Perustusten rakentaminen

Katso hintasivu: Perustusten rakentaminen hinta

Perustusten rakentaminen sisältää useita vaiheita, joista jokainen on tärkeä rakenteen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta. Alla on esitelty yleisimmät vaiheet:

1. Suunnittelu ja lupa-asiat

   Ennen rakennustöiden aloittamista on tärkeää laatia yksityiskohtainen suunnitelma ja varmistaa, että kaikki tarvittavat luvat ovat kunnossa. Rakennesuunnittelija määrittelee perustusten tyypin ja vaatimukset maaperäolosuhteiden perusteella.

2. Maaperätutkimus

   Maaperän kantavuus ja koostumus tutkitaan, jotta voidaan valita sopiva perustamistapa. Tämä vaihe on välttämätön, jotta perustuksille saadaan tarpeeksi tukea ja vältetään mahdolliset myöhemmät ongelmat.

3. Maansiirtotyöt

   Maansiirtotyöt eli maan kaivaminen ja pohjan tasaus suoritetaan suunnitelman mukaisesti. Kaivuu sekä tarpeellisen täyttömaan lisääminen kuuluvat tähän vaiheeseen.

4. Perustusten kaivaminen ja valaminen

   Kun maa on valmis, voidaan kaivaa ja muotoilla perustusten pohjat. Tämän jälkeen asennetaan muotit ja tarvittaessa raudoitukset, mikäli rakenne sitä vaatii. Betonivalu tehdään tarkasti suunnitelman mukaisesti.

5. Perustusten vahvistaminen

   Perustusten tulee kovettua ja saavuttaa riittävä lujuus ennen kuin rakennustyöt voivat jatkua. Yleensä tässä vaiheessa voidaan asettaa lisätukia tai eristysmateriaaleja, jos ne sisältyvät rakennesuunnitelmaan.

6. Viimeistely ja tarkistukset

   Kun perustus on valmis, suoritetaan lopulliset tarkistukset ja viimeistelyt sekä varmistetaan, että kaikki on kunnossa ennen rakenteiden jatkamista. Tarvittavat tarkastusasiakirjat ja sertifikaatit kerätään tässä vaiheessa.

Perustusten rakentamisessa tarvitaan monenlaisia materiaaleja, jotta perustukset ovat kestäviä ja turvallisia. Tässä on yleisimmin käytettyjä materiaaleja ja niiden käyttötarkoitukset:

Betoni

Betoni on yksi keskeisimmistä perustusten rakentamisessa käytettävistä materiaaleista. Sitä käytetään erityisesti anturoissa, sokkeleissa sekä perusmuureissa. Betoni tarjoaa tarvittavan kantavuuden ja kestävyyden perustuksille.

Teräs

Terästä käytetään yleensä betonin kanssa, ja se mahdollistaa perustusten rakenteellisen vahvistamisen. Raudoitusverkot ja -tangot sijoitetaan betonin sisään, mikä lisää betonielementtien vetolujuutta.

Sora ja murske

Soraa ja mursketta käytetään kapillaarikatkona, jotta perustus ei olisi kosketuksissa maaperän kosteuden kanssa. Lisäksi nämä materiaalit tarjoavat hyvän kantavuuden ja kuivatuksen.

Eristeet

Lämmöneristeet, kuten styroksi tai polyuretaani, asennetaan perustusten ulkopuolelle tai sokkelin viereen estämään maan kautta tulevan kylmän siirtymistä rakennukseen. Näin varmistetaan parempi energiatehokkuus.

Vedeneristysmateriaalit

Vedeneristys on olennainen osa perustuksia, erityisesti alueilla, joissa maaperän kosteus on korkea. Tyypillisiä vedeneristysmateriaaleja ovat bitumikermit ja erikoispinnoitteet, jotka suojaavat betonia kosteudelta.

Routaeristeet

Routaeristeitä käytetään estämään maaperän jäätymisestä johtuvia vaurioita. Ne asennetaan maanpinnan alapuolelle perustusten ympärille.

Laastit ja tasoitteet

Laasteja ja tasoitteita käytetään perustusten ja niiden reunojen viimeistelyyn. Ne auttavat tasoittamaan pintoja ja parantavat veden- ja kosteudenkestävyyttä.

Nämä materiaalit yhdessä varmistavat, että perustus on rakenteellisesti vahva, veden- ja pakkasenkestävä ja että se eristää rakennuksen hyvin. Perustusten rakennusmateriaalit valitaan kohteen yksilöllisten vaatimusten mukaan, kuten maaperäolosuhteiden ja rakennuksen painon perusteella.

Perustusten rakentaminen on yksi tärkeimmistä vaiheista rakennuksen kestävyyden kannalta, sillä se määrittelee pitkälti koko rakenteen vakauden ja elinkaaren. Oikein suunnitellut ja toteutetut perustukset varmistavat, että rakennus pysyy tukevasti paikallaan ja kestää erilaisia ulkoisia rasituksia, kuten maaperän liikkumista ja sääolosuhteiden vaihteluita.

Painon jakautuminen

Perustukset jakavat rakennuksen painon tasaisesti maaperälle. Jos perustukset ovat huonosti suunnitellut tai rakennettu, painon epätasainen jakautuminen voi aiheuttaa rakennuksen osittaista vajoamista tai kallistumista. Tämä voi johtaa rakenteellisiin vaurioihin, kuten halkeiluihin seinissä ja lattioissa.

Maaperän kantavuus

Maaperän kantavuus vaikuttaa suoraan perustusten suunnitteluun. Asiantunteva geotekninen tutkimus auttaa ymmärtämään maaperän ominaisuudet, kuten kantavuuden ja vedenläpäisevyyden, jotka ovat olennaisia tekijöitä oikean perustustyypin valinnassa. Oikein valitut perustukset ehkäisevät maaperän aiheuttamia ongelmia, kuten veto- ja puristusrasitusten vaikutukset.

Kosteus ja veden hallinta

Kosteus ja vesi ovat perustusten suurimpia vihollisia. Vedenpitävien kerrosten ja salaojituksen avulla voidaan estää veden pääsy perustuksiin, mikä suojaa rakenteita kosteuden aiheuttamilta vaurioilta. Hyvä kosteudenhallinta ehkäisee esimerkiksi homeen ja muiden mikro-organismien kasvua, jotka voivat heikentää rakenteiden kestävyyttä.

Pakkasenkestävyys

Suomessa talvella esiintyvät pakkaset asettavat omat vaatimuksensa perustusten suunnittelulle. Pakkasenkestävyys varmistetaan muun muassa riittävällä routasuojauksella, jonka ansiosta maaperän jäätymisestä ja sulamisesta aiheutuvien liikkeiden vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tämä suojaa rakennusta routavaurioilta ja takaa paremman pitkäaikaisen kestävyyden.

Rakennuksen vakauteen vaikuttavat rakenteet

Perustusten lisäksi monet muut rakenteet, kuten anturat, pilarit ja paikallavalupalkit, tukevat rakennuksen vakautta. Näiden rakenteiden oikea suunnittelu ja toteutus vähentävät perustuksiin kohdistuvaa kuormitusta ja parantavat kokonaisrakenteen kestävyyttä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että perustusten rakentaminen vaikuttaa merkittävästi rakennuksen kestävyyteen monin eri tavoin. Oikein suunnitellut ja toteutetut perustukset takaavat rakennuksen vakauden, suojaavat kosteudelta ja pakkasvaurioilta sekä jakavat painon tasaisesti maaperälle, mikä varmistaa pitkän käyttöiän ja minimoi korjaustarpeet.

Perustusten rakentamisessa on huomioitava useita säännöksiä ja määräyksiä, jotka varmistavat rakennuksen turvallisuuden, kestävyyden ja ympäristövaatimusten täyttymisen. Tässä on keskeiset seikat, jotka tulee ottaa huomioon:

Rakennuslupa ja kaavamääräykset

Ennen perustustöiden aloittamista on hankittava rakennuslupa paikalliselta rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuslupaprosessissa varmistetaan, että suunnitelmat täyttävät voimassa olevat kaavamääräykset ja rakennusjärjestyksen vaatimukset.

RIL-ohjeet ja Eurokoodit

Rakentamisessa käytetään RIL-ohjeita (Rakennusinsinöörien Liitto) sekä Eurokoodeja, jotka ovat standardisoituja ohjeita ja vaatimuksia rakenteiden suunnittelulle. Näitä noudattamalla varmistetaan perustusten lujuus ja käytettävyys.

Maapohjan tutkinta

Maapohjan laatu ja kantavuus on tutkittava ennen rakentamista. Geotekniset tutkimukset määrittävät, millaiset perustukset ovat kyseiselle maapohjalle soveltuvat. Tämä voi sisältää maaperäanalyysejä ja kantavuuslaskelmia.

Rakentamismääräyskokoelma (C2)

Rakentamismääräyskokoelma C2 käsittelee talon perustusten kosteuden ja veden eristystä. Se antaa tarkat ohjeet pohjaveden hallinnasta ja perustusten suojaamisesta kosteudelta.

Lämmöneristys

Perustusten lämmöneristyksessä on noudatettava kansallisia energiatehokkuusvaatimuksia. Tämä tarkoittaa asianmukaisten eristysmateriaalien käyttöä lämpövuotojen minimoimiseksi.

Radonsuojaus

Radonin torjuminen on tärkeää erityisesti alueilla, joilla radonpitoisuudet ovat korkeita. Perustuksiin voidaan asentaa erityisiä radonkaistoja tai -kalvoja estämään radonin pääsy sisätiloihin.

Vaatimukset ja tarkastukset

Rakennusvalvontaviranomainen suorittaa perustusten tarkastuksia eri työvaiheissa. Tarkastuksissa varmistetaan, että perustukset on tehty lupaehtojen ja laatuvaatimusten mukaisesti.

Vastuullisuus ja dokumentointi

Rakennushankkeen pääurakoitsija ja vastaava työnjohtaja vastaavat siitä, että kaikki säännökset ja määräykset täyttyvät. Dokumentointi on olennainen osa rakentamisprosessia, ja työmaapäiväkirjaa pidetään työn etenemisestä ja laadunvarmistuksesta.

Huolellinen suunnittelu, säännösten ja määräysten noudattaminen sekä laadunvalvonta ovat avainasemassa kestävien ja turvallisten perustusten rakentamisessa. Näin varmistetaan, että rakennus on turvallinen ja pitkäikäinen, ja se täyttää kaikki lakisääteiset vaatimukset.

Tavanomaisen rakennusprojektin perustusten rakentamisaika vaihtelee monien tekijöiden mukaan. Tyypillisesti prosessi kestää noin 2–6 viikkoa, mutta tämä voi vaihdella projektin koon, perustusten tyypin ja sääolosuhteiden mukaan. Alla on esitetty keskeiset vaiheet ja kunkin vaiheen tyypillinen aikataulu:

Maanrakennustyöt

Ennen kuin varsinaiset perustustyöt voidaan aloittaa, tontti täytyy valmistella. Tämä sisältää vanhojen rakenteiden purkamisen, maan kaivamisen ja tasoittamisen. Maanrakennustyöt kestävät tavallisesti noin 1–2 viikkoa riippuen maan olosuhteista ja työn laajuudesta.

Perustusten kaivaminen

Seuraavaksi kaivetaan perustusten vaatimat kuopat ja ojanteet. Tämä vaihe vie yleensä noin 3–5 päivää, mutta voi kestää pidempään, jos maaperä on erittäin kivinen tai muutoin vaikeasti käsiteltävä.

Perustusten rakentaminen

Perustukset itse, kuten anturat, sokkelit tai paalut, valetaan tai rakennetaan tässä vaiheessa. Tämä vaihe sisältää myös raudoituksen asettamisen ja betonin valun, ja se vie yleensä 1–3 viikkoa riippuen perustustyypistä:

• Anturaperustus: n. 1–2 viikkoa
• Kellariperustus: n. 2–3 viikkoa
• Paalutus: muutamasta päivästä viikkoon riippuen paalutustavasta ja maaperästä

Betonin kuivuminen ja jälkihoito

Betoniperustusten kuivuminen ja jäykistyminen vie aikaa. Kuivumisaika riippuu säästä ja betonimenetelmästä, mutta koko prosessin loppuunsaattamiseen tarvitaan yleensä 1–3 viikkoa asianmukaiseen kovettumiseen.

Yhteenveto

Kokonaisuudessaan perustusten rakentaminen tavanomaisessa rakennusprojektissa kestää noin 2–6 viikkoa. On hyvä huomioida, että sääolosuhteet, maan olosuhteet sekä muut ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa aikatauluun, joten aina on suositeltavaa varautua mahdollisiin viivästyksiin.

Palvelusta perustusten rakentaminen saa kotitalousvähennystä. Perustusten rakentaminen on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 perustusten rakentamisten kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi