Asfaltti

Palvelusta asfaltti saa kotitalousvähennystä. Asfaltti on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 asfaltin kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Asfalttia on mahdollista käyttää monien eri pintojen päällystämiseen ja monikäyttöisyys tekeekin siitä erittäin suositun materiaalin. Mihin kaikkialle uutta asfalttia voisi asentaa?

• parkkipaikat ja parkkialueet
  • nykyään ehkä yleisin materiaali tehdä parkkipaikkojen ja parkkialueiden päällystys on asfaltilla
  • asvalttia voidaan maalata helposti, joten esimerkiksi parkkiruutujen erottaminen toisistaan käy kätevästi
• tiet ja kulkuväylät
  • monet kävelytiet sekä autoille tarkoitetut kulkuväylät päällystetään uudella asfaltilla
  • poikkeuksena tietyt lenkkipolut, jotka halutaan säilyttää sora- tai purualustalla
• piha-alueet
  • monet omakotitaloasujat miettivät erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi laatoituksen, soran tai asfaltin välillä
  • asvaltti on kestävä ja helppohoitoinen materiaali ja tästä syystä hyvin suosittu kaikenlaisten pihojen päällystykseen

Asvaltti tai asfalttipäällyste on materiaali, joka valmistetaan erilaisten kiviaineiden seoksista sekä bitumista. Se luokitellaan kestopäällysteisiin sen pitkäikäisyyden, kantavuuden sekä kestävyyden ansiosta. Asvalttityyppejä on kuutta erilaista:

• VA ­– valuasfaltti
  • vähän niin kuin betonivalussa, asfalttivalu levitetään käsin ilman erillisistä tiivistystä
  • soveltuu erinomaisesti esimerkiksi asfaltissa olevien kuoppien paikkaamiseen
• BST – bitumistabilointi
  • menetelmä, jonka avulla lisätään kulkuväylän käyttöikää parantamalla asfalttimateriaalin joustavuutta sekä kuormituskykyä
• AA – avoin asvaltti
  • soveltuu parhaiten kevyesti liikennöityihin päällysteisiin
• AB – asfalttibetoni
  • yksi tyypillisimmistä asfaltin muodoista ja voidaan käyttää monissa eri paikoissa
• SMA – kivimastiksiasfaltti
  • etenkin vilkkaille väylille erinomaisesti soveltuva murskattu kiviaines
• PAB – pehmeä asfalttibetoni
  • elastisempi ja joustavampi materiaali, joka kestää paremmin esimerkiksi roudan takia syntyviä pohjan rakenteiden muutoksia

Näiden lisäksi tilanteesta ja tarpeesta riippuen käytössä ovat myös kylmäasfaltti, vettä läpäisevä, punainen sekä värillinen asvaltti.

Asfaltin teko alkaa asfaltin valmistuksella. Ensimmäisessä vaiheessa pyöräkuormaajan kuljettaja hakee kiviainesta ja tuo sen suppiloon. Suppilosta kiviaines kuljetetaan hihnaa pitkin kuljettimelle, joka vie kiviaineksen edelleen rumpuun. Rumpu lämmittää kiviaineksen noin 200 °C asteeseen, jonka jälkeen kiviaines kuljetetaan ylös hissin avulla.

Ylhäällä kiviaines putoaa seuloihin, jotka suhteuttavat kiviaineksen ja raekokojen määrän tehtävässä massassa. Tämän jälkeen kuuma kiviainesmassa pudotetaan sekoitusosioon ja samalla joukkoon lisätään asfaltin sideaines. Valmis asfalttimassa pudotetaan kelkkaan, joka kuljettaa asfaltin siiloihin. Siiloista asfaltti pudotetaan kuorma-auton tai muun maansiirtoauton lavalle. Asfalttimassan valmistusprosessia ohjataan ohjaamosta käsin.

Mikäli kohteessa on vanhaa asfalttia, jyrsitään vanha asvaltti pois uuden tieltä. Tarvittavat maanmuokkaustyöt tulee tehdä tässä vaiheessa, sillä asfaltin pohjatyöt määrittävät pitkälti sen, kuinka monen vuoden ajan asfaltti tulee kestämään. Tärkeitä huomioita ovat muun muassa oikeanlainen kaato sekä riittävän kantavan kiviaineksen laittaminen asfaltin alle. Murske tai mikä tahansa käytössä oleva maa-aines voidaan levittää alustalle esimerkiksi pienkaivureilla tai sen jälkeen tiivistää jyrällä ja tärylevyllä.

Jyrsityn asfalttipinnan päälle levitetään emulsioliima, joka monissa tapauksissa koostuu bitumin ja veden seoksesta. Kuorma-auto peruuttaa asfalttimassan levityskoneelle, johon se myös kiinnittyy. Levitys alkaa ja asfalttimassa levitetään tien tai muun kohteen pintaan. Levityskone painaa pinnan tiiviiksi. Lopuksi asfalttijyrä tiivistää pinnan tasaiseksi.

Kuten timantit, myöskään asfaltti ei ole ikuista vaan se tarvitsee välillä vanhan kunnostusta tai vanhan uusimista. Tässä yleisimpiä asfalttitöitä:

• huolto tai paikkaus
  • etenkin routivat maaperät tai talvipakkaset saattavat aiheuttaa vaurioita asfalttipäällysteelle, jolloin asfaltti halkeilee
  • myös puiden juuret saattavat tunkeutua asfaltoidun alueen alle ja tehdä päällysteelle vahinkoja
  • paikkaus tai huolto voidaan tehdä esimerkiksi kylmäasfaltin avulla, mutta korjausvaihtoehtoja on monia muitakin
• maalaus
  
  • ajan saatossa vanhan merkinnät haalenevat ja niitä voidaan vahvistaa uusilla maalauksilla
  • toisaalta uusien maalausmerkintöjen, kuten suojateiden tai pysäköintiruutujen maalaus on erittäin yleistä myös vastavalmistuneeseen tai tuoreen asfalttiin
• jyrsintä
  • vanhan asfaltin jyrsintä on monesti pakollista useissa kohteissa, ettei uuden asfaltin korko nouse liikaa
• levitys
  • asfaltin levitys kannattaa tehdä vielä silloin, kun asfaltti on lämmintä
  • etenkin pienemmissä kohteissa levitys voidaan tehdä käsin, jotta asfaltti saadaan juuri halutulle alueelle
• tiivistys
  • asfaltin tiivistys asfalttikoneella on yleensä viimeisiä asfaltoinnin vaiheita ja se toteutetaan asfalttikoneella
  • kaikkia asfalttityyppejä ei kuitenkaan tarvitse tiivistää
• uuden teko
  • uuden asfaltin teko eli asfaltointi on ehkä yksi yleisimmistä asfalttitöistä

Aiheesta muualla:
Asfalttipäällysteiden korjaustavat, Väylä
Asvalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimus, Valtioneuvoston asetus
Asfalttiasemat, ilmoituksen tekeminen, Ympäristöhallinto
Tietoa teistä, kaduista sekä tieliikenteestä, Suomen Tieyhdistys