Rakennuksen tiiviysmittaus

Katso hintasivu: Rakennuksen tiiviysmittaus hinta

Rakennuksen tiiviysmittaus on menetelmä, jolla selvitetään rakennuksen ilmatiiveys eli kuinka hyvin rakennus pitää ilman hallitusti sisällään ja estää ilmavuodot ulkopuolelle. Mittauksessa käytetään yleensä painekoetta, jossa rakennus altistetaan ali- tai ylipaineelle ja mitataan, kuinka paljon ilmaa pääsee vuotamaan rakenteiden läpi.

Tiiviysmittaus on tärkeää useista syistä:

• Energiatehokkuus: Hyvin tiivis rakennus vähentää lämpöhäviöitä, mikä pienentää energiankulutusta ja sähkölaskuja.
• Asuinmukavuus: Tiiviys vähentää vedon tuntemuksia ja parantaa sisäilman laatua.
• Kosteudenhallinta: Ilmavuodot voivat aiheuttaa kondensoitumista rakenteisiin, mikä voi johtaa kosteuden kertymiseen ja tätä kautta home- ja mikrobivaurioihin.
• Ääneneristys: Tiiviit rakenteet parantavat myös ääneneristävyyttä ulkoa tulevan melun suhteen.
• Rakennusmääräykset: Suomessa on voimassa tiukat rakennusmääräykset, jotka edellyttävät riittävän tiiviyden saavuttamista uusissa rakennuskohteissa.

Rakennuksen tiiviysmittaus suoritetaan tarkasti määritellyn prosessin mukaisesti, jotta saadaan luotettavia tuloksia rakennuksen ilmanpitävyydestä. Mittaus auttaa tunnistamaan vuotokohtia, jotka voivat johtaa energiahäviöihin ja kosteuden aiheuttamiin vaurioihin. Tässä ovat tiiviysmittauksen vaiheet:

1. Valmisteluvaihe

Ennen varsinaista mittausta suoritetaan valmistelutoimenpiteitä:

• Työskentelyalueen laajuuden määrittäminen: On tärkeää sopia, mitä tiloja mittauksessa otetaan huomioon (esim. koko rakennus vai vain tietyt osat).
• Ovien ja ikkunoiden tarkistus: Kaikki ikkunat ja ovet suljetaan tiiviisti. Savupiiput ja ilmanvaihtoventtiilit tulpataan.
• Muiden vuotoreittien sulkeminen: Mahdolliset muut tunnetut vuotoreitit, kuten lattiakaivot, tulee tukkia tilapäisesti.

2. Mittauslaitteiston asettaminen

Tiiviysmittaus suoritetaan yleensä ns. Blower door -testillä, jossa käytetään erityistä puhallinta ja mittauslaitteistoa:

• Puhallin asennetaan ulko-oveen: Ovikarmin ympärille rakennetaan ilmatiivis kangas, johon Blower door -puhallin kiinnitetään.
• Mittauslaitteiston kalibrointi: Puhallin ja painemittarit kalibroidaan ennen mittauksen aloittamista, jotta varmistetaan laitteiston tarkkuus.

3. Mittaustilanteen luominen

Puhallinta käytetään luomaan alipaine tai ylipaine rakennuksessa:

• Alipaineen luominen: Puhallin synnyttää alipaineen sisätiloihin, jolloin ilma alkaa virrata sisään mahdollisista vuotokohdista.
• Ylipaineen luominen: Puhallinta voidaan käyttää myös ylipaineen luomiseen, jolloin ilma virtaa ulos vuotokohdista. Tämä auttaa löytämään ja paikallistamaan vuotokohdat tarkemmin.

4. Tulosten mittaaminen

Painemittarit ja anturit mittaavat rakennuksen sisä- ja ulkopuolen välistä painetta sekä puhaltimen läpi kulkevan ilmavirran:

• Vuotomittaukset: Anturien avulla mitataan, kuinka paljon ilmaa virtaa rakennukseen tai sieltä ulos eri paine-eroilla.
• Tulosten analysointi: Mittaustulokset analysoidaan tietokoneen avulla, jotta saadaan selville rakennuksen ilmanvuotoluku (q₅₀-arvo).

5. Raportointi

Tulokset kootaan raporteiksi, joissa esitetään ilmanvuotoluku ja mahdolliset löydetyt vuotokohdat:

• Raportin laatiminen: Mittaustuloksista laaditaan kirjallinen raportti, jossa esitetään mittauksen kulku ja tulokset.
• Suositukset: Raportti voi sisältää myös suosituksia vuotokohtien korjaamiseksi ja rakennuksen tiiviyden parantamiseksi.

Tiiviysmittaus on tärkeä osa rakennuksen laadunvarmistusta ja energiatehokkuuden parantamista. Huolellisesti suoritettu mittaus paljastaa potentiaalisia ongelmakohtia, jotka voidaan korjata ennen kuin ne aiheuttavat suurempia vahinkoja tai energianhukkaa.

Rakennuksen tiiviysmittaus tulisi tehdä rakennusprosessin aikana mieluiten siinä vaiheessa, kun talon vaippa eli ulkoseinät, katto, lattia, ikkunat ja ovet ovat valmiit, mutta ennen kuin sisävaiheen viimeistelytyöt aloitetaan. Tämä on optimaalinen ajankohta, koska tässä vaiheessa mahdolliset vuotokohdat on helpompi paikallistaa ja korjata ilman, että sisäpintoja tarvitsee purkaa tai vahingoittaa.

Tarkemmin sanottuna tiiviysmittaus kannattaa suorittaa, kun:

• Kaikki ulkovaipan rakenteet ovat valmiit ja kiinteät, mukaan lukien katto, seinät, lattia, ikkunat ja ovet.
• Kaikki tiivistettävät läpiviennit kuten sähkö- ja putkistoviennit on tehty ja tiivistetty.
• Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä ja mahdolliset ilmastointikanavat ovat paikoillaan ja tiivistetyt, mutta ilmanvaihtokone ei ole vielä käynnissä.

Tämä aikataulu varmistaa, että mittaus antaa luotettavia tuloksia ja mahdolliset korjaustoimenpiteet voidaan toteuttaa tehokkaasti. Pääsääntönä on, että tiiviysmittaus on paras tehdä ennen sisäpintojen viimeistelyä tai ennen, kuin rakenteita peitetään sisäverhouksella. Tällöin mahdollisiin korjauksiin ei liity ylimääräisiä työvaiheita, kuten jo valmiiden pintojen avaamista ja palauttamista.

Tämä käytäntö auttaa varmistamaan, että rakennus täyttää sille asetetut energiatehokkuus- ja tiiviysvaatimukset, ja että mahdolliset ilmavuodot tai rakenteelliset ongelmat havaitaan ja korjataan ajoissa, ennen kuin ne aiheuttavat suurempia haittoja tai kustannuksia.

Tiiviysmittaus on tehokas menetelmä, jolla voidaan paljastaa rakennuksen eri osissa esiintyviä ilmakehän paine-eroihin perustuvia vuotokohtia ja rakenteellisia virheitä. Seuraavat ovat yleisimpiä virheitä ja vuotoja, jotka tiiviysmittaus voi paljastaa:

Rakenteelliset vuotokohdat

• Ikkunat ja ovet: Heikosti asennetut tai vanhentuneet ikkunat ja ovet voivat aiheuttaa merkittäviä ilmavuotoja. Tiivistysten puutteellisuus tai kuluneisuus voi myös olla syynä.
• Kattorakenteet: Katon ja seinien yhtymäkohdat, kattoluukkujen saumat sekä läpiviennit voivat olla paikkoja, joista ilmaa pääsee vuotamaan sisään tai ulos.
• Seinien läpiviennit: Putkien, sähköjohtojen ja muiden läpivientien ympärille voi jäädä tiivistämättömiä aukkoja, jotka ovat alttiita ilmavuodoille.

Materiaalivirheet ja kulumat

• Eristeiden asennusvirheet: Huonosti asennettu eristys, puutteelliset liitokset tai eristeiden painuminen voivat johtaa lämpövuotoihin.
• Kuluminen ja vanheneminen: Rakennusmateriaalien luonnollinen kuluminen ajan myötä, esimerkiksi tiivisteiden haurastuminen, voi heikentää rakennuksen tiiveyttä.

Suunnitteluvirheet

• Huonosti suunnitellut liitokset: Suunnitteluvaiheessa tehdyt virheet, kuten tiiviyden huomioimatta jättäminen rakenteiden liitoksissa, voivat aiheuttaa vuotoja.
• Ilmanvaihtojärjestelmät: Huonosti suunniteltu tai asennettu ilmanvaihtojärjestelmä voi johtaa hallitsemattomiin ilmavuotoihin, mikä taas vaikuttaa energiatehokkuuteen ja sisäilman laatuun.

Kosteusvauriot

• Lämpöeristeiden ja rakenteiden kosteusvauriot voivat ajan mittaan muodostaa vuotokohtia, joista ilma pääsee kulkemaan vapaasti.

Tiiviysmittauksen avulla voidaan paitsi löytää yllä mainittuja ongelmakohtia, myös arvioida korjaustoimenpiteiden tarve ja tehokkuus. Se auttaa parantamaan rakennuksen energiatehokkuutta ja asumisviihtyvyyttä sekä ennaltaehkäisemään rakenteellisia ongelmia ja kosteusvaurioita.

Tiiviysmittauksen tulokset voivat vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen ja asumisviihtyvyyteen. Tämä johtuu siitä, että rakennuksen vaipan eli ulkoseinien, katon, alapohjan ja ikkunoiden tiiviys määrää, kuinka paljon ilmaa pääsee hallitsemattomasti virtaamaan rakenteiden läpi. Tässä on tarkempi selitys, miten nämä tulokset vaikuttavat eri osa-alueisiin:

Energiankulutus

Hyvin tiivis rakennus kuluttaa vähemmän energiaa. Ilmavuodot aiheuttavat lämpöhäviöitä, ja kylmä ilma pääsee sisään, mikä johtaa lämmitysjärjestelmän tarpeeseen kompensoida lämpöhäviöt. Tämä lisää energiankulutusta ja kustannuksia. Tiiviysmittauksen tulosten avulla voidaan tunnistaa vuotokohdat ja tehdä korjauksia, jotka parantavat rakenteiden tiiviyttä ja vähentävät energiankulutusta.

Lämpömukavuus

Rakenteiden ilmavuodot voivat aiheuttaa vetoa ja lämpötilan vaihteluita sisätiloissa, mikä vaikuttaa asumismukavuuteen. Tiivis rakennus estää vedon ja parantaa sisäilman lämpömukavuutta. Tiiviysmittaus auttaa havaitsemaan ja poistamaan nämä vuodot, mikä tuo tasaisemman ja mukavamman lämpötilan asuntoon.

Sisäilman laatu

Ilmavuodot voivat tuoda mukanaan epäpuhtauksia, kuten pölyä, siitepölyä ja muita ilman epäpuhtauksia, jotka heikentävät sisäilman laatua. Lisäksi kostea ilma voi päästä rakenteisiin, mikä voi johtaa homeongelmiin. Parantamalla rakennuksen tiiviyttä voidaan sulkea pois nämä epäpuhtaudet ja parantaa sisäilman laatua. Tätä kautta asumisviihtyvyys paranee huomattavasti.

Kosteudenhallinta

Rakennuksen rakenteiden hyvä tiiviys estää kosteuden pääsyn rakenteisiin, mikä vähentää homeen ja kosteusvaurioiden riskiä. Tiiviysmittauksen tulokset auttavat havaitsemaan ne kohdat, joista kosteutta voi päästä sisään, ja mahdollistavat niiden korjaamisen tehokkaasti.

Rakenteiden kestävyys

Ilmavuodot voivat pitkällä aikavälillä heikentää rakennuksen kestävyyttä, koska ne altistavat rakenteet vaihteleville lämpötiloille ja kosteudelle. Kun rakennus on tiivis, se on paremmin suojattu ulkoisilta tekijöiltä ja sen rakenteet kestävät pidempään ilman vaurioita. Näin ollen tiiviysmittauksen perusteella tehtävät parannukset voivat pidentää rakennuksen käyttöikää.

Tiiviysmittauksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa rakennuksen nykytilasta ja auttavat tekemään kohdennettuja parannuksia, jotka parantavat energiatehokkuutta sekä asumisviihtyvyyttä. Tämä investointi maksaa itsensä takaisin säästöinä energialaskuissa ja parantuneena asumismukavuutena.

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi