Asunnon sisäilmatutkimus

Katso hintasivu: Asunnon sisäilmatutkimus hinta

Asunnon sisäilmatutkimus on tärkeä, koska se auttaa tunnistamaan mahdolliset sisäilmaongelmat, jotka voivat vaikuttaa asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Huono sisäilma voi aiheuttaa monia terveyshaittoja, kuten hengitysvaikeuksia, allergioita ja pitkäaikaisia sairauksia.

• Terveyden suojeleminen: Sisäilmatutkimus voi paljastaa haitallisia aineita ja epäpuhtauksia, kuten homeitiöitä, VOC-yhdisteitä tai radonia, jotka vaikuttavat terveyteen negatiivisesti.
• Asunnon arvon säilyttäminen: Hyvä sisäilma on tärkeä tekijä asunnon kunnon ja arvon säilyttämisessä. Mahdolliset sisäilmaongelmat on hyvä havaita ja korjata ajoissa.
• Viihtyvyyden parantaminen: Sisäilman laatu vaikuttaa suoraan asumismukavuuteen. Puhdas ja terveellinen sisäilma tekee kodista viihtyisämmän paikan asua.
• Kosteusongelmien havaitseminen: Sisäilmatutkimus auttaa löytämään kosteuteen liittyviä ongelmia, jotka voivat johtaa homekasvuun ja rakenteellisiin vaurioihin.
• Ennaltaehkäisy: Säännölliset sisäilmatutkimukset auttavat ennaltaehkäisemään ongelmia ennen kuin ne kasvavat suuriksi ja kalliiksi korjata.

Säännöllinen sisäilmatutkimus on siis parhaan mahdollisen asumisterveyden ja -mukavuuden takaamiseksi suositeltavaa. Lisäksi se voi auttaa ennakoimaan ja ehkäisemään mahdollisia vaurioita, mikä säästää rahaa pitkällä aikavälillä.

Huonon sisäilman oireet ja merkit voivat olla moninaisia ja ne voivat vaihdella lievistä epämukavuustiloista vakavampiin terveysongelmiin. Seuraavat asiat on hyvä pitää mielessä, kun arvioidaan mahdollisen huonon sisäilman vaikutuksia asunnossa:

Fyysiset oireet

• Yskiminen ja kurkkukipu: Huono sisäilma voi ärsyttää hengitysteitä ja aiheuttaa jatkuvaa tai toistuvaa yskää sekä kurkkukipua.
• Silmien ärsytys: Punaiset, kuivat tai vetiset silmät voivat olla merkki siitä, että asunnon ilma ei ole riittävän puhdasta.
• Päänsärky: Päänsärkyä voi esiintyä erityisesti pitkään sisätiloissa oleskelun jälkeen.
• Väsymys ja huonovointisuus: Pieni happipitoisuus tai ilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa väsymystä ja yleistä huonovointisuutta.
• Hengitysteiden oireet: Astman kaltaiset oireet, hengitysvaikeudet ja hengenahdistus voivat pahentua huonon sisäilman vuoksi.
• Allergiaoireet: Nuhainen olo, nenän tukkoisuus tai allergiakutina voivat olla merkkejä ilmassa olevista allergeeneista, kuten homeesta tai pölystä.

Asunnon näkyvät merkit

• Home ja kosteusvauriot: Homepilkut seinillä, katossa tai ikkunoiden ympärillä ovat selviä merkkejä huonosta sisäilmasta.
• Pahalta haiseva ilma: Vallalla oleva tunkkainen tai homeinen haju voi viitata sisäilmaongelmiin.
• Sumuinen tai kostea ilma: Liiallinen kosteus voi aiheuttaa ikkunoiden huurtumista ja epämiellyttävän tiivistymisen ovenpieliin tai seiniin.

Tarkkaile ympäristöä

Huono sisäilma voi olla seurausta useista eri tekijöistä, kuten puutteellisesta ilmanvaihdosta, rakennusmateriaaleista vapautuvista kemikaaleista tai ulkoilman saasteista. On tärkeää kiinnittää huomiota sekä fyysisiin oireisiin että asunnossa havaittaviin merkkeihin. Jos epäilet, että asunnossasi on sisäilmaan liittyviä ongelmia, on suositeltavaa ottaa yhteyttä asiantuntijaan, joka voi suorittaa tarvittavat mittaukset ja arvioinnit tilanteen parantamiseksi.

Asunnon sisäilmatutkimus suoritetaan useassa vaiheessa, ja sen tarkoituksena on selvittää sisäilman laatu sekä mahdolliset epäpuhtaudet, jotka voivat vaikuttaa asukkaiden terveyteen. Menetelmiä on useita, ja niitä käytetään usein yhdessä kattavien tulosten saamiseksi. Alla on esitelty keskeiset vaiheet ja menetelmät, joita asunnon sisäilmatutkimuksessa käytetään.

Esiselvitys

Esiselvityksessä kerätään tietoa asunnon rakentamisvuodesta, rakennusmateriaaleista, aiemmista korjauksista ja mahdollisista kosteusvaurioista. Samalla kartoitetaan asukkaiden kokemuksia sisäilman laadusta ja siihen liittyvistä terveysoireista.

Rakennustekninen tarkastus

Rakennustekninen tarkastus sisältää rakennuksen rakenteiden, ilmanvaihdon ja mahdollisten vuotokohtien tutkimisen. Tämä voi sisältää myös kosteuskartoituksen, jossa etsitään näkyviä ja piileviä kosteusvaurioita.

Ilmanäytteet

Ilmanäytteiden ottaminen on olennainen osa sisäilmatutkimusta. Näytteitä otetaan esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

• Mikrobiologiset näytteet: Tutkitaan sisäilman sisältämiä hometta ja bakteereja.
• VOC-mittaukset: Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) mittaukset paljastavat kemiallisia epäpuhtauksia.
• Hiukkasmittaukset: Mitataan ilman hiukkaspitoisuuksia, kuten pölyä ja muita pienhiukkasia.

Pintanäytteet

Pintanäytteillä selvitetään epäpuhtauksien esiintyminen asuntojen pinnoilla. Tätä voidaan tehdä esimerkiksi teipillä tai pyyhkäisynäytteillä, ja näytteet analysoidaan laboratoriossa.

Ilmanvaihdon mittaukset

Ilmanvaihdon toimivuuden tarkastus on tärkeä osa sisäilmatutkimusta. Ilmanvaihtokanavien puhdistus ja ilmavirtojen mittaukset auttavat varmistamaan, että ilmanvaihto toimii oikein ja ei synnytä puutteita sisäilman laadussa.

Kosteus- ja lämpöolosuhteiden mittaukset

Kosteus- ja lämpötilamittauksilla tarkistetaan, ovatko sisäilman olosuhteet optimaaliset. Liiallinen kosteus tai lämpö voivat olla merkkejä sisäilmaongelmista tai pahentaa niitä.

Tulosten analysointi ja raportointi

Kaikki kerätyt tiedot analysoidaan ja niistä laaditaan kattava raportti, jossa annetaan suosituksia tarvittavista toimenpiteistä ongelmien korjaamiseksi. Raportti sisältää myös selvityksen löydetyistä epäpuhtauksista ja niiden terveydellisistä vaikutuksista.

Sisäilmatutkimuksen avulla asunnon omistajat ja asukkaat saavat arvokasta tietoa sisäilman laadusta ja voivat tehdä informoituja päätöksiä mahdollisista korjauksista ja parannustoimenpiteistä.

Asunnon sisäilmatutkimuksen tulosten saamiseen vaikuttaa useita tekijöitä, kuten tutkimusmenetelmät, analyysien laajuus ja laboratoriopalveluiden ruuhkaisuus. Yleisesti ottaen prosessi voidaan jakaa seuraaviin vaiheisiin:

• Tutkimuksen suorittaminen: Tämä vaihe sisältää itse mittaukset ja näytteenoton. Se voi tarkoittaa esimerkiksi ilmanäytteiden keräämistä, rakennusmateriaalinäytteiden ottoa tai erilaisia mittauksia paikan päällä. Tämä vaihe kestää yleensä muutamasta tunnista yhteen tai kahteen päivään riippuen kohteen koosta ja tutkimuksen laajuudesta.
• Laboratorioanalyysit: Otettujen näytteiden analysointi laboratoriossa voi kestää 1–3 viikkoa. Aika vaihtelee suuresti näytteiden määrästä ja analyysien monimutkaisuudesta johtuen.
• Raportointi: Kun laboratoriotulokset ovat valmiit, asiantuntija laatii tutkimuksesta raportin, joka voi sisältää yhteenvedon havaituista ongelmista, mahdollisista lähteistä ja suosituksista jatkotoimenpiteiksi. Raportin valmistuminen kestää yleensä noin 1–2 viikkoa analyysien valmistumisesta.

Kokonaisuudessaan tulosten saamiseen voi kulua 2–6 viikkoa. On hyvä huomata, että tämä on suuntaa-antava arvio, ja tarkempi aikataulu selviää yleensä palveluntarjoajalta saadun yksityiskohtaisen suunnitelman perusteella.

Asunnon sisäilmaongelmien korjaamiseksi tutkimuksen jälkeen voidaan toteuttaa useita toimenpiteitä, jotka riippuvat ongelman syystä ja laajuudesta. Tässä on kattava lista yleisimmistä toimenpiteistä:

1. Rakenteiden korjaus ja tiivistäminen

Jos tutkimuksissa havaitaan rakenteellisia vaurioita tai vuotoja, nämä tulee korjata ensisijaisesti:

• Kosteusvaurioiden korjaus: Vaurioituneet rakenteet, kuten seinät, lattiat ja katot, tulee kuivattaa ja korjata tai tarvittaessa vaihtaa kokonaan.
• Ilmavuotojen tiivistäminen: Eristeiden ja rakenteiden tiivistäminen estämään epäpuhtauksien ja kylmän ilman pääsy rakenteisiin.

2. Ilmanvaihdon parantaminen

Riittämätön ilmanvaihto voi pahentaa sisäilmaongelmia. Ilmanvaihtojärjestelmän parantaminen voi sisältää:

• Ilmanvaihtokanavien puhdistus: Kerääntyneet epäpuhtaudet ja pöly poistetaan.
• Ilmanvaihtokoneiston huolto tai uusiminen: Vanhentuneen järjestelmän uusiminen tai olemassa olevan laitteiston tehostaminen.
• Korvausilmaventtiilien asennus: Korvausilman saannin varmistaminen venttiilien avulla.

3. Materiaalien vaihtaminen

Tilanteen mukaan jotkin rakennus- tai sisustusmateriaalit voivat olla ongelmien aiheuttajia:

• Vaurioituneiden materiaalien poistaminen: Esimerkiksi homehti neiden mattojen, tapettien tai panelien vaihtaminen.
• Päästöjä vähentävien materiaalien käyttö: Valitseminen vähäpäästöisiä tai päästöttömiä rakennusmateriaaleja ja maaleja.

4. Kosteudenhallinta

Kosteuden hallinta on tärkeää etenkin riskialtteilla alueilla, kuten kylpyhuoneissa ja kellaritiloissa:

• Kosteudenpoistojärjestelmät: Käyttämällä esimerkiksi ilmankuivaimia tai kosteudenpoistajia tarpeen mukaan.
• Rakenteiden suojaaminen: Kosteuseristys ja vesikaton, sadevesijärjestelmien ja salaojien kunnon varmistaminen.

5. Säännöllinen huolto ja seuranta

Sisäilman laatua tulee seurata ja ylläpitää säännöllisin huoltotoimenpitein:

• Ilmanvaihtojärjestelmän säännöllinen huolto: Suodattimien vaihto ja tarvittavat puhdistukset vuosittain.
• Sisäilman laadun seuranta: Käyttämällä sisäilman laatuun keskittyviä mittareita tai aikataulutettuja tarkastuksia.

Ongelman perusteellinen kartoitus ja asiantuntijoiden käyttö ovat olennaisia onnistuneiden korjaustoimenpiteiden varmistamiseksi. Laadukkaasti ja oikea-aikaisesti toteutetut toimenpiteet voivat merkittävästi parantaa asunnon sisäilman laatua ja asukkaiden hyvinvointia.

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi