Turvallisuus ja pelastussuunnitelma

Katso hintasivu: Turvallisuus ja pelastussuunnitelma hinta

Turvallisuus ja pelastussuunnitelma ovat keskeisiä tekijöitä onnettomuuksien ja vahinkojen ehkäisemisessä sekä niihin varautumisessa. Hyvin laaditun pelastussuunnitelman avulla voidaan toimia tehokkaasti hätätilanteissa, mikä vähentää henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkoja. Suunnitelma selkeyttää vastuunjakoa ja toimintatapoja, jolloin kaikki tietävät, mitä heidän tulee tehdä erilaisissa kriisitilanteissa.

Pelastussuunnitelma auttaa myös tunnistamaan mahdolliset riskitekijät ja ennaltaehkäisemään vaaratilanteita. Sen laatiminen ja säännöllinen päivittäminen ovat osa hyvää riskienhallintaa ja turvallisuuskulttuuria. Lisäksi suunnitelma täyttää lainsäädännön vaatimukset ja voi olla edellytys esimerkiksi viranomaisten hyväksynnöille ja vakuutusten voimassaololle. Kaiken kaikkiaan turvallisuus ja pelastussuunnitelma parantavat yleistä turvallisuutta ja lisäävät kaikkien toimijoiden mielenrauhaa.

Kattavaan turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaan kuuluu useita keskeisiä elementtejä, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä vaaratilanteita ja varmistaa tehokas toiminta hätätilanteiden sattuessa. Tällainen suunnitelma on tärkeä niin yrityksille, taloyhtiöille kuin julkisille tiloillekin. Seuraavassa esitetään olennaiset osat kattavista turvallisuus- ja pelastussuunnitelmista:

Riskien arviointi ja analysointi

• Riskien tunnistaminen: Kaikkien potentiaalisten riskien kartoittaminen, kuten tulipalot, vesivahingot, tapaturmat tai rikokset.
• Riskeihin varautuminen: Riskejä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen, kuten paloilmaisinten asennus tai turvallisuuskoulutukset.

Pelastusorganisaation ja -välineiden suunnittelu

• Pelastusorganisaation muodostaminen: Selkeiden vastuualueiden ja toimintasääntöjen määrittäminen hätätilanteita varten.
• Pelastusvälineet: Välineiden, kuten ensiapulaukkujen, palosammuttimien ja hätäpoistumistiemerkkien tarkistus ja sijoittaminen.

Hätätilanteiden toimintamallit

• Toimintamallit eri tilanteissa: Yksityiskohtaisten ohjeiden laatiminen erilaisille hätätilanteille, kuten tulipalo, sähkökatko tai sairauskohtaus.
• Ilmoitusmenettely: Ohjeet ja yhteystiedot hälytysilmoituksen tekemiseen viranomaisille ja avun kutsumiseen.

Turvallisuusrakenteet ja esteettömyys

• Rakenteelliset turvallisuusjärjestelyt: Rakennuksen turvallisuusrakenteet, kuten palo-osastoinnit, savunpoistojärjestelmät ja palokatkot.
• Esteettömyys: Esteettömän kulun takaaminen pelastushenkilökunnalle ja erikoistarpeita omaaville henkilöille.

Koulutus ja harjoittelu

• Koulutukset: Talon asukkaiden tai yrityksen henkilökunnan kouluttaminen turvallisuusasioissa ja pelastusvalmiudessa.
• Harjoitukset: Säännöllisesti järjestettävät pelastusharjoitukset ja poistumisharjoitukset valmiuden ylläpitämiseksi.

Viestintä ja tiedottaminen

• Viestintäsuunnitelma: Selvät viestintäkanavat ja -menetelmät tiedottamiseen hätätilanteissa sisäisesti ja ulkoisesti.
• Tiedotteet ja ohjeet: Ajantasaiset tiedotteet, opasteet ja ohjetaulut näkyvillä paikoilla.

Ylläpito ja päivittäminen

• Suunnitelman tarkistus: Säännöllinen pelastussuunnitelman päivitys ja tarkistus, jotta se vastaa ajankohtaisia tarpeita ja lainsäädäntöä.
• Palautteen kerääminen: Palautteen kerääminen harjoitusten, todellisten tilanteiden ja tarkastusten perusteella parannusten tekemiseksi.

Turvallisuus- ja pelastussuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastaa yleensä kiinteistön omistaja, haltija tai toiminnanharjoittaja. Tämä voi olla esimerkiksi taloyhtiö, yritys tai muu organisaatio, joka käyttää kiinteistöä toimintansa harjoittamiseen.

Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma on olennainen osa kiinteistön turvallisuuden hallintaa ja se tulee laatia yhdessä muiden toimijoiden, kuten pelastusviranomaisten, kanssa. Suunnitelman tulee sisältää muun muassa seuraavat asiat:

• Riskien arviointiin perustuvat toimenpiteet ja ohjeet.
• Palo- ja pelastustoimenpiteet.
• Käyttäjien ja asukkaiden evakuointiohjeet.
• Turvallisuuteen liittyvät yhteyshenkilöt ja vastuunjako.

Suunnitelmaa tulee päivittää säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, tai aina silloin, kun kiinteistössä tai toiminnassa tapahtuu muutoksia, jotka voivat vaikuttaa turvallisuuteen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi rakennukseen tehtäviä rakenteellisia muutoksia, uusien toimijoiden saapumista tai muutoksia toiminnan luonteessa.

Turvallisuus- ja pelastussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen on siis jatkuva prosessi, joka varmistaa kiinteistön asukkaiden ja käyttäjien turvallisuuden erilaisissa hätätilanteissa.

Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma tulisi päivittää säännöllisesti, jotta se pysyy ajan tasalla ja tehokkaana hätätilanteissa. Yleinen suositus on, että suunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vähintään kerran vuodessa. Joissakin tapauksissa päivitystarve voi olla tiheämpikin, erityisesti jos toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Päivitystä vaativat tilanteet

On olemassa useita tilanteita, joissa turvallisuus- ja pelastussuunnitelma tulee päivittää ennen vuotuista tarkistusta:

• Toimintaympäristön muutokset: Muutokset rakennusten rakenteissa, uusien laitteiden tai järjestelmien käyttöönotto voivat edellyttää suunnitelman päivitystä.
• Henkilöstömuutokset: Uusien työntekijöiden palkkaaminen tai avainhenkilöiden vaihtuminen vaatii suunnitelman päivittämistä niin, että kaikki nykyinen henkilöstö on tietoinen turvallisuus- ja pelastusjärjestelyistä.
• Riskinarvioinnin muutokset: Jos riskinarvioinnissa havaitaan uusia riskejä tai olemassa olevien riskien arvioidaan muuttuneen, tulee tämä heijastua turvallisuus- ja pelastussuunnitelmassa.
• Lakisääteiset vaatimukset: Lainsäädännön muutokset voivat tuoda mukanaan uusia vaatimuksia, jotka on otettava huomioon turvallisuus- ja pelastussuunnitelmassa.
• Turvatarkastukset ja auditoinnit: Jos ulkopuoliset tarkastukset tai auditoinnit paljastavat puutteita tai kehityskohteita, on suunnitelma päivitettävä niiden mukaisesti.

Päivitysprosessin vaiheet

Päivitysprosessissa voidaan noudattaa seuraavia vaiheita:

1. Nykytilan arviointi: Käydään läpi olemassa oleva turvallisuus- ja pelastussuunnitelma ja kartoitetaan mahdolliset päivitystarpeet.
2. Riskienarviointi: Tehdään uusi riskienarviointi ottaen huomioon kaikki toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.
3. Päivitykset ja muutokset: Päivitetään suunnitelma havaittujen tarpeiden ja muutosten mukaisesti.
4. Tiedottaminen ja koulutus: Varataan aika henkilöstön kouluttamiselle ja informoidaan niitä, jotka tarvitsevat tietoa uusista turvallisuus- ja pelastusjärjestelyistä.
5. Dokumentointi ja jakelu: Päivitetty suunnitelma dokumentoidaan ja jaetaan kaikille asianomaisille henkilöille.
6. Säännölliset tarkistukset: Varmistetaan, että suunnitelma tarkistetaan jatkossakin säännöllisesti.

Suunnitelman säännöllinen päivitys ja tarkastus ovat keskeisiä tekijöitä turvallisen ja toimivan työ- tai asumisympäristön ylläpitämiseksi. Näin varmistetaan, että kaikki asianomaiset tietävät, kuinka toimia hätätilanteessa, ja että käytettävissä olevat resurssit ja järjestelyt ovat ajan tasalla.

Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma on keskeinen osa kiinteistön turvallisuutta ja asukkaiden sekä työntekijöiden hyvinvointia. Oikeanlainen koulutus ja perehdytys tähän suunnitelmaan varmistavat, että kaikki tietävät, miten toimia hätätilanteessa. Alla on yksityiskohtainen ohjeistus siitä, miten työntekijät ja asukkaat tulisi kouluttaa näihin toimenpiteisiin.

Tiedottaminen ja materiaalien jakaminen

Ensimmäinen askel on varmistaa, että kaikilla on pääsy turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaan. Tämä voi tapahtua jakamalla fyysisiä kopioita tai sähköisiä dokumentteja. On tärkeää, että suunnitelma on helposti saatavilla ja ymmärrettävästi laadittu.

Koulutustilaisuudet ja harjoitukset

Koulutustilaisuudet ovat tehokkain tapa varmistaa, että kaikilla on käytännön tietoa ja valmiuksia toimia hätätilanteessa. Suositeltavia käytäntöjä ovat:

• Säännöllisesti järjestettävät koulutuspäivät: Työntekijöille ja asukkaille tulisi järjestää säännöllisiä koulutustilaisuuksia, joissa käydään läpi pelastussuunnitelma ja keskeiset turvallisuustoimenpiteet.
• Evakuointiharjoitukset: Järjestä käytännön evakuointiharjoituksia vähintään kerran vuodessa. Näissä harjoituksissa osallistujat saavat käydä läpi todellisia hätätilanteita simuloituina, mikä auttaa vahvistamaan opittuja asioita.
• Ensisijainen yhteyshenkilö: Nimettäköön jokaiselle ryhmälle tai alueelle vastuuhenkilö, joka vastaa turvallisuudesta ja toimii ensisijaisena yhteyshenkilönä hätätilanteessa.

Verkkokoulutus ja perehdytysohjelmat

Verkkokoulutus voi olla joustava ja tehokas tapa tavoittaa kaikki työntekijät ja asukkaat, etenkin jos fyysisiin koulutustilaisuuksiin osallistuminen on vaikeaa.

• Perehdytysvideot: Valmistelkaa selkeitä ja informatiivisia videoita, jotka esittelevät turvallisuus- ja pelastussuunnitelman pääkohdat.
• Interaktiiviset verkko-oppaat: Käyttämässä interaktiivista oppimateriaalia, joka sisältää kyselyjä ja tehtäviä, voi auttaa varmistamaan, että osallistujat todella ymmärtävät ja muistavat opetetut asiat.

Jatkuva tiedotus ja päivitykset

Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma ei saa olla staattinen dokumentti, vaan sen tulee elää ja päivittyä tarpeen mukaan.

• Säännölliset päivitykset: Informoikaa kaikkia asianomaisia aina, kun suunnitelma tai siihen liittyvät toimenpiteet päivitetään.
• Kertaus ja muistutus: Lähettäkää muistutuksia ja kertauksia turvallisuusrutiineista esimerkiksi kuukausittain tai neljännesvuosittain.

Palaute ja arviointi

Koulutuksen tehokkuuden varmistamiseksi on tärkeää kerätä palautetta ja arvioida säännöllisesti koulutuksen vaikutuksia.

• Palauteformit: Kerätkää palautetta osallistujilta koulutusten jälkeen ja käyttäkää tätä tietoa koulutusten parantamiseen.
• Arviointikokeet: Pitäkää säännöllisiä arviointikokeita varmistaaksenne, että työntekijät ja asukkaat ovat sisäistäneet olennaiset turvallisuustiedot.

Laadukas ja monipuolinen koulutus varmistaa, että kaikki kiinteistön asukkaat ja työntekijät ymmärtävät turvallisuus- ja pelastussuunnitelman sekä osaavat toimia sen mukaisesti hätätilanteessa.

Palvelusta turvallisuus ja pelastussuunnitelma saa kotitalousvähennystä. Turvallisuus ja pelastussuunnitelma on verohallinnon mukaan kotitaloustyötä ja vuonna 2024 turvallisuus ja pelastussuunnitelman kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 3 500 € per henkilö. Saat vähentää 60 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi