Sähkölämmityksen vaihto

Katso hintasivu: Sähkölämmityksen vaihto hinta

Sähkölämmityksen vaihtaminen muihin lämmitysjärjestelmiin voi tuoda useita etuja:

• Energiansäästöt: Monesti muuta lämmitysjärjestelmää käyttävät järjestelmät, kuten maalämpö tai kaukolämpö, voivat olla huomattavasti energiatehokkaampia kuin sähkölämmitys. Tämä voi näkyä pienempinä sähkölaskuina pitkällä aikavälillä.
• Hinta: Sähkön hinnan nousu ja sen vaihtelu voivat tehdä lämmityksestä kallista. Vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin, kuten puulämmitykseen tai pellettilämmitykseen, siirtyminen voi tuoda kustannussäästöjä.
• Ympäristöystävällisyys: Vaihtaminen ympäristöystävällisempiin lämmitysratkaisuihin, kuten aurinkolämmitykseen tai biopolttoaineisiin, vähentää hiilijalanjälkeä ja on kestävämpi valinta ympäristön kannalta.
• Lämpömukavuus: Joissakin tapauksissa erilaiset lämmitysjärjestelmät voivat tarjota tasaisemman ja mukavamman sisälämpötilan verrattuna perinteiseen sähkölämmitykseen.
• Arvon lisäys: Energiatehokkaammat ja ympäristöystävällisemmät lämmitysratkaisut voivat nostaa asunnon tai kiinteistön arvoa myynti- ja vuokraustilanteessa.

Ennen muutoksen tekoa on suositeltavaa suunnitella huolellisesti ja selvittää eri vaihtoehtojen kustannukset, edut ja mahdolliset haasteet omalle kohteelle sopivimmaksi lämmitysjärjestelmäksi.

Nykyisen sähkölämmityksen tehottomuutta voi arvioida useilla eri tavoilla. On tärkeää tarkastella sekä sähkölämmitysjärjestelmän teknisiä ominaisuuksia että kiinteistön yleisiä olosuhteita. Seuraavat kohdat auttavat arvioimaan järjestelmän toimivuutta ja energiatehokkuutta:

1. Sähkönkulutus

Ensimmäinen merkki tehottomasta sähkölämmityksestä voi olla korkea sähkönkulutus. Tarkastele viime vuosien sähkölaskuja ja vertaa niitä vastaavien kiinteistöjen tai edellisten vuosien kulutukseen. Jos sähkönkulutus on noussut ilman selkeää syytä, se voi olla merkki tehottomuudesta.

2. Lämmitysjärjestelmän ikä ja kunto

Vanhemmat lämmitysjärjestelmät voivat olla vähemmän tehokkaita kuin uudemmat. Tarkista järjestelmän ikä ja huoltokirjat. Huoltamattomat tai teknisesti vanhentuneet lämmitysjärjestelmät eivät välttämättä toimi optimaalisesti.

3. Sisälämpötila ja mukavuus

Jos kiinteistön sisälämpötila vaihtelee paljon tai jos jotkut huoneet ovat kylmiä ja toiset liian lämpimiä, lämmitysjärjestelmä ei todennäköisesti toimi tehokkaasti. Tasainen lämpötila on yleensä merkki hyvin toimivasta järjestelmästä.

4. Termostaattien toiminta

Tarkista termostaattien toiminta. Vanhat tai vialliset termostaatit voivat aiheuttaa epätasaisen lämmityksen ja energian tuhlausta. Modernit, ohjelmoitavat termostaatit voivat parantaa järjestelmän tehokkuutta.

5. Eristys ja tiivistys

Kiinteistön eristys ja tiivistys vaikuttavat merkittävästi lämmityksen tehokkuuteen. Tarkista ikkunoiden, ovien ja seinien eristykset. Huonosti eristetyt rakenteet voivat aiheuttaa lämmön karkaamista ulos, jolloin lämmitysjärjestelmän täytyy työskennellä kovemmin.

6. Laitteiston käyttö ja huolto

Onko lämmitysjärjestelmää käytetty ja huollettu asianmukaisesti? Säännölliset huollot ja oikeat käyttöasetukset voivat merkittävästi vaikuttaa järjestelmän tehokkuuteen. Huoltamatta jätetyt lämmitinlaitteet saattavat menettää tehokkuuttaan ajan mittaan.

7. Energiatehokkuustodistus

Energiatehokkuustodistus voi antaa hyvän yleiskuvan kiinteistön energiankulutuksesta ja lämmitysjärjestelmän tehokkuudesta. Tämä dokumentti voi auttaa tunnistamaan mahdollisia tehottomuuden kohteita.

Arvioimalla nämä tekijät systemaattisesti voit muodostaa kattavan käsityksen nykyisen sähkölämmitysjärjestelmän tehottomuudesta. Tämän perusteella voit tehdä päätöksiä järjestelmän päivittämisestä tai muiden energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamisesta.

Sähkölämmityksen korvaamiseksi on olemassa useita vaihtoehtoja, jotka voivat olla energiatehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä. Seuraavassa on esitelty yleisimmät vaihtoehdot:

1. Maalämpö

Maalämpö hyödyntää maan alla olevan kallioperän, maaperän tai vesistön lämpöenergiaa. Maalämpöpumpulla voidaan tuottaa lämmitysenergiaa koko kiinteistölle ympäri vuoden, ja se soveltuu hyvin sekä lattialämmitykseen että patterilämmitykseen. Investointikustannukset ovat yleensä korkeammat, mutta pitkällä aikavälillä maalämpö voi tuoda merkittäviä säästöjä energiakustannuksissa.

2. Ilma-vesilämpöpumppu

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen kiinteistön lämmitysjärjestelmään. Tämä vaihtoehto on yleensä edullisempi asentaa kuin maalämpö ja se soveltuu usein myös taloihin, joissa on vanhempi vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Ilma-vesilämpöpumppu on erityisen tehokas leudoissa ilmastoissa.

3. Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumppu on hyvä vaihtoehto erityisesti pienempiin tiloihin ja lisälämmönlähteeksi. Se toimii siirtämällä ulkoilman lämpöä sisätiloihin. Ilmalämpöpumppuja käytetään usein sähkölämmityksen rinnalla, sillä ne voivat merkittävästi alentaa lämmityskustannuksia.

4. Kaukolämpö

Kaukolämpö on keskitetyistä lämpölaitoksista johdettu lämmitysratkaisu, jossa lämpöä jaetaan putkistojen kautta useisiin kiinteistöihin. Kaukolämpö on monissa kaupungeissa ja taajamissa yleinen lämmitysmuoto, ja se on usein kestävä, koska sen tuotannossa hyödynnetään paljon uusiutuvia energialähteitä sekä hukkalämpöä.

5. Pelletit ja hake

Pelletit ja puuhake ovat uusiutuvia biopolttoaineita, joita käytetään usein erityisesti omakotitalojen lämmityksessä. Tällainen järjestelmä vaatii pellettikattilan tai hakekattilan sekä varastotilan polttoaineelle. Tämä vaihtoehto on ympäristöystävällinen, mutta vaatii enemmän huoltoa ja polttoaineen käsittelyä kuin esimerkiksi lämpöpumput.

6. Aurinkolämpö

Aurinkolämpö hyödyntää auringon säteilyenergiaa lämminvesivaraajassa tai lämmitysjärjestelmässä. Aurinkolämpöjärjestelmä ei yleensä yksinään riitä kattamaan koko lämmitystarvetta, mutta se voi merkittävästi vähentää muiden lämmitysenergian tarvetta, erityisesti kesäkaudella. Aurinkolämpö toimii hyvin yhteen esimerkiksi lämpöpumppujen kanssa.

On tärkeää huomata, että paras vaihtoehto sähkölämmityksen korvaamiseksi riippuu monista tekijöistä kuten kiinteistön sijainnista, lämpöeristyksestä, olemassa olevasta lämmitysjärjestelmästä ja energiatarpeista. Asiantuntijan suorittama arviointi auttaa löytämään parhaan ratkaisun juuri sinun tilanteeseesi.

Sopivimman lämmitysjärjestelmän valinta kotiisi riippuu monista tekijöistä, kuten talon rakenteesta, energiankäytöstä, budjetista sekä ympäristönäkökohdista. Tässä muutamia keskeisiä seikkoja, joita kannattaa harkita päätöstä tehdessä:

1. Talon koko ja eristys

Kotisi koko ja eristystaso vaikuttavat merkittävästi lämmitysjärjestelmän valintaan. Hyvin eristetyssä talossa lämmitystarve on pienempi, joten voit harkita energiatehokkaampia järjestelmiä, kuten lämpöpumppuja, kun taas suuremmissa ja huonommin eristetyissä taloissa saattaa olla tarpeellista käyttää tehokkaampia järjestelmiä kuten kaukolämpöä tai öljylämmitystä.

2. Alueen ilmasto

Ilmasto vaikuttaa myös lämmitysjärjestelmän tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. Esimerkiksi lämpöpumput ovat energiatehokkaita lauhkeassa ilmastossa, mutta erittäin kylmillä alueilla niiden hyötysuhde voi laskea. Varmista, että valitsemasi järjestelmä toimii tehokkaasti alueesi ilmastossa.

3. Energialähteet ja niiden saatavuus

Mieti, mitkä energialähteet ovat helposti saatavilla ja kohtuuhintaisia alueellasi. Kaukolämpö voi olla järkevää taajama-alueilla, kun taas haja-asutusalueilla voi olla helpompaa käyttää sähköä tai biopolttoaineita. Aurinkoenergia voi olla hyvä lisä, jos talon sijainti on otollinen sen hyödyntämiseen.

4. Sijoitus- ja käyttökustannukset

Lämmitysjärjestelmän hankintahinta ja käyttökustannukset ovat merkittävä tekijä. Esimerkiksi lämpöpumppujen alkuinvestointi voi olla korkeampi, mutta niiden energiankäyttö on kustannustehokasta pitkällä aikavälillä. Laskelmoi kokonaiskustannukset pitkässä juoksussa, ottaen huomioon sekä asennus- että käyttökustannukset.

5. Ympäristöystävällisyys

Ympäristövaikutukset ovat yhä tärkeämpi tekijä lämmitysjärjestelmän valinnassa. Uusiutuvat energialähteet, kuten aurinkoenergia, maa- ja ilmavesilämpöpumput sekä pelletit, ovat kestävämpiä vaihtoehtoja ja pienempiä päästöjä tuottavia ratkaisuja verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.

6. Järjestelmän ylläpito ja käyttöikä

Arvioi, miten paljon aikaa ja rahaa olet valmis sijoittamaan järjestelmän ylläpitoon. Jotkut lämmitysjärjestelmät, kuten öljylämmitys tai pellettikattilat, vaativat säännöllistä huoltoa ja polttoaineen tilaamista, kun taas esimerkiksi kaukolämpö ja sähkölämmitys ovat huoltovapaita vaihtoehtoja. Myös järjestelmän käyttöikä kannattaa selvittää.

7. Järjestelmän joustavuus ja laajennettavuus

On tärkeää pohtia, miten joustava ja laajennettavissa valitsemasi lämmitysjärjestelmä on. Esimerkiksi hybridijärjestelmät, jotka yhdistävät useita lämmitystapoja kuten lämpöpumpun ja varaavan takan, voivat tarjota joustavuutta ja optimoida energiansäästöjä.

Kun otat huomioon nämä tekijät ja teet huolellista vertailua, löydät todennäköisimmin sopivimman lämmitysjärjestelmän kotiisi, joka vastaa tarpeitasi ja toiveitasi parhaiten.

Sähkölämmityksen vaihto uuteen järjestelmään on monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua ja toteutusta. Alla on esitelty prosessin tärkeimmät vaiheet:

1. Alkukartoitus ja tarpeiden arviointi

Ensimmäinen vaihe on nykyisen sähkölämmitysjärjestelmän ja kiinteistön lämmitystarpeiden arviointi. Tässä vaiheessa selvitetään, miksi vanha järjestelmä halutaan vaihtaa ja mitkä ovat uuden järjestelmän tavoitteet. Tämä voi sisältää energiatehokkuuden parantamisen, käyttökustannusten vähentämisen tai ympäristövaikutusten minimoinnin.

2. Lämmitysjärjestelmän valinta

Kartoituksen ja tarpeiden arvioinnin pohjalta valitaan sopivin uusi lämmitysjärjestelmä. Vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi:

• Lämpöpumppu (ilma-vesi, ilma-ilma, maavesi)
• Kaukolämpö
• Pellettilämmitys
• Hybridijärjestelmä

Valinnassa otetaan huomioon asennuskustannukset, käyttökustannukset, energiatehokkuus sekä mahdolliset tuet ja avustukset.

3. Suunnittelu ja lupaprosessit

Kun uuden lämmitysjärjestelmän valinta on tehty, siirrytään järjestelmän suunnitteluun. Tässä vaiheessa suunnitellaan tarkasti asennuspaikat, putkistot ja muut tarvittavat muutokset. Lisäksi varmistetaan, että kaikki tarvittavat luvat ja hyväksynnät ovat kunnossa. Tämä vaihe saattaa edellyttää yhteistyötä suunnittelijan, energiayhtiön ja viranomaisten kanssa.

4. Vanhan järjestelmän purku

Ennen uuden järjestelmän asennusta vanha sähkölämmitysjärjestelmä puretaan. Tämä vaihe sisältää vanhojen laitteiden ja komponenttien poistamisen sekä mahdollisen purkujätteen kierrätyksen tai hävittämisen.

5. Uuden järjestelmän asennus

• Putkistojen ja johdotusten valmistelut: Ensin valmistellaan kaikki tarvittavat putkistot ja johdotukset uuden järjestelmän asennusta varten.
• Lämpöpumpun, kattilan tai muun laitteen asennus: Itse lämmityslaite asennetaan ja kytketään lämmönjakeluverkkoon.
• Sähkö- ja säätöjärjestelmät: Asennetaan kaikki sähköjärjestelmät, kuten termostaatit ja automaatiojärjestelmät, jotka ohjaavat ja säätelevät lämmitystä.

6. Järjestelmän käyttöönotto ja testaus

Asennuksen jälkeen uusi lämmitysjärjestelmä otetaan käyttöön ja testataan huolellisesti. Tarkistetaan, että kaikki osat toimivat oikein ja järjestelmä tuottaa riittävästi lämpöä. Samalla varmistetaan, että säädöt ja asetukset ovat oikein energiankulutuksen ja mukavuuden optimoimiseksi.

7. Käyttöopastus ja huolto-ohjeet

Käyttöönoton jälkeen käyttäjille annetaan perusteellinen opastus uuden lämmitysjärjestelmän käytössä. Lisäksi tarjotaan huolto-ohjeet ja -suositukset, jotta järjestelmä toimii tehokkaasti ja kestää pitkään. Tämä saattaa sisältää säännölliset huoltokäynnit ja mahdolliset takuuasiat.

Noudattamalla näitä vaiheita voidaan varmistaa, että sähkölämmityksen vaihto sujuu suunnitellusti ja uusi lämmitysjärjestelmä palvelee kiinteistön tarpeita tehokkaasti ja luotettavasti.

Palvelusta sähkölämmityksen vaihto saa kotitalousvähennystä. Sähkölämmityksen vaihto on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 sähkölämmityksen vaihdon kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi