Työntekijän eläkevakuutus

Katso hintasivu: Työntekijän eläkevakuutus hinta

Työntekijän eläkevakuutus, eli TyEL, on lakisääteinen vakuutus, jota työnantajan tulee ottaa palveluksessaan oleville työntekijöille. Sen avulla turvataan työntekijöiden lakisääteiset eläkkeet, kuten vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke. Vakuutusmaksuista vastaavat sekä työnantaja että työntekijä, ja ne perustuvat työntekijän palkkaan. TyEL-maksut keräävät ja hoitavat eläkeyhtiöt, jotka sijoittavat varat pitkällä aikavälillä riittävän eläketurvan takaamiseksi.

Työntekijän eläkevakuutus on tärkeä monista syistä, sillä se varmistaa työntekijän toimeentulon eläkkeellä ja tarjoaa taloudellista turvaa monissa elämäntilanteissa. Tässä muutamia keskeisiä syitä eläkevakuutuksen tärkeyden ymmärtämiseksi:

Tulevaisuuden turvaaminen

Eläkkeelle jääminen merkitsee usein eläketuloihin siirtymistä, eikä työnteolla hankittavaa palkkaa enää ole. Työntekijän eläkevakuutus varmistaa, että työntekijällä on riittävä toimeentulo eläkkeellä, mikä mahdollistaa turvallisen ja huolettoman vanhuuden.

Lakimääräinen velvollisuus

Työntekijän eläkevakuutus on Suomessa lakisääteinen. Tämä tarkoittaa, että työnantajan on lain mukaan pakko järjestää eläkevakuutus työntekijöilleen. Tämä takaa sen, että kaikilla työntekijöillä on oikeus eläkkeeseen työuransa jälkeen.

Sosiaaliset edut

Eläkevakuutus ei turvaa ainoastaan vanhuuden toimeentuloa, vaan siihen sisältyy myös sosiaalisia etuja, kuten työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke. Työkyvyttömyyseläke turvaa toimeentulon, jos työntekijä menettää työkykynsä. Perhe-eläke puolestaan tarjoaa taloudellista tukea työntekijän perheelle tämän kuollessa.

Tulojen tasaaminen

Eläkevakuutus tasaa tuloja elinkaaren eri vaiheissa. Työelämän aikana maksetut eläkevakuutusmaksut kasvattavat eläkepottia, joka maksetaan takaisin työntekijälle eläkkeenä. Tämä mahdollistaa jonkin verran tasaista tulovirtaa myös silloin, kun säännölliset ansiotulot lakkaavat.

Henkinen hyvinvointi

Tietämys siitä, että taloudellinen tulevaisuus on turvattu, vähentää stressiä ja parantaa elämänlaatua. Eläkevakuutus tuo mielenrauhaa sekä työntekijälle että tämän perheelle, kun he tietävät, että taloudellinen turva on järjestetty pitkälle tulevaisuuteen.

Kokonaisuutena työntekijän eläkevakuutus on keskeinen osa yhteiskunnan sosiaaliturvajärjestelmää ja tarjoaa merkittävää taloudellista turvaa monissa elämäntilanteissa. Se on tärkeä tekijä sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Työntekijän eläkevakuutus tulee voimaan silloin, kun henkilö aloittaa työskentelyn työsuhteen perusteella. Suomessa työnantaja on velvollinen ottamaan ja maksamaan eläkevakuutuksen jokaiselle työntekijälle, joka täyttää tietyt ehdot. Työntekijän eläkevakuutuksen voimassaolon kannalta keskeisiä seikkoja ovat:

Työsuhteen alkaminen

Työntekijän eläkevakuutus astuu voimaan heti, kun työsuhde alkaa. Työsuhde katsotaan alkaneeksi silloin, kun työntekijä ja työnantaja ovat sopineet työskentelyn aloittamisesta ja työntekijä alkaa tehdä sovittua työtä. Tämä koskee myös tilanteita, joissa työntekijä on määräaikaisessa työsuhteessa tai tekee osa-aikatyötä.

Ikäraja

Eläkevakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki 17 vuotta täyttäneet työntekijät. Yläikäraja on 68, 69 tai 70 vuotta syntymävuodesta riippuen. Kun työntekijä saavuttaa tämän iän, työnantajalla ei ole enää velvollisuutta maksaa eläkevakuutusmaksuja hänen puolestaan.

Palkkaraja

Työntekijän eläkevakuutus on pakollinen, jos työntekijän ansiot ylittävät tietyn lakisääteisen rajan. Vuonna 2023 tämä raja on 65,26 euroa kuukaudessa. Palkkarajan ylittyessä työsuhde on eläkevakuutuslain (TyEL) piirissä.

Työnantajan velvollisuudet

Työnantajan on otettava eläkevakuutus viimeistään silloin, kun työntekijä aloittaa työskentelyn. Työnantajan velvollisuus on myös maksaa kuukausittain vakuutusmaksut eläkeyhtiölle ja raportoida ansiotiedot tulorekisteriin.

Vakuutuksen päättyminen

Eläkevakuutus on voimassa niin kauan kuin työsuhde kestää ja työntekijä kuuluu yllä mainittuihin ikä- ja ansiorajoihin. Vakuutus päättyy, kun työsuhde loppuu tai työntekijä saavuttaa yläikärajan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että työntekijän eläkevakuutus tulee voimaan heti työsuhteen alkaessa, mikäli työntekijä täyttää ikä- ja ansiorajat. Työnantajan vastuulla on huolehtia vakuutuksen ottamisesta ja sen maksamisesta määräysten mukaisesti.

Työnantajat ovat velvollisia ottamaan työntekijän eläkevakuutuksen (TyEL) kaikille työntekijöilleen, jotka täyttävät tietyt ehdot. Tämä velvollisuus koskee sekä yksityisiä työnantajia että kuntia. TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä ovat kaikki, jotka työskentelevät työsuhteessa ja joiden ansiot ylittävät vuosittain määritellyn minimirajan. Vuonna 2023 tämä raja on 62,88 euroa kuukaudessa. Työnantajan vastuu koskee myös sellaisia lyhytaikaisia ja tilapäisiä työsuhteita, joissa tämä raja ylittyy.

Yrittäjät ovat velvollisia vakuuttamaan itsensä Yrittäjän eläkevakuutuksella (YEL), jos heidän yrittäjätoimintojensa vuosittainen työtulo on vähintään YEL-työtulon alarajan suuruinen. Vuonna 2023 tämä raja on 8 575,45 euroa.

Kuka lasketaan työnantajaksi?

Työnantaja määritellään henkilöksi tai yhteisöksi, joka maksaa palkkaa työsuhteessa oleville työntekijöille. Myös kotitaloudet, jotka palkkaavat esimerkiksi lastenhoitajan tai remonttimiehen, lasketaan työnantajiksi ja heidän tulee ottaa TyEL-vakuutus, jos kyseisten työntekijöiden ansiot ylittävät edellä mainitun minimirajan.

Velvoitteen laiminlyönti

Jos työnantaja laiminlyö eläkevakuutusvelvoitteensa, voi tästä seurata maksuja ja sanktioita. Eläkevakuutusyhtiö voi määrätä työnantajalle laiminlyöntimaksun ja perimättömät eläkemaksut voidaan joutua suorittamaan takautuvasti korotettuine kustannuksineen.

On tärkeää, että kaikki työnantajat ja yrittäjät ymmärtävät eläkevakuutuksen merkityksen ja noudattavat säädettyjä velvoitteita turvatakseen työntekijöidensä ja oman eläketurvansa tulevaisuudessa.

Työntekijän eläkevakuutusmaksu, joka tunnetaan myös nimellä TyEL-maksu, sisältää sekä työnantajan että työntekijän osuudet. Se on pakollinen maksu, joka perustuu työntekijän ansioihin ja kattaa sekä työ- että vanhuuseläkkeen. Työntekijän eläkevakuutusmaksu koostuu seuraavista komponenteista:

1. Työntekijän eläkemaksu

Työntekijän eläkemaksu on osuus, jonka työntekijä maksaa palkastaan. Tämä maksu pidätetään suoraan työntekijän bruttopalkasta, ennen muiden verojen ja maksujen vähentämistä.

Vuonna 2023 työntekijän eläkemaksun suuruudet ovat:

• Työntekijät alle 53-vuotiaat ja yli 62-vuotiaat: 7,15 % palkasta
• Työntekijät 53-62-vuotiaat: 8,65 % palkasta

2. Työnantajan eläkemaksu

Työnantajan eläkemaksu on osuus, jonka työnantaja maksaa työntekijän eläkkeen rahoittamiseksi. Tämä maksu lasketaan työntekijän palkasta, mutta sen suorittaa työnantaja. Työnantajan eläkemaksuprosentti vaihtelee vuosittain ja riippuu myös työnantajan koosta sekä mahdollisista sopimusperusteisista alennuksista tai korotuksista.

Vuonna 2023 työnantajan eläkemaksuprosentti on keskimäärin 24,84 % palkasta.

3. Perittävä kokonaismaksu

Kun lasketaan yhteen työntekijän ja työnantajan osuudet, saadaan kokonaismaksuprosentti, joka vaihtelee sekä työntekijän iän että työnantajan tilanteen mukaan. Yhteensä työntekijän eläkevakuutusmaksu on merkittävä osa palkkaan liittyviä sosiaalivakuutusmaksuja, ja se varmistaa työntekijän eläkkeen kertymisen työuran aikana.

On hyvä huomata, että nämä maksut edellyttävät sekä työnantajan että työntekijän vastuuta ja osallistumista, ja ne perustuvat lakiin. Maksujen suuruudet ja säännöt saattavat muuttua vuosittain, joten on tärkeää pysyä ajan tasalla ajankohtaisista tiedoista.

Eri työntekijän eläkevakuutusjärjestelmien välillä on useita merkittäviä eroja, jotka vaikuttavat sekä työntekijöiden että työnantajien eläkemaksuihin, eläkelaskennan perusteisiin ja eläkeikäisiin. Suomessa keskeisimpinä järjestelminä ovat yksityisen sektorin TyEL (Työntekijän eläkelaki) ja julkisen sektorin KEVA (Kuntien eläkevakuutus). Tuodaan esille tärkeimmät erot näiden järjestelmien välillä:

1. Eläkemaksut

• TyEL: TyEL-maksut määräytyvät siten, että työnantaja ja työntekijä maksavat molemmat osan eläkemaksusta. Työnantajan osuus vaihtelee vuosittain ja voi olla riippuvainen yrityksen koosta ja riskiluokituksesta. Työntekijän osuus on laissa säädetty kiinteä prosenttiosuus.
• KEVA: Julkisen sektorin eläkemaksut koostuvat työnantajan ja työntekijän osuuksista, mutta työnantajan osuus on yleensä korkeampi verrattuna yksityiseen sektoriin. Maksut käytetään kuntien, valtion ja kirkon työntekijöiden eläkkeisiin.

2. Eläkekarttuma

• TyEL: Eläkekarttuma on prosenttiosuus työntekijän ansioista. Se karttuu 1,5 % vuodessa ja 53–62-vuotiaille työntekijöille 1,7 % vuodessa vuoden 2025 loppuun saakka. Tämä tarkoittaa, että mitä pidempään työntekijä on työelämässä, sitä suuremman eläketulon hän saa.
• KEVA: Myös julkisen sektorin eläkkeet karttuvat prosentuaalisesti työntekijän ansioista. Kuitenkin eläkelaskentaan vaikuttavat myös palkkataso ja palvelusaika. Eroavuudet eläkekertymän laskennassa voivat syntyä myös siitä, että julkisen sektorin entisillä työntekijöillä voi olla oikeus erityiseläkkeisiin, joita ei ole yksityisellä sektorilla.

3. Eläkeikä

Eläkkeelle siirtymisikä vaihtelee jonkin verran eri järjestelmien välillä:

• TyEL: Yksityisen sektorin työntekijät voivat siirtyä eläkkeelle joustavasti 63–68 vuoden iässä. Tämän iän kuluessa siirtyminen tapahtuu ilman eläkekertymän vähennyksiä. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä eläkeikä nousee portaittain.
• KEVA: Julkisen sektorin eläkkeessä voi olla oikeus varhaiseläkkeeseen tietyissä ammateissa, kuten opettajilla ja palomiehillä. Myös eläkeikää koskeva joustovara on olemassa, mutta se voi poiketa yksityisestä sektorista etuisineen.

4. Työsuhteen kesto ja erityisryhmät

Järjestelmien välillä on eroja esimerkiksi koskien erityisryhmiä ja työsuhteen keston vaatimuksia:

• TyEL: Kaikki yksityisen sektorin työsuhteet, jotka ylittävät vuotuisen ansaintarajan, kerryttävät eläkettä. Eläkejärjestelmät koskevat myös osa-aikatyötekijöitä.
• KEVA: Julkisen sektorin eläkejärjestelmässä korostuvat tietyt erityisryhmät, kuten opettajat ja sairaanhoitajat, joilla voi olla oma erityinen eläkejärjestelmänsä. Myös työsuhteen kestolla ja katkoksilla on merkittävä vaikutus eläkekertymään.

Yhteenvetona voidaan todeta, että eri työntekijän eläkevakuutusjärjestelmien välillä on useita eroja, jotka liittyvät maksuihin, eläkelaskentaan, eläkeikään ja erityisryhmien huomioon ottamiseen. Näiden erojen tunteminen auttaa työnantajia ja työntekijöitä ymmärtämään ja suunnittelemaan eläkeasioitaan paremmin.

Työntekijän eläkevakuutus, yleisesti tunnettu nimellä TyEL Suomessa, siirtyy automaattisesti kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa. Tämä johtuu siitä, että TyEL on työnantajakohtainen vakuutus, jonka kustannukset ja hallinnointi kuuluvat työnantajan vastuulle. Alla on yksityiskohtainen selitys siitä, miten tämä prosessi toimii.

Työsuhteen päättyessä

Kun työntekijä irtisanoutuu tai työsuhde päättyy muusta syystä, hänen työsuhteeensa päivämäärät ja palkkasumma ilmoitetaan työnantajan toimesta eläkevakuutusyhtiölle. Työntekijän kerryttämät eläkkeen ansaitsemispisteet tallennetaan, ja näitä tietoja käytetään, kun eläkehakemus myöhemmin tehdään.

Uuden työpaikan alkaessa

Kun työntekijä aloittaa uudessa työssä, uusi työnantaja ilmoittaa uuden työsuhteen tiedot eläkevakuutusyhtiölle. Tässä vaiheessa eläkevakuutusyhtiöstä riippumatta työntekijän eläkevakuutus jatkuu saumattomasti ilman, että työntekijän tarvitsee itse tehdä mitään toimenpiteitä.

Eläkemaksujen maksu

Työnantaja vastaa TyEL-maksujen keräämisestä ja maksamisesta eläkevakuutusyhtiölle. Työnantaja pidättää työntekijän eläkevakuutusmaksun palkasta ja maksaa sen yhdessä työnantajan osuuden kanssa. TyEL-maksut muodostavat työntekijän eläkkeen pohjan.

Eläkekertymän siirtyminen

Kaikki työsuhteiden aikana kertyneet eläketiedot tallennetaan työeläkeotteeseen, jota ylläpitää Suomen työeläkejärjestelmä. Tämä tarkoittaa, että työntekijän eläkokertymä seuraa häntä työpaikasta toiseen. Työntekijä voi tarkistaa eläketietonsa ja eläkekertymänsä milloin tahansa työeläkeotteesta.

Yhteenveto

Työntekijän ei tarvitse tehdä erillisiä toimenpiteitä eläkevakuutuksensa siirtymisen varmistamiseksi työpaikan vaihtuessa, koska siirtyminen tapahtuu automaattisesti työnantajan tekemien ilmoitusten perusteella. Tämä järjestely takaa, että kertyneet eläkeoikeudet säilyvät ja karttuvat jatkuvasti, vaikka työpaikat vaihtuvatkin.

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi