Työpaikan pelastussuunnitelma

Katso hintasivu: Työpaikan pelastussuunnitelma hinta

Työpaikan pelastussuunnitelma sisältää yleensä seuraavat osiot:

• Riskien arviointi: Mahdollisten vaaratilanteiden ja onnettomuuksien kartoitus.
• Toimenpiteet riskien vähentämiseksi: Ohjeet ja käytännöt, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä vaaratilanteita.
• Pelastautumis- ja poistumisohjeet: Selkeät ohjeet siitä, miten turvallisesti poistutaan rakennuksesta hätätilanteessa.
• Pelastushenkilöstön toiminta: Roolit ja vastuut eri henkilöstöryhmille hätätilanteen aikana.
• Hälytys- ja ilmoitusohjeet: Toimintaohjeet hätäilmoituksen tekemiseen sekä tiedottamiseen henkilöstölle ja pelastusviranomaisille.
• Ensisammutusvälineiden sijainti ja käyttö: Tiedot siitä, missä ensisammutusvälineet sijaitsevat ja miten niitä käytetään.
• Pelastautumisharjoitukset: Koulutuksen ja harjoitusten suunnitelma henkilökunnalle.
• Yhteystiedot: Tärkeiden yhteyshenkilöiden ja pelastusviranomaisten yhteystiedot.

Näiden osioiden tarkoitus on varmistaa, että työpaikalla ollaan mahdollisimman hyvin valmistautuneita erilaisiin hätätilanteisiin ja että kaikilla on selkeä käsitys omasta roolistaan ja toiminnastaan tällaisissa tilanteissa.

Työpaikan pelastussuunnitelma on tärkeä monesta syystä, jotka liittyvät sekä työntekijöiden turvallisuuteen että lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen. Tässä muutamia keskeisiä syitä pelastussuunnitelman tärkeydelle:

1. Henkilöstön turvallisuus

Työpaikan pelastussuunnitelma varmistaa, että kaikki työntekijät tietävät, miten toimia hätätilanteessa, kuten tulipalon, räjähdyksen tai muun vaaratilanteen sattuessa. Suunnitelma sisältää ohjeet evakuoinnista, kokoontumispaikoista ja ensiaputoimenpiteistä, mikä auttaa minimoimaan loukkaantumisten ja hengenvaaraa aiheuttavien tilanteiden esiintymisen.

2. Ennakoiva riskienhallinta

Pelastussuunnitelma auttaa tunnistamaan ja arvioimaan työpaikan vaaroja etukäteen. Tämä ennakoiva riskienhallinta vähentää onnettomuuksien todennäköisyyttä ja mahdollistaa riskien hallitsemisen ennen kuin ne aiheuttavat vahinkoa. Suunnitelmaan sisältyvät ennaltaehkäisevät toimenpiteet voivat olla esimerkiksi palosammutinten sijoittaminen ja turvallisten poistumisreittien merkitseminen.

3. Lakisääteinen vaatimus

Monissa maissa työpaikan pelastussuunnitelma on lakisääteinen vaatimus. Esimerkiksi Suomessa pelastuslaki velvoittaa työnantajia laatimaan pelastussuunnitelman, jos toimintayksikössä on vakituisesti vähintään 50 henkilöä töissä tai jos toiminta aiheuttaa erityistä vaaraa. Näin ollen pelastussuunnitelman laatiminen varmistaa, että yritys toimii lainsäädännön puitteissa ja välttää mahdolliset oikeudelliset seuraamukset.

4. Tehokkaampi toiminta hätätilanteissa

Pelastussuunnitelman avulla työntekijät ja työnjohto kykenevät toimimaan tehokkaammin hätätilanteissa. Selkeät toimintalinjat ja roolijako auttavat hallitsemaan tilannetta ja estämään paniikkia. Jokaisen työntekijän tietäessä täsmälleen, mitä tehdä ja minne mennä, evakuointi ja pelastustoimet voidaan suorittaa nopeammin ja järjestelmällisemmin.

5. Vahinkojen minimointi

Hyvin laadittu pelastussuunnitelma auttaa minimoimaan omaisuus- ja ympäristövahingot. Esimerkiksi tulipalotilanteessa nopea ja hyvin organisoitu toiminta voi estää palon leviämisen ja vähentää siten aineellisia vahinkoja. Lisäksi suunnitelma voi sisältää erityistoimenpiteitä, jotka suojaavat ympäristöä vaaratilanteiden varalta.

6. Henkilöstön koulutus ja harjoitukset

Pelastussuunnitelma toimii myös pohjana säännöllisille turvallisuusharjoituksille ja koulutuksille. Nämä harjoitukset parantavat työntekijöiden valmiuksia toimia oikein oikeissa hätätilanteissa, mikä parantaa koko työyhteisön turvallisuuskulttuuria.

Kaiken kaikkiaan työpaikan pelastussuunnitelma on keskeinen väline, jolla varmistetaan sekä ihmisten että omaisuuden turvallisuus erilaisissa hätätilanteissa. Se on olennainen osa työpaikan riskienhallintaa ja turvallisuusstrategiaa.

Työpaikan pelastussuunnitelman laatimisesta on ensisijaisesti vastuussa työnantaja. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työpaikalla on kattava ja ajantasainen pelastussuunnitelma, joka täyttää lainsäädännön vaatimukset ja varmistaa työntekijöiden turvallisuuden. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on ennakoida ja vähentää vahinkojen riskiä sekä määritellä toimintatavat hätätilanteissa.

Pelastussuunnitelman tulee sisältää muun muassa seuraavia asioita:

• Riskinarviointi: Tunnistetaan työpaikalla olevat potentiaaliset vaaratekijät ja arvioidaan niiden toteutumisen todennäköisyys sekä mahdolliset vaikutukset.
• Toimintavalmiuden ylläpitäminen: Kuvataan, miten ylläpidetään toimintavalmiutta hätätilanteissa, esimerkiksi henkilökunnan koulutukset, harjoitukset ja turvallisuusohjeet.
• Turvallisuusjärjestelyt: Selostetaan tarvittavat tekniset ja organisatoriset turvajärjestelyt, kuten poistumistiet, sammutusvälineet ja hälytysjärjestelmät.
• Toimintaohjeet hätätilanteissa: Annetaan yksityiskohtaiset ohjeet erilaisten hätätilanteiden varalle, esimerkiksi tulipalossa, kemikaalivuodoissa tai evakuointitilanteissa.
• Vastuuhenkilöiden määrittely: Nimetään henkilöt, jotka ovat vastuussa pelastussuunnitelman toteutuksesta ja päivittämisestä sekä hätätilanteissa tarvittavien toimenpiteiden käynnistämisestä.

Työnantajan on varmistettava, että kaikki työntekijät ovat tietoisia pelastussuunnitelmasta ja osaavat toimia sen mukaisesti. Tämä saavutetaan muun muassa säännöllisillä koulutuksilla ja harjoituksilla.

Pelastussuunnitelma tulee myös päivittää säännöllisesti ja aina, kun työpaikalla tapahtuu merkittäviä muutoksia, jotka voivat vaikuttaa turvallisuuteen, kuten muutokset tiloissa, työprosesseissa tai työntekijämäärässä.

Vaikka vastuu pelastussuunnitelman laatimisesta ja ylläpitämisestä on työnantajalla, työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen turvallisuuskäytänteisiin on myös erittäin tärkeää. Yhteistyö ja kommunikaatio voivat parantaa pelastussuunnitelman tehokkuutta ja varmistaa, että kaikki osapuolet ovat valmiita toimimaan hätätilanteissa.

Työpaikan pelastussuunnitelma tulee päivittää säännöllisesti, ja päivitysten tiheys riippuu useista tekijöistä, kuten toimialasta, toiminnan laajuudesta ja työpaikan muutoksista. Yleisesti suositellaan, että pelastussuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään vähintään kerran vuodessa. Tätä tiheämpää päivitystarvetta voi ilmetä seuraavissa tilanteissa:

• Organisaation muutokset: Mikäli organisaatiossa tapahtuu merkittäviä muutoksia, kuten uusi työntekijöitä palkataan, toiminta laajenee tai osia toimintaa ulkoistetaan, suunnitelma tulee päivittää.
• Rakennus- tai tilamuutokset: Kaikki muutokset rakennuksen tiloissa, esimerkiksi uusien huoneiden rakentaminen tai tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen, edellyttävät suunnitelman päivittämistä.
• Laitteiden ja koneiden muutokset: Uusien laitteiden tai koneiden hankinta, tai nykyisten käytön loppuminen, vaikuttaa pelastussuunnitelmaan ja turvallisuusjärjestelyihin.
• Toimintaympäristön muutokset: Ympäristöön liittyvät muutokset, kuten uusi läheinen rakennushanke tai luonnonolosuhteiden muutokset, voivat myös antaa aiheen suunnitelman tarkastamiselle.
• Lainsäädännön muutokset: Uudet tai päivitetyt työturvallisuutta ja pelastussuunnitelmia koskevat lait ja säädökset voivat vaatia suunnitelman päivittämistä.
• Pelastusharjoitukset ja niistä saadut opit: Pelastusharjoituksista saattaa ilmetä kehitystarpeita, jotka tulee päivittää suunnitelmaan.

Päivitetyn pelastussuunnitelman tulisi olla helposti saatavilla ja kaikkien työntekijöiden tiedossa. Työntekijöille tulisi myös järjestää säännöllisesti koulutusta ja harjoituksia, jotka varmistavat, että suunnitelma tunnetaan ja sen mukaisia toimintatapoja osataan noudattaa hätätilanteissa. Näin varmistetaan työpaikan turvallisuus ja valmiudet toimia tehokkaasti mahdollisissa hätätilanteissa.

Työntekijöiden kouluttaminen työpaikan pelastussuunnitelmaan on monivaiheinen prosessi, joka varmistaa, että kaikki työntekijät ovat tietoisia hätätilanteissa noudatettavista menettelytavoista. Seuraavassa on kuvattu tärkeimmät vaiheet ja käytännöt koulutuksen järjestämiseksi:

1. Alkuhaastattelu ja orientaatio

Uusien työntekijöiden perehdytys alkaa yleensä alkutapaamisella, jossa heille esitellään työpaikan perusasiat, kuten pelastussuunnitelma. Tämä vaihe sisältää:

• Työpaikan turvallisuuskäytännöt ja -säännöt
• Hätäuloskäyntien sijainnit
• Hälytys- ja evakuointikäytännöt
• Hätäpuhelinnumeroiden käyttö

2. Käytännön harjoitukset

Teoriatiedon lisäksi on tärkeää järjestää käytännön harjoituksia, joissa kaikki työntekijät voivat käytännössä toteuttaa pelastussuunnitelman toimenpiteitä. Näihin harjoituksiin voi kuulua:

• Evakuointiharjoitukset
• Ensiapukurssit
• Palosammutuslaitteiden käytön harjoitukset
• Uhkatilanneharjoitukset, kuten tulipalot tai vaarallisten aineiden vuodot

3. Säännölliset päivitykset ja kertauskurssit

Pelastussuunnitelmiin saattaa tulla päivityksiä, joten on tärkeää, että työntekijät saavat säännöllisesti ajantasaista tietoa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi:

• Vuosittaisia kertauskursseja järjestämällä
• Kertomalla pelastussuunnitelman muutoksista henkilöstökokouksissa
• Järjestämällä yksittäisiä päivityksiä sisältäviä koulutustilaisuuksia

4. Pelastussuunnitelman dokumentaatio

Kaikkien työntekijöiden tulee saada kirjallinen versio pelastussuunnitelmasta. Tämä voidaan toimittaa joko painettuna oppaana tai sähköisesti yrityksen sisäisellä verkkosivustolla. Dokumentaation tulisi sisältää:

• Yksityiskohtaiset toimenpideohjeet
• Hätäuloskäyntien kartat
• Vastuuhenkilöiden yhteystiedot
• Käytännön vinkkejä ja muistilistoja

5. Palautteen kerääminen ja parannusehdotukset

Koulutus ei ole yksisuuntainen prosessi. On tärkeää kerätä työntekijöiltä palautetta, jotta koulutusta ja pelastussuunnitelmaa voidaan kehittää edelleen. Tämä voidaan tehdä:

• Kyselyillä ja palautelomakkeilla
• Ryhmäkeskusteluilla koulutuksen jälkeen
• Havainnoimalla harjoitusten aikana ja niiden jälkeen

Hyvin suunniteltu ja toteutettu koulutus varmistaa, että työntekijät ovat valmiita toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti mahdollisissa hätätilanteissa.

Työpaikan pelastussuunnitelma on olennainen riskienhallinnan työkalu, joka auttaa varautumaan mahdollisiin hätätilanteisiin. Alla on lueteltu välineet ja tarvikkeet, jotka tulisi sisällyttää kattavaan pelastussuunnitelmaan:

Ensisammutusvälineet

• Palosammuttimet: Erityyppiset palosammuttimet, kuten jauhesammuttimet, hiilidioksidisammuttimet ja vaahtosammuttimet, tulisi sijoittaa keskeisille paikoille.
• Samot: Helppokäyttöiset sammutuspeitteet pienten palojen sammuttamiseen.
• Palovaroittimet: Toimivat palovaroittimet, jotka kattavat koko työpaikan.

Ensiapuvälineet

• Ensiapulaukut: Monipuoliset ensiapulaukut, jotka sisältävät siteet, laastarit, sidetaitokset, sakset, desinfiointiaineet ja muut ensiaputarvikkeet.
• Silmienhuuhteluasemat: Erityisesti kemiallisen altistuksen varalta.
• Defibrillaattorit (AED): Sydänpysähdysten varalta.

Turvallisuusvälineet

• Tunnusvalot ja -merkit: Selvästi näkyvillä olevat valot ja kyltit, jotka osoittavat poistumisreitit ja turvallisuuspisteet.
• Hätävalot: Kattavat hätävalaistusjärjestelmät sähkökatkosten varalta.
• Henkilönsuojaimet: Räätälöidyt suojaimet, kuten hengityssuojaimet, kuulosuojaimet ja suojakypärät.

Hätätyökalut ja -varusteet

• Evakuointituolit: Helpottavat liikuntarajoitteisten henkilöiden evakuointia.
• Suunnistuskartat ja -ohjeet: Selkeät evakuointikartat ja hätäohjeet, jotka ovat helposti kaikkien saatavilla.
• Kommunikaatiovälineet: Varmistetaan, että työpaikalla on riittävästi toimivia radiopuhelimia tai muita viestintävälineitä.

Pelastussuunnitelman onnistunut toteutus vaatii myös säännöllistä henkilöstön koulutusta ja harjoituksia, jotta kaikki tietävät, miten välineitä käytetään ja kuinka toimitaan hätätilanteessa.

Työpaikan pelastussuunnitelmaan liittyvä lainsäädäntö Suomessa perustuu ensisijaisesti pelastuslakiin (379/2011) ja sitä täydentäviin asetuksiin. Pelastuslain mukaan jokaisen työpaikan on laadittava pelastussuunnitelma, joka on työpaikan toimintaan, olosuhteisiin ja riskeihin nähden riittävä. Tämä suunnitelma on tärkeä osa yrityksen turvallisuuskulttuuria ja se auttaa ennaltaehkäisemään vaaratilanteita sekä toimimaan oikein hätätilanteissa.

Keskeiset lainsäädännölliset kohdat:

Pelastuslaki (379/2011)

Pelastuslaki määrittelee yksityiskohtaisesti pelastussuunnitelman sisällön ja sen laatimisvelvollisuuden seuraavasti:

• Pelastussuunnitelma: Pelastuslaki velvoittaa työpaikat ja muut toiminnalliset tilat laatimaan pelastussuunnitelman, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä vaaratilanteita ja parantaa valmiuksia toimia onnettomuustilanteissa.
• Riskien arviointi: Pelastussuunnitelmassa on arvioitava työpaikan riskit, kuten tulipalot, kemikaalivuodot, luonnononnettomuudet ja muut toiminnasta johtuvat vaarat. Riskien arvioinnin perusteella on tehtävä tarvittavat toimenpiteet vaarojen ennaltaehkäisemiseksi.
• Tiedottaminen: Pelastussuunnitelmassa on otettava huomioon henkilöstön perehdyttäminen, tiedottaminen ja koulutus. Tämä koskee myös alihankkijoita ja muita ulkopuolisia tahoja, jotka toimivat työpaikalla.
• Pelastustiet: Lain mukaan on varmistettava, että pelastustiet ja poistumisreitit ovat aina esteettömiä ja selkeästi merkittyjä.

Työturvallisuuslaki (738/2002)

Työturvallisuuslailla on myös merkittävä rooli työpaikan pelastussuunnitelman laadinnassa. Lain mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä seuraavin keinoin:

• Vaarojen välttäminen: Työnantajan on ensisijaisesti välttämättömillä järjestelyillä poistettava tai vähennettävä vaaroja ja haittoja työpaikalla.
• Turvallisuusohjeet: Työnantajan on laadittava ja annettava työntekijöille tarpeelliset turvallisuusohjeet ja varmistettava niiden ymmärrettävyys.
• Työntekijöiden osallistuminen: Työntekijöiden ja heidän edustajiensa on osallistuttava työn turvallisuuden ja terveyden edistämiseen mukaan lukien pelastussuunnitelman laatiminen ja päivittäminen.

Valtioneuvoston asetukset

Pelastussuunnitelmaan liittyvät valtioneuvoston asetukset tarkentavat pelastuslain ja työturvallisuuslain vaatimuksia eri aloilla ja toimialoilla. Näissä asetuksissa voidaan määritellä esimerkiksi:

• Erityiset vaatimukset tiettyjen riskialojen, kuten teollisuuden tai julkisten tilojen, pelastussuunnitelmille.
• Erityistoimenpiteet vaarallisten aineiden käsittelyn ja varastoinnin turvallisuuteen.
• Koulutusvaatimukset ja pätevyysvaatimukset pelastussuunnitelman toteuttajille ja ylläpitäjille.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työpaikan pelastussuunnitelman laatiminen ja ylläpito ovat merkittäviä lainsäädännöllisiä velvoitteita, jotka perustuvat pelastuslakiin, työturvallisuuslakiin ja niiden nojalla annettuihin asetuksiin. Näiden lakien tarkoituksena on varmistaa turvallinen ja terveellinen työympäristö kaikille työntekijöille ja muille työpaikalla toimiville henkilöille.

Palvelusta työpaikan pelastussuunnitelma saa kotitalousvähennystä. Työpaikan pelastussuunnitelma on verohallinnon mukaan kotitaloustyötä ja vuonna 2024 työpaikan pelastussuunnitelman kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 3 500 € per henkilö. Saat vähentää 60 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi