Uudisrakennuksen energiaselvitys

Katso hintasivu: Uudisrakennuksen energiaselvitys hinta

Uudisrakennuksen energiaselvitys on dokumentti, joka arvioi rakennuksen energiatehokkuuden ja energiankulutuksen. Se sisältää tietoja muun muassa rakennuksen lämmöneristyksestä, ilmanvaihdosta, lämmitysjärjestelmistä sekä muista energian käyttöön vaikuttavista tekijöistä.

Energiaselvitys on tärkeä, koska se auttaa suunnittelemaan ja rakentamaan rakennuksia, jotka täyttävät nykyaikaiset energiatehokkuusvaatimukset. Tämän avulla voidaan vähentää energian kulutusta ja sitä kautta pienentää rakennuksen kokonaiskustannuksia ja ympäristövaikutuksia. Lisäksi energiaselvitys on usein määräysten mukainen pakollinen osa rakennuslupaprosessia, mikä varmistaa, että rakennus noudattaa säädöksiä ja normeja.

Uudisrakennuksen energiaselvitys on keskeinen dokumentti, jonka avulla varmistetaan rakennuksen energiatehokkuus ja noudatetaan paikallisia säädöksiä ja määräyksiä. Energiaselvityksen keskeiset osat ovat seuraavat:

Energialaskelmat

Energialaskelmat ovat tärkeä osa energiaselvitystä, ja ne sisältävät tiedot rakennuksen energian kulutuksesta eri tarkoituksiin, kuten lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, valaistukseen ja laitteisiin. Laskelmat voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti:

• Lämmityksen energiankulutus: Määrittelee, kuinka paljon energiaa tarvitaan rakennuksen lämmittämiseen vuoden aikana.
• Jäähdytyksen energiankulutus: Ilmoittaa, kuinka paljon energiaa kuluu rakennuksen jäähdyttämiseen.
• Ilmanvaihdon energiankulutus: Kuvaa ilmanvaihtoon käytettävän energian määrän.
• Valaistuksen energiankulutus: Sisältää valaistuksen energiatarpeen.
• Laitteiden energiankulutus: Määrittelee rakennuksen laitteiden energiankulutuksen.

Rakenteiden lämmöneristävyys

Rakenteiden lämmöneristävyys on olennainen osa energiaselvitystä. Se sisältää tiedot seinien, kattojen, lattioiden sekä ikkunoiden ja ovien lämmönläpäisykertoimista (U-arvo). Hyvä lämmöneristävyys vähentää energian tarvetta lämmitykseen ja jäähdytykseen.

Technisten järjestelmien tehokkuus

Energiaa kuluttavien teknisten järjestelmien, kuten lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtolaitteiden, energiatehokkuutta arvioidaan energiaselvityksessä. Tämä osa sisältää tietoja laitteistojen hyötysuhteista ja toimintaperiaatteista.

Uusiutuvan energian hyödyntäminen

Selvitys voi myös sisältää tiedot rakennuksessa käytettävistä uusiutuvan energian lähteistä, kuten aurinkopaneeleista, maalämmöstä tai tuulivoimasta. Näiden osuus rakennuksen kokonaisenergiankulutuksessa arvioidaan.

Energiansäästötoimenpiteet

Energiansäästötoimenpiteissä kuvataan erilaisia ratkaisuja ja menetelmiä, joilla voidaan vähentää rakennuksen energian kulutusta. Näihin voivat kuulua esimerkiksi:

• Lämmön talteenotto: Poistoilman lämmön hyödyntäminen ilmanvaihdossa.
• Automaattiset säätöjärjestelmät: Esimerkiksi termostaattien ja liiketunnistimien käyttö energian säästämiseksi.
• Hyvä rakennusmainen suunnittelu: Suunnitteluratkaisut, kuten rakennuksen sijoittelu ja muoto, jotka vähentävät energian tarvetta.

Yhteenveto ja laskelmat

Lopuksi energiaselvityksessä esitetään yhteenveto rakennuksen energiatehokkuudesta ja laskelmien perusteella tehdyt johtopäätökset. Tämä sisältää laskelmissa käytetyt oletukset, energiatehokkuusluokan sekä mahdolliset parannusehdotukset energiatehokkuuden lisäämiseksi.

Energiaselvitys on tärkeä osa rakennuslupaprosessia, sillä se osoittaa, että suunniteltu rakennus täyttää energiatehokkuusvaatimukset ja kestävän kehityksen periaatteet. Energiaselvityksen avulla voidaan selvittää, miten rakennus kuluttaa energiaa ja mitkä ovat sen mahdolliset energiansäästömahdollisuudet. Tämä on oleellista paitsi ympäristön, myös rakennuksen käytön kustannustehokkuuden kannalta.

Energiaselvityksen vaikutukset rakennuslupaprosessiin

Energiaselvitys vaikuttaa rakennuslupaprosessiin monin tavoin:

• Aineiston täydellisyys: Energiaselvitys on osa rakennuslupahakemukseen liitettävää aineistoa. Puutteellinen energiaselvitys voi viivästyttää lupaprosessia.
• Vaatimusten täyttäminen: Selvitys varmistaa, että rakennus noudattaa voimassa olevia energiatehokkuusmääräyksiä ja -standardeja, jotka ovat usein lakisääteisiä.
• Rakennuksen suunnittelu: Energiaselvitys voi vaikuttaa rakennuksen suunnitteluratkaisuihin, kuten eristämiseen, taloteknisiin järjestelmiin, ikkunoiden sijoitteluun ja materiaalivalintoihin, jotta energiatehokkuus paranee.
• Ympäristövaikutukset: Selvityksen avulla voidaan arvioida rakennuksen koko elinkaareen liittyviä ympäristövaikutuksia ja tehdä tarvittavia muutoksia, jotta negatiiviset vaikutukset minimoidaan.
• Taloudellinen ennakointi: Energiaselvitys auttaa arvioimaan rakennuksen käytön aikaisia energiakustannuksia, mikä on tärkeää niin omistajalle kuin mahdollisille rahoittajille.

Energiaselvityksen pääasialliset osiot

Energiaselvityksessä käsitellään yleensä seuraavat asiat:

1. Rakenteiden ja eristeiden energiatehokkuus: Miten hyvin seinät, katto, lattia ja ikkunat eristävät lämpöä.
2. Ilmanvaihto: Ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuus ja lämmöntalteenotto.
3. Lämmitysjärjestelmä: Lämmitysjärjestelmän tyyppi ja sen energiatehokkuus.
4. Käytön aikainen energian kulutus: Arvio rakennuksen käytön aikaisesta energiakulutuksesta, mukaan lukien sähkön ja veden kulutus.
5. Uusiutuvat energialähteet: Mahdollisuudet hyödyntää uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkopaneeleja tai maalämpöä.

Näiden osa-alueiden huolellinen tarkastelu ja optimointi eivät ainoastaan edistä rakennusluvan saamista, vaan myös varmistavat, että rakennus on kestävä ja taloudellisesti kannattava pitkällä aikavälillä.

Uudisrakennuksen energiaselvityksen tulee noudattaa useita lainsäädännöllisiä vaatimuksia ja standardeja, jotka säätelevät energiatehokkuutta, energiankulutusta ja rakennuksen elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Suomessa keskeisiä säädöksiä ja ohjeita ovat muun muassa maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999), valtioneuvoston asetus energiatodistuksesta (1048/2017) sekä ympäristöministeriön määräämät rakennusten energiatehokkuutta koskevat asetukset ja ohjeet. Tässä on keskeiset vaatimukset ja standardit:

1. Energiatodistus

Uudisrakennuksille on laadittava energiatodistus, joka kuvaa rakennuksen energiatehokkuuden. Energiatodistus perustuu standardoituihin laskentamenetelmiin, ja sen laatii pätevöitynyt energiatodistuksen laatija. Todistuksessa ilmoitetaan rakennuksen energialuokka (A-G), joka kuvaa energiatehokkuutta.

2. E-luku

Uudisrakennuksen tulee täyttää energiatehokkuusvaatimukset, jotka ilmaistaan E-luvulla (energiatehokkuusluku). E-luku kuvaa rakennuksen laskennallista energiankulutusta, ottaen huomioon muun muassa lämmitysenergian, lämpimän käyttöveden ja laitteiden sähkönkulutuksen sekä paikallisen energianlähteen. Tämä luku määritellään energia-asetuksen (Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta 1010/2017) mukaisesti.

3. U-arvot ja lämpöhäviö

Rakennusosien, kuten seinien, kattojen ja ikkunoiden, tulee täyttää tietyt U-arvot (lämpöä johtavuuden kertoimet), jotka on määritelty energiankäytön tehokkuudelle asetetuissa säännöksissä. Näiden arvojen tulee olla riittävän alhaisia, jotta rakennuksen lämpöhäviö pysyy minimissä.

4. Ilmavuotoluku

Rakennuksen ilmanpitävyyttä mitataan ilmavuotoluvulla. Uudisrakennuksen ilmanpitävyys määritetään ilmatiiviyskokeessa, ja ilmavuotoluvun tulee noudattaa asetettuja vaatimuksia, jotta lämpöä ei karkaa liikaa.

5. Energiankulutuksen laskentamenetelmät

Energiaselvityksessä käytettävien laskentamenetelmien tulee olla yhteneväisiä standardien SFS-EN ISO 13790 ja SFS-EN 15316 kanssa, jotka määrittelevät rakennusten energiatehokkuuden laskentasäännöt ja menettelytavat.

6. Uusiutuvan energian osuus

Uudisrakennuksissa tulee käyttää uusiutuvia energialähteitä mahdollisimman suuressa määrin. Energiaselvityksessä on esitettävä, kuinka suuri osuus rakennuksen energiankulutuksesta katetaan uusiutuvilla energianlähteillä, kuten aurinkoenergia, lämpöpumput tai biopolttoaineet.

7. Energiatehokkuusdirektiivi

EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EPBD, Energy Performance of Buildings Directive) ja sitä täydentävät määräykset vaikuttavat kansallisiin rakennusmääräyksiin. Tämä direktiivi asettaa vaatimuksia rakennusten energiatehokkuudelle, joita kansalliset säädökset seuraavat ja toteuttavat.

Noudattamalla näitä vaatimuksia ja standardeja varmistetaan, että uudisrakennus on energiatehokas, ympäristöystävällinen ja taloudellisesti kestävä koko elinkaarensa ajan.

Palvelusta uudisrakennuksen energiaselvitys saa kotitalousvähennystä. Uudisrakennuksen energiaselvitys on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 uudisrakennuksen energiaselvityksen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi