Homemittaus

Katso hintasivu: Homemittaus hinta

Homemittaus on menetelmä, jolla pyritään selvittämään rakennuksen sisäilman tai rakenteiden mahdollinen homeen esiintyminen. Mittauksen avulla voidaan havaita homeitiöitä ja muita mikrobiperäisiä aineosia, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti rakennuksen asukkaiden terveyteen.

Homemittausta käytetään erityisesti, kun:

• Epäillään sisäilman laatuongelmia
• Rakennuksessa on näkyvää mikrobikasvua tai homevaurioita
• Henkilöt kärsivät hengitystieoireista tai muista terveysongelmista, joiden epäillään johtuvan homeesta
• Tehdään kuntotutkimuksia tai arvioidaan rakennuksen kuntoa ennen isompia remontteja tai kiinteistökauppoja

Homemittauksen tulokset voivat auttaa määrittämään tarvittavat korjaustoimenpiteet sekä varmistamaan, että sisäilman laatu täyttää terveydelliset vaatimukset.

Kodissa kannattaa huomioida useita signaaleja tai oireita, jotka voivat viitata mahdolliseen homeongelmaan ja näin ollen homemittauksen tarpeeseen. Tällaisia merkkejä ovat muun muassa:

Hajuhavainnot

• Märkä tai mädäntynyt haju: Jos kodissa tuntuu jatkuvasti epämiellyttävä, tunkkainen tai ummehtunut haju, se voi olla merkki kosteudesta ja homeesta.
• Tunkkainen ilma: Vaikka varsinaista hajua ei olisi selvästi havaittavissa, huono ilmanlaatu saattaa olla merkki homeesta.

Näkyvät merkit ja vauriot

• Vesitahrat tai kosteusjäljet: Katso erityisesti kattoja, seiniä ja lattioita. Tummat tai kellertävät jäljet viittaavat yleensä vesivaurioon.
• Tapetin tai maalipinnan kupruilu: Tapetin tai maalipinnan irtoaminen tai kupruilu voi johtua seinän takana olevasta kosteudesta.
• Homepilkut ja tahrat: Näkyvät homekasvustot, kuten mustat, vihreät tai jopa valkoiset pilkut, ovat selkeä merkki homeesta.

Rakenteelliset havainnot

• Kosteat tai märät rakenteet: Jos esimerkiksi kellarissa tai kylpyhuoneessa on jatkuvasti kosteutta, se voi aiheuttaa homeen kasvua.
• Viemäreistä ja putkistoista tuleva vesi: Vuotavat putket tai viemärit voivat aiheuttaa kosteusongelmia ja siten homeen syntymistä.

Terveys- ja hyvinvointioireet

• Hengitystieoireet: Kotona vietetyn ajan jälkeen ilmenevät hengitystieoireet, kuten yskä, limaneritys, tai hengitysvaikeudet, voivat liittyä homeeseen.
• Allergiaoireet: Silmien kutina, nenän tukkoisuus tai nuha voivat olla merkki huonosta sisäilmasta ja mahdollisesta homeesta.
• Iho-oireet: Ihon kutina, ihottuma tai muut iho-oireet ilman selkeää syytä voivat olla yhteydessä homeelle altistumiseen.
• Migreeni ja päänsärky: Toistuvat päänsäryt ilman muuta selvää syytä voivat johtua sisäilmaongelmista.

Kokonaisuudessaan, jos kotona havaitaan useampi edellä mainittu merkki tai oire, on suositeltavaa harkita homemittauksen teettämistä. Mittauksen avulla voidaan selvittää ongelmien syyt ja laatia tarvittavat toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi.

Homemittauksessa käytetään useita eri menetelmiä ja laitteita homekasvuston olemassaolon ja vakavuuden arvioimiseksi. Näillä menetelmillä voidaan tunnistaa homeongelmat sekä ilmaistakin mikrobikasvustoa, joka ei välttämättä näy paljaalla silmällä.

Ilmanäytteiden otto

Ilmanäytteiden otto on yksi yleisimmistä menetelmistä homeitiöiden määrittämiseksi sisäilmassa. Tässä menetelmässä käytetään ilmanäytteenottimia, kuten:

• Pumpulipäällysteiset kasetit: Näitä käytetään keräämään testattavaa ilmaa pumpun avulla. Kerätyt näytteet analysoidaan laboratoriossa.
• Hiukkaslaskurit: Nämä laitteet laskevat ja mittaavat ilmassa olevia hiukkasia, mukaan lukien homeitiöitä.

Pintanäytteiden otto

Pintanäytteiden otossa hyödynnetään erilaisia tekniikoita, kuten:

• Teippinäytteet: Teippiä painetaan epäilyttävälle pinnalle ja analysoidaan laboratoriossa homekasvuston havaitsemiseksi.
• Vanupuikkonäytteet: Vanupuikolla otetaan näytteitä pinnoilta, ja näyte analysoidaan laboratoriossa.
• Imuritekniikka: Imurilla voidaan kerätä pölyä ja hiukkasia analysoitavaksi.

Lämpökuvaus

Lämpökamerat voivat paljastaa mahdolliset kosteusvauriot, jotka voivat viitata homekasvuston riskiin. Kosteusvauriokohdat näkyvät kuvissa erilaisina lämpötiloina kuin muu ympäristö.

Kosteusmittaukset

Kosteusmittareilla voidaan tarkistaa materiaalien ja rakenteiden kosteusprosentti. Korkea kosteus on riskitekijä homeen muodostumiselle. Näitä mittareita ovat:

• Pintakosteusmittarit: Nämä mittarit mittaavat kosteutta pinnalta.
• Syväkosteusmittarit: Nämä voivat mitata kosteutta syvemmältä rakenteista.

Lämpö- ja kosteusolosuhteiden seuranta

Seurantaan käytetään dataloggereita, jotka seuraavat pitkällä aikavälillä ilmankosteutta ja lämpötilaa. Näin voidaan havaita olosuhteet, jotka mahdollistavat homekasvuston kehittymisen.

Mikrobiologiset analyysit

Rakenteista otettavat materiaalinäytteet analysoidaan laboratoriossa mikrobiologisesti. Tämä menetelmä antaa suoran näytön homeitiöiden ja -kasvustojen olemassaolosta.

Kaikkia näitä menetelmiä ja laitteita käytetään yhdessä varmistamaan mahdollisimman tarkka ja kattava tilannekuva homeongelmasta. Valitsemalla sopivat menetelmät ja laitteet voidaan tehokkaasti tunnistaa ja hallita homeen aiheuttamia riskejä rakennuksissa.

Valmistautuminen hometutkimukseen kotona on tärkeää, jotta mittaus voidaan suorittaa mahdollisimman tarkasti ja tehokkaasti. Seuraavien ohjeiden avulla voit varmistaa, että koti on valmis mittausta varten:

1. Puhdista ja siivoa mittausalueet

Ennen homemittausta on tärkeää, että paikat, joista näytteitä otetaan, ovat puhtaita ja siistejä. Pyyhi pölyt ja varmista, ettei pinnalla ole likaa tai roskaa, jotka voisivat vaikuttaa mittauksen tuloksiin.

2. Estä ulkopuolisten haitta-aineiden pääsy sisätiloihin

Sulje ikkunat ja ovet vähintään 24 tuntia ennen mittausta. Tämä estää ulkopuolisten epäpuhtauksien, kuten siitepölyn ja liikenteen saasteiden, pääsyn sisätiloihin ja vääristymien syntymisen tuloksiin.

3. Vältä siivousta juuri ennen mittausta

Vältä imurointia ja pölyjen pyyhkimistä juuri ennen mittausta, sillä nämä toimenpiteet voivat nostaa pölyhiukkasia ilmaan ja vaikuttaa mittausten tarkkuuteen. Siivoa kodin tilat mieluummin edellisenä päivänä.

4. Sammuta ilmanvaihto ja ilmastointi

Poista käytöstä kaikki ilmanvaihtoa ja ilmastointia säätelevät laitteet vähintään kaksi tuntia ennen tutkimusta. Tämä auttaa varmistamaan, että sisäilma on mahdollisimman neutraali mittauksen aikana.

5. Poista ylimääräiset irtaimistot

Siirrä ylimääräiset huonekalut, matot ja muut esineet pois niistä tiloista, joista näytteitä otetaan. Tämä helpottaa mittauksen suorittamista ja parantaa tulosten tarkkuutta.

6. Informoi asukkaita mittauksesta

Kerro perheenjäsenille ja muille asukkaille mittauksesta ja pyydä heitä välttämään turhaa liikkumista mittauksen aikana, jotta tulokset eivät vääristy.

7. Dokumentoi ongelmakohdat

Mikäli kodissasi on aiemmin havaittu mahdollisia homeongelmia, kirjaa ylös paikat ja alueet, joissa ongelmaa on esiintynyt. Tämä auttaa mittauksen suorittajaa keskittymään erityisesti niihin kohtiin.

Noudattamalla näitä ohjeita varmistat, että koti on valmis homemittauksen suorittamiseen ja että mittaustulokset ovat mahdollisimman tarkkoja ja luotettavia.

Mittaamisessa voidaan havaita monenlaisia löydöksiä riippuen siitä, mitä juuri mitataan ja millä mittausmenetelmällä. Seuraavassa käydään läpi mittausten yleisiä periaatteita ja löydösten tulkintaa.

Mittausten yleiset periaatteet

Mittaaminen tarkoittaa määrällisen tiedon keräämistä tietyistä parametreista tai ominaisuuksista. Usein se liittyy jonkin fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen ominaisuuden määritys- ja arviointiprosessiin. Esimerkkejä mitattavista suureista voivat olla pituus, lämpötila, kosteus, paine, pitoisuus tai massa.

Havaittavat löydökset

Mittauksessa havaittavat löydökset riippuvat mittalaitteesta ja mitattavasta suureesta:

• Fysikaaliset mittaukset: Nämä voivat sisältää esimerkiksi lämpötilan, pituuden, painon, tilavuuden tai voiman mittausta. Löydöksinä voivat olla esimerkiksi tietty lämpötilalukema tai massan arvo.
• Kemialliset mittaukset: Tähän kuuluu esimerkiksi pH-arvon, kemikaalien pitoisuuksien tai saasteiden määrän mittaaminen vedessä tai ilmassa. Löydökset voivat paljastaa, onko esimerkiksi vesi puhdasta vai saastunutta.
• Biologiset mittaukset: Näillä voidaan mitata esimerkiksi bakteerien tai virusten määrää tietyssä näytteessä. Tulos voi kertoa esimerkiksi, onko näyte terve tai sisältääkö se taudinaiheuttajia.

Löydösten tulkinta

Löydösten tulkinta tarkoittaa mitattujen arvojen analysointia ja vertaamista standardeihin, ohjearvoihin tai aiempiin mittaustuloksiin. Löydösten tulkinnassa otetaan usein huomioon seuraavat asiat:

1. Vertailu standardeihin: Monet mittaukset tulkitaan suhteessa kansallisiin tai kansainvälisiin standardeihin. Esimerkiksi vedenlaatumittauksissa voidaan käyttää WHO:n suosituksia puhtaan veden parametreille.
2. Historialliset tiedot: Aiemmat mittaukset voivat tarjota vertailupisteitä, joiden avulla voidaan havaita muutoksia tai trendejä ajan myötä. Näin voidaan arvioida, onko mitattu arvo merkittävä tai odotettavissa ollut.
3. Konteksti ja olosuhteet: Mittaustulosten tulkinnassa otetaan huomioon myös mittauksen ympäristö ja olosuhteet. Esimerkiksi ulkolämpötilan mittaustulos voidaan tulkita eri tavalla kesä- ja talviaikaan.
4. Poikkeamat ja virheet: Mittaustuloksissa esiintyvät poikkeamat ja virheiden mahdollisuus arvioidaan ja tarvittaessa tehdään korjauksia tai uusintamittauksia.

Kun mittaustulokset on analysoitu ja tulkittu, voidaan tehdä johtopäätöksiä ja tarvittavia toimenpiteitä. Esimerkiksi jos ilmankosteus on liian korkea, voidaan harkita ilmanvaihdon parantamista, tai jos veden pH on poikkeava, voidaan tutkia mahdollisia saastumisen lähteitä.

Homemittaukset ovat tärkeä osa kodin terveyden varmistamista ja ennaltaehkäisyä mahdollisten homeongelmien varalta. Kodin terveellisen sisäilman kannalta homemittaukset kannattaa tehdä säännöllisesti, mutta niiden tarve voi vaihdella eri tekijöiden mukaan.

Asuntojen yleiset tarkastukset

Homeeseen liittyvät tarkistukset ja mittaukset voidaan suorittaa ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä esimerkiksi osana asunnon kuntotarkastusta. Yleisesti suositellaan, että mittauksia tehdään aina ennen uuden asukkaan muuttoa tai ennen suurten remonttien aloittamista. Tämä varmistaa, että uusi asukas tai remontti eivät altistu mahdollisille homeongelmille.

Säännölliset tarkistukset

Vaikka mitään merkkejä homeesta ei olisikaan, on hyvä tehdä homemittauksia noin 3-5 vuoden välein. Säännöllinen tarkistusväli auttaa havaitsemaan mahdolliset piilevät ongelmat ajoissa, jolloin ne eivät pääse leviämään laajemmin.

Kosteus- ja vesivahinkojen seuranta

Kosteusvauriot ja vesivahingot ovat yleisimpiä homeongelmien aiheuttajia. Jos kodissa on ollut aiemmin vesivahinkoja, esimerkiksi putkivuotoja tai katto-ongelmia, homemittaukset olisi hyvä tehdä heti vahingon jälkeen ja uudelleen muutaman kuukauden kuluttua tarkistaaksesi, onko tilanne pysynyt hallinnassa. Vahingon jälkeen mittauksia voidaan tehdä myös tiheämmin, kuten vuosittain.

Asunnon ikä ja rakennustapa

Vanhemmat rakennukset, erityisesti ennen 1980-lukua rakennetut, voivat olla alttiimpia homevaurioille. Näissä kohteissa on hyvä tehdä säännöllisiä tarkastuksia useammin, esimerkiksi 2-3 vuoden välein. Lisäksi erityisesti kosteusrasitukselle alttiissa tiloissa, kuten kellareissa tai kylpyhuoneissa, voidaan suosia tiheämpiä mittauksia.

Asukkaan havainnot ja oireet

Jos asukkaat havaitsevat homeen hajua, näkyvää hometta tai saavat oireita (kuten hengitysvaikeuksia, silmien ärsytystä tai iho-oireita), on tärkeää suorittaa homemittaukset heti. Nopea reagointi on tarpeen mahdollisten terveysriskien minimoimiseksi.

Kaiken kaikkiaan, homemittauksia tulisi tehdä tilanteen ja tarpeen mukaan, mutta säännölliset tarkistukset ja asukkaiden hyvinvoinnin seuranta ovat avainasemassa ennaltaehkäisyssä. Tämä auttaa ylläpitämään terveellisen asumisympäristön ja ehkäisemään laajoja homevaurioita.

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi