näiden näytteiden kerrosrakenteet ja tiheys.
• Ydinnäytteet: Ydinnäytteitä käytetään asfaltin homogenisuuden, kerrospaksuuksien ja sidemateriaalien tarkasteluun.

3. Visuaalinen tarkastelu

• Pintarakenteen tarkastelu: Halkeamat, kuopat, tiivistymät ja muut visuaaliset merkit voivat paljastaa asfalttipinnan laadun ja sen kestävyyden.
• Värin tarkkailu: Bitumin tummuminen voi viitata hapettumiseen, joka heikentää sen kemiallista kestävyyttä.

4. Käyttöiän seuranta

• Tarkkailemalla miten asfaltti ja bitumi kestävät aikaa ja erilaisia sääolosuhteita voidaan arvioida niiden pitkäaikaiskestävyyttä.

5. Standardien ja spesifikaatioiden noudattaminen

• Laadun arviointia voidaan suorittaa vertaamalla testien tuloksia kansallisiin ja kansainvälisiin standardeihin, kuten EN, ASTM tai AASHTO.

Yhteenvetona voidaan todeta, että bitumin ja asfaltin laatua arvioidaan yhdistämällä laboratoriotestejä, kenttätestejä, visuaalista tarkkailua ja pitkäaikaiskestävyyden seurantaa. Tämä monipuolinen lähestymistapa varmistaa, että materiaalit täyttävät tiukat laatuvaatimukset ja soveltuvat käyttöön vaativissa infrarakennuskohteissa.

Palvelusta bitumi-asfaltti saa kotitalousvähennystä. Bitumi-asfaltti on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 bitumi-asfaltin kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi