Maalämpökaivon poraus hinta

Maalämpökaivon porauksen hintaan vaikuttavat esimerkiksi:

• maaporauksen osuus ennen kalliota
• porattavan maaperän tyyppi
• suojaputken määrä
• lämpökaivon syvyys ja lukumäärä
• keruuputken ja nesteiden määrä

Maalämpökaivoihin kohdistuvat kustannukset riippuvat monesta eri tekijästä, joista ensimmäinen on luonnollisesti porattavan lämpökaivon syvyys. Lämpökaivon mitoitus määrittää usein syvyyden ja mitä suurempi järjestelmä tarvitaan, sitä syvemmälle yleensä myös porataan. Nyrkkisääntö on, että noin 140–200 metriä syvällä lämpökaivolla pystytään jo maaperän geotermistä energiaa sekä aurinkoenergiaa hyödyntämään tehokkaasti. Syvyys määritetään kuitenkin aina tapauskohtaisesti kiinteistön ominaisuuksien sekä lämmitystarpeiden perusteella.

Usein hintoihin sisältyy myös keruuputket, tarvittavat nesteet sekä esimerkiksi 3–5 metrin matkalta ns. pehmeälle osuudelle tarvittavaa suojaputkea. Luonnollisesti suojaputken määrä kasvaa pehmeän osuuden kasvaessa, jolloin myös kokonaishinta on suurempi. Lopuksi on hyvä huomioida myös porausjätteiden käsittely: voidaanko ylimääräinen maa-aines jättää tontille vai kuljetetaanko se pois esimerkiksi umpikontissa asianmukaista käsittelyä varten.

Palvelusta maalämpökaivon poraus saa kotitalousvähennystä. Maalämpökaivon poraus on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 maalämpökaivon porauksen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Maalämpökaivon eli porakaivon poraaminen on mahdollista tehdä jopa yli 400 metrin syvyyteen, mutta monissa kohteissa lämpökaivon riittävä syvyys on 100 – 200 metriä. Lämpökaivoja tarvitaan siitä syystä, että niiden sisälle voidaan asentaa keruuputkisto eli keruupiiri. Maalämpöpumppu ei siis yksinään riitä, vaan järjestelmään kuuluu aina olennaisena osana myös putkisto, joka monissa kohteissa toteutetaan lämpökaivon avulla.

Poraamiseen liittyy arvatenkin useita eri osa-alueita, joita tässä osiossa käsitellään tarkemmin:

• sijoitus
  • maalämpökaivon sijoittaminen on mahdollista tehdä myös ahtaisiin tiloihin, kuten pienelle tontille
  • porakaivo ei itsessään vie paljoa tilaa , sillä sen halkaisija on keskimäärin noin 10–15 senttimetriä
  • yleensä suositeltu paikka on rakennuksen tai kiinteistön lähettyvillä siten, että keruuputkiston voi viedä maalämpöpumpulle mahdollisimman helposti
  • ota huomioon esimerkiksi etäisyys teknisestä tilasta
• mitoitus
  • lämpökaivon mitoittaminen tehdään pääasiassa kiinteistön lämmitystarpeen, sijainnin sekä maaperän perusteella
  • mitoitus kannattaakin saneerauskohteissa aina suhteuttaa aiemmin toteutuneeseen kulutukseen
• poraussyvyys
  • esimerkiksi pohjoisemmassa Suomessa porataan keskimäärin syvemmälle
  • Etelä-Suomessa keskimääräinen syvyys on noin 120 metriä
  • Pohjois-Suomessa keskimääräinen syvyys on noin 160 metriä
  • syvyys määritetään pitkälti mitoituksen avulla

Monesti maalämpö ja porakaivo hankitaan samassa paketissa eli ns. avaimet käteen –ratkaisuna. Porakaivon eli maalämpökaivon hankkiminen erikseen on myös täysin mahdollista, kuten tältä sivulta on jo käynyt ilmi. Lämpökaivo porataan pääasiassa kallioon ja kallioon pääseminen edellyttää ensin vaihtelevien maa-ainesten poraamista. Maanpinnan sekä esimerkiksi peruskallion tai sedimenttikallion etäisyydet vaihtelevat toisistaan ja niitä voidaan arvioida paikkakunnan avulla, jossa kiinteistö sijaitsee.