Kiinteistön turvallisuussuunnitelma

Katso hintasivu: Kiinteistön turvallisuussuunnitelma hinta

Kiinteistön turvallisuussuunnitelma on kattava dokumentti, joka varmistaa kiinteistön asukkaiden ja tilojen käyttäjien turvallisuuden. Se sisältää yleensä seuraavat osa-alueet:

• Yleiskuvaus kiinteistöstä: Tietoja kiinteistön tyypistä, käyttötarkoituksesta ja rakenteesta.
• Riskianalyysi: Arvio mahdollisista riskeistä ja niiden vaikutuksista, kuten tulipalot, vesivahingot, murrot ja luonnonkatastrofit.
• Turvallisuustoimenpiteet: Käytännön toimet riskien ennaltaehkäisemiseksi, kuten palosammuttimien sijainnit, palovaroittimien huolto ja murtohälyttimien käyttö.
• Evakuointisuunnitelma: Toimenpiteet hätätilanteessa, evakuointireitit ja kokoontumispaikat.
• Pelastussuunnitelma: Ohjeet miten toimia erityyppisissä hätätilanteissa, mukaan lukien ensimmäisen avun antaminen ja paikallisten pelastusviranomaisten hälyttäminen.
• Vastuunjako: Kunkin henkilön ja roolin vastuualueet turvallisuuden ylläpitämisessä, kuten isännöitsijä, huoltoyhtiö ja asukkaat.
• Turvallisuuskoulutus: Suunnitelmat ja ohjeet henkilöstön ja asukkaiden säännöllisestä kouluttamisesta ja ohjeistamisesta turvallisuusasioissa.
• Yhteystiedot: Tärkeät yhteystiedot, kuten pelastusviranomaisten, kiinteistön huoltoyhtiön ja isännöitsijän tiedot.

Turvallisuussuunnitelma tulee päivittää säännöllisesti ja aina, kun kiinteistössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Näin taataan, että se pysyy ajantasaisena ja tehokkaana turvallisuuden varmistamisessa.

Kiinteistön turvallisuussuunnitelma on tärkeä monista syistä, jotka vaikuttavat sekä asukkaiden että omaisuuden suojeluun ja hyvinvointiin. Seuraavassa käsitellään näitä syitä perusteellisesti ja kattavasti:

1. Henkilöturvallisuuden parantaminen

Turvallisuussuunnitelma auttaa varmistamaan, että kaikki kiinteistössä oleskelevat henkilöt ovat tietoisia mahdollisista riskeistä ja osaavat toimia oikein hätätilanteissa. Tämä voi vähentää onnettomuuksien ja loukkaantumisten riskiä.

2. Omaisuuden suojaaminen

Kiinteistön omaisuus, kuten rakennukset, laitteet ja irtaimisto, voi olla merkittävä investointi. Turvallisuussuunnitelma auttaa suojaamaan omaisuutta varkauksilta, ilkivallalta ja muilta vahingoilta määrittämällä asianmukaiset turvallisuustoimenpiteet.

3. Riskienhallinta

Turvallisuussuunnitelman avulla voidaan tunnistaa ja arvioida kiinteistöön liittyvät riskit ja kehittää strategioita niiden hallitsemiseksi. Tämä ennaltaehkäisy vähentää riskejä ja auttaa varautumaan mahdollisiin vaaratilanteisiin.

4. Poikkeustilanteisiin varautuminen

Hätätilanteet, kuten tulipalot, luonnonkatastrofit ja muut vaaratilanteet, voivat tapahtua odottamatta. Turvallisuussuunnitelma sisältää ohjeet ja toimenpiteet näissä tilanteissa toimimiseen, mikä voi pelastaa henkiä ja vähentää vahinkoja.

5. Lainsäädännön noudattaminen

Monissa maissa lainsäädäntö vaatii kiinteistönomistajia ja -huoltajia laatimaan ja ylläpitämään ajantasaisen turvallisuussuunnitelman. Tämä auttaa varmistamaan, että kiinteistö täyttää kaikki lain edellyttämät turvallisuusvaatimukset.

6. Turvallisuuden jatkuva parantaminen

Turvallisuussuunnitelma ei ole staattinen dokumentti vaan jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus. Säännölliset päivitykset ja harjoitukset auttavat pitämään turvallisuuskäytännöt ajan tasalla ja tunnistamaan uusia riskejä, jolloin turvallisuutta voidaan parantaa jatkuvasti.

7. Asukkaiden ja työntekijöiden mielenrauha

Tieto siitä, että kiinteistössä on laadittu ja ylläpidetty kattava turvallisuussuunnitelma, lisää asukkaiden ja työntekijöiden luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Tämä voi parantaa asumis- ja työympäristön viihtyvyyttä.

Näiden syiden vuoksi kiinteistön turvallisuussuunnitelma on olennainen osa kiinteistön hallintaa ja ylläpitoa. Se auttaa varmistamaan monipuolisesti kiinteistön ja sen käyttäjien turvallisuuden sekä vähentämään erilaisista riskeistä aiheutuvia haittoja ja kustannuksia.

Kiinteistön turvallisuussuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä ovat vastuussa useat eri tahot riippuen kiinteistön omistus- ja hallintajärjestelyistä sekä kiinteistön käyttötarkoituksesta. Yleisimmin vastuu jakautuu seuraaville tahoille:

1. Kiinteistönomistaja

Kiinteistönomistajalla on ensisijainen vastuu turvallisuussuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä. Tämä voi olla yksityinen henkilö, yritys tai esimerkiksi kunnallinen toimija. Kiinteistönomistajan vastuulla on varmistaa, että turvallisuussuunnitelma on olemassa ja ajantasainen. Tämä vastuu korostuu erityisesti silloin, kun kiinteistö on vuokrattu useille eri osapuolille.

2. Isännöitsijä tai kiinteistönhoitoyhtiö

Isännöitsijälle tai kiinteistönhoitoyhtiölle voidaan delegoida kiinteistön turvallisuustehtäviä, mukaan lukien turvallisuussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen. Näiden tahojen rooli on varmistaa, että suunnitelma noudattaa lainsäädäntöä ja paikallisia viranomaisohjeita.

3. Taloyhtiön hallitus

Asunto-osakeyhtiöissä taloyhtiön hallitus kantaa usein vastuuta kiinteistön turvallisuudesta ja siihen liittyvistä suunnitelmista. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että isännöitsijä tai mahdollinen kiinteistönhoitoyhtiö suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti.

4. Vuokralaiset

Vaikka päävastuu on yleensä kiinteistönomistajalla tai hallituksella, vuokralaisilla voi olla myös omia vastuualueitaan erityisesti, jos kyseessä on suuri yritys tai muu laaja toimija. Vuokralaiset saattavat olla velvollisia seuraamaan turvallisuussuunnitelmaa ja osallistumaan sen päivittämiseen omien toimintojensa osalta.

5. Turvallisuusalan ammattilaiset

Usein suurten tai monimutkaisten kiinteistöjen turvallisuussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen voidaan antaa ammattilaisten tehtäväksi. Tällöin turvallisuusalan asiantuntijat laativat suunnitelman ja huolehtivat sen ajantasaisuudesta sekä kouluttavat kiinteistöä käyttävät henkilöt sen soveltamisessa.

Turvallisuussuunnitelman jatkuva päivittäminen on tärkeää, jotta se vastaa aina ajankohtaisia vaatimuksia ja olosuhteita. Kiinteistönomistajan tai muun vastuullisen tahon on varmistettava, että suunnitelma tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti sekä aina merkittävien muutosten, kuten remonttien tai muiden turvallisuutta muuttavien tekijöiden, yhteydessä.

Kiinteistön turvallisuussuunnitelma vaikuttaa merkittävästi kiinteistön käyttäjien arkeen monin tavoin. Tämän suunnitelman avulla pyritään ennakoimaan ja hallitsemaan kiinteistöön liittyviä riskejä, mikä lisää turvallisuutta ja hyvinvointia kaikille käyttäjille. Alla on eritelty keskeisimpiä tapoja, joilla turvallisuussuunnitelma heijastuu arkeen:

Käyttäjien turvallisuus

Turvallisuussuunnitelma sisältää erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla pyritään ehkäisemään tapaturmia ja onnettomuuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi hätäpoistumistiet, sammutuslaitteistot ja ensiapuvälineiden saatavilla olo. Selkeät ja säännöllisesti harjoitellut pelastautumisreitit ja -suunnitelmat varmistavat, että käyttäjät osaavat toimia oikein poikkeustilanteissa.

Rikosten ehkäisy

Suunnitelmassa käsitellään myös rikosten torjuntaa, esimerkiksi videovalvonnan ja kulunvalvontajärjestelmien avulla. Tämä vähentää rikosten riskiä ja luo turvallisemman ympäristön. Lisäksi kiinteistön käyttäjät tuntevat olonsa turvallisemmaksi, kun tietävät turvatoimien olevan hyvällä tasolla.

Ylläpito ja huolto

Hyvin laadittu turvallisuussuunnitelma sisältää myös kiinteistön kunnossapitoon liittyviä toimenpiteitä. Säännölliset tarkastukset ja huollot ehkäisevät vaaratilanteita, kuten liukastumisia huonosti kunnossa pidettyjen lattioiden tai portaikkojen takia. Tämä parantaa käyttäjien arkea tekemällä siitä sujuvampaa ja turvallisempaa.

Viestintä ja tiedotus

Suunnitelman olennainen osa on selkeä viestintä ja tiedotus käyttäjille. Turvallisuusohjeiden ja -suunnitelmien tiedottaminen varmistaa, että kaikki ovat tietoisia toimintatavoista ja turvajärjestelyistä. Tämä lisää käyttäjien varmuutta ja vähentää epävarmuutta poikkeustilanteissa.

Yhteistyö viranomaisten kanssa

Turvallisuussuunnitelma yleensä sisältää yhteistyöohjeita eri viranomaisten, kuten pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa. Tällainen yhteistyö varmistaa, että mahdollisen hätätilanteen sattuessa kiinteistön käyttäjät saavat oikea-aikaista ja ammattitaitoista apua.

Kustannustehokkuus

Ennaltaehkäisevät turvatoimet ja hyvin suunniteltu turvallisuussuunnitelma voivat tuoda pitkällä aikavälillä myös taloudellisia säästöjä. Esimerkiksi tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisystä syntyvät säästöt ovat merkittäviä, mikä voi vaikuttaa myös kiinteistön ylläpidon kustannuksiin ja siten välillisesti käyttäjien kustannuksiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kiinteistön turvallisuussuunnitelmalla on laaja-alainen vaikutus käyttäjien arkeen. Se ei ainoastaan paranna turvallisuuden tunnetta, vaan myös ehkäisee onnettomuuksia, rikoksia ja hätätilanteissa toiminnan sujuvuutta. Hyvä turvallisuussuunnitelma lisää luottamusta ja varmuutta kiinteistön käytössä, mikä heijastuu positiivisesti käyttäjien päivittäiseen elämään.

Suomessa kiinteistön turvallisuussuunnitelmaa koskevat useat lainsäädännölliset vaatimukset, jotka varmistavat rakennusten ja niiden käyttäjien turvallisuuden. Turvallisuussuunnitelmaan liittyviä säännöksiä löytyy muun muassa pelastuslaista, työturvallisuuslaista sekä rakennuslainsäädännöstä. Alla on esitelty keskeiset vaatimukset ja säädökset.

Pelastuslaki

Pelastuslain (379/2011) mukaan kaikissa rakennuksissa ja tiloissa, joissa ihmiset oleskelevat tai työskentelevät, on oltava turvallisuussuunnitelma, joka sisältää seuraavat asiat:

• Toimenpiteet, joilla ehkäistään onnettomuuksia.
• Toimenpiteet, joilla varaudutaan suuriin onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin.
• Ohjeet siitä, miten toimitaan onnettomuustilanteessa.
• Eri tilojen käyttötarkoituksiin ja toimintoihin kohdistuvat erityisvaatimukset ja -ohjeet.

Työturvallisuuslaki

Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työpaikoilla on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että turvallisuussuunnitelman tulee sisältää riskianalyysi työpaikan vaaroista ja ohjeet vaaratilanteiden varalle, kuten:

• Riskinarviointimenetelmät ja niiden tulokset.
• Toimenpiteet riskien vähentämiseksi.
• Eväät turvalliseen työntekoon erilaisissa olosuhteissa.

Rakennuslaki ja asetukset

Rakennuslaki sekä siihen liittyvät asetukset asettavat vaatimuksia rakennusten paloturvallisuudelle ja yleiselle turvallisuudelle. Tämä sisältää muun muassa:

• Rakennusten paloteknisen varustelun vaatimukset, kuten palovaroittimet ja sammutuslaitteet.
• Hätäpoistumistiet ja niiden merkitseminen.
• Rakennusmateriaalien valintaan liittyvät paloturvallisuusvaatimukset.

Viranomaisvaatimukset ja suositukset

Pelastusviranomaiset ja muut valvontaviranomaiset voivat asettaa kiinteistölle erityisiä turvallisuusvaatimuksia, jotka perustuvat kohteen käyttötarkoitukseen ja erityispiirteisiin. Näihin vaatimuksiin kuuluu muun muassa:

• Säännölliset tarkastukset ja huoltotoimenpiteet.
• Turvallisuuskoulutus ja harjoitukset henkilökunnalle.
• Turvallisuusdokumentaation ylläpito ja päivittäminen.

Kokonaisuudessaan kiinteistön turvallisuussuunnitelma on moniulotteinen dokumentti, jonka tarkoituksena on varmistaa kaikkien kiinteistön käyttäjien turvallisuus ja hyvinvointi. On tärkeää, että suunnitelma täyttää kaikki laissa määritellyt vaatimukset ja että se pidetään ajan tasalla muuttuvien olosuhteiden ja säädösten mukaisesti.

Palvelusta kiinteistön turvallisuussuunnitelma saa kotitalousvähennystä. Kiinteistön turvallisuussuunnitelma on verohallinnon mukaan kotitaloustyötä ja vuonna 2024 kiinteistön turvallisuussuunnitelman kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 3 500 € per henkilö. Saat vähentää 60 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi