Rakennuksen perustukset

Katso hintasivu: Rakennuksen perustukset hinta

Rakennuksen perustuksilla tarkoitetaan rakennelman osaa, joka välittää rakennuksen painon maaperälle ja tarjoaa vakaan pohjan koko rakenteelle. Perustukset ovat kriittinen osa rakennusta, sillä ne estävät rakennuksen vajoamisen, kallistumisen tai muualla tapahtuvat liikkeet, jotka voisivat vahingoittaa rakenteita.

Yleisiä perustustyyppejä ovat:

• Matala perustus – sopii käytettäväksi, kun maaperä on riittävän kantava lähellä maanpintaa. Esimerkkejä ovat anturaperustukset ja laatat.
• Syvä perustus – tarvitaan, kun kantava maaperä sijaitsee syvemmällä. Esimerkkejä ovat paalut ja kaivopaalut.
• Erityiset perustustyypit – kuten kelluvat perustukset, joiden avulla rakennuksen paino jakautuu laajemmalle alueelle, tai kelluvat perustukset, jotka soveltuvat pehmeisiin maaperiin.

Valinta perustustyypistä riippuu useista tekijöistä, kuten maaperän laadusta, rakennuksen koosta ja käyttötarkoituksesta sekä paikallisista rakennusmääräyksistä.

Rakennuksen perustukset ovat yksi tärkeimmistä osista koko rakennusprosessia, sillä ne tukevat ja vakauttavat rakenteen. Perustusten tehtävänä on siirtää rakennuksen paino tasaisesti maapohjaan, estää kallistumiset ja painumat sekä suojata rakennusta esimerkiksi routavaurioilta ja kosteudelta.

Rakennuksen vakaus ja turvallisuus

Perustukset varmistavat, että rakennus pysyy vakaana ja turvallisena kaikissa olosuhteissa. Ne estävät rakenteen liikkumisen, kallistumisen tai vajoamisen, mikä voi johtaa vakaviin vaurioihin rakennuksen runkoon ja sisäosiin. Oikein suunnitellut ja toteutetut perustukset takaavat rakennuksen pitkäikäisyyden ja käyttökelpoisuuden.

Kuormien jakaminen

Rakennuksen kokonaispaino, mukaan lukien kaikki sen sisältämät kuormat, kuten huonekalut, laitteet ja asukkaat, kohdistuu perustusten kautta maaperään. Perustukset jakavat tämän painon tasaisesti maapohjalle, mikä estää liiallisen paineen kohdistumisen yksittäisille maaperän osille ja vähentää siten painumien riskiä.

Kosteudenhallinta

Hyvin suunnitellut perustukset suojaavat rakennusta kosteudelta, joka voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia, kuten homeongelmia, rakenteiden mädäntymistä ja metalliosien korroosiota. Vesieristys ja salaojituksen toteuttaminen perustuksissa on olennaista, jotta kosteus ei pääse tunkeutumaan rakennuksen alaosiin.

Roudan vaikutusten estäminen

Suomessa ja muilla kylmillä alueilla roudan muodostuminen voi aiheuttaa maaperän liikkumista ja rakennusten painumisia tai kohoamisia. Perustusten tehtävänä on estää roudan vaikutuksia käyttämällä mm. routaeristystä ja riittävää perustussyvyyttä, jotka pitävät lämpötilan vaihtelut hallinnassa ja estävät vahingot.

Rakennusmateriaalien ja -menetelmien valinta

Erilaiset perustukset sopivat erilaisille maaperille ja rakennustyypeille. On tärkeää valita oikeanlaiset perustukset, kuten paaluperustukset pehmeälle maalle tai anturaperustukset kantavalle maalle. Ammattilaisen suorittama maaperätutkimus on välttämätön, jotta voidaan valita materiaalit ja menetelmät, jotka takaavat perustusten kestävyyden ja toimivuuden.

Yhteenvetona voidaan todeta, että rakennuksen perustukset ovat elintärkeät rakennuksen vakauden, turvallisuuden ja pitkäikäisyyden kannalta. Huolellisesti suunnitellut ja asianmukaisesti toteutetut perustukset ovat perusta koko rakennuksen onnistuneelle toteutukselle ja käytettävyydelle.

Rakennusten perustustyyppejä on useita erilaisia, ja oikean tyyppinen perustus valitaan maaperän, rakenteiden ja rakennuksen kuormitusvaatimusten mukaan. Tässä on yleisimmät perustustyypit ja niiden ominaisuudet:

Anturaperustus

Anturaperustus on yleisin perustustyyppi, jossa rakennuksen paino siirretään maahan laajojen anturoiden avulla. Anturat voivat olla joko nauha-anturoita, jotka kulkevat seinien alapuolella koko rakennuksen ympäri, tai erillisanturoita, jotka sijoitetaan yksittäisten kantavien pilareiden alle.

Laatta- eli maanvarainen perustus

Laatta- tai maanvarainen perustus on tarkoitettu kantaville ja routimattomille maaperille. Se koostuu yhtenäisestä betonilaatasta, joka valetaan koko rakennuksen pohjan alle ja jakaa painon laajalle alueelle. Tämä perustustyyppi on yleinen käyttöön esimerkiksi rakennuksissa, joissa on kevyt rakenne.

Paaluperustus

Paaluperustus käytetään silloin, kun maaperän kantavuus on heikko tai vaihtelua esiintyy suuria syvyyksiä. Paalut, jotka voivat olla puuta, betonia tai terästä, ajetaan syvälle maaperään kantavaan kerrokseen asti. Rakennuksen paino siirtyy paalujen kautta tähän kantavaan kerrokseen.

Pilariperustus

Pilariperustus koostuu erillisistä pilareista, jotka kantavat rakennuksen rakenteen. Pilarit sijoitetaan kohtiin, joissa kuormitus on suurinta, kuten nurkkiin tai kantavien seinien alle. Pilariperustus voi olla yhdistetty myös anturaperustukseen, kun rakennuksen paino jakautuu sekä pilareiden että anturoiden kautta maahan.

Kellariperustus

Kellariperustus tarkoittaa rakennuksen perustamista siten, että rakennukseen tehdään maanpinnan alapuolelle sijoittuva kellarikerros. Kellariperustuksessa tulevat huomioida sekä seinä- että lattiaperustukset. Kellarin seinät voivat toimia myös rakennuksen kantavina rakenteina, ja ne tarvitsevat hyvän vedeneristyksen.

Reunavahvistusperustus

Reunavahvistusperustus käytetään, kun halutaan rakentaa kellariton ja maanvarainen laatta, mutta rakennuksen reunat vaativat lisävahvistusta. Tällöin betonilaatan reunat vahvistetaan anturoilla, mikä lisää perustuksen kantavuutta ja vakauden.

Matala perustus

Matala perustus sopii kohteisiin, joissa maaperä on tasainen ja kantava heti pintakerroksessa. Esimerkiksi taloa voidaan perustaa suoraan kiviselle alustalle tai routimattomalle maalle ilman syvempiä perustuksia.

Jokainen näistä perustustyypeistä voidaan räätälöidä tarkasti kohteen ja maaperän vaatimusten mukaisesti, ja valinnassa kannattaa hyödyntää asiantuntijan tietoa ja kokemusta.

Oikean perustustyypin valitseminen tietylle rakennukselle on keskeinen vaihe rakennusprojektissa. Seuraavat tekijät ja vaiheet auttavat valitsemaan sopivan perustuksen:

1. Maaperätutkimus

Maaperän kantavuus ja laatu ovat perustuksen valinnan lähtökohtia. Maaperätutkimus selvittää maan fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, kuten kantavuuden, kosteuspitoisuuden, routivuuden ja koostumuksen. Tämä tutkimus voi paljastaa myös mahdolliset maaperän ongelmat, kuten savikerrostumat tai pohjaveden läheisyyden.

2. Rakennuksen kuormat

Rakennuksen paino, käyttötarkoitus ja kuormituskohteet vaikuttavat perustuksen valintaan. Suuremmat ja raskaammat rakennukset vaativat usein vahvempia ja syvempiä perustuksia. Myös rakennuksen muoto ja pohjapiirros vaikuttavat perustuksen suunnitteluun.

3. Sijainti ja ympäristö

Sijainti ja paikalliset olosuhteet, kuten ilmasto, vaikuttavat perustustyypin valintaan. Esimerkiksi alueilla, joilla esiintyy paljon routaa, tarvitsee perustusten olla routasuojattuja. Lisäksi pohjaveden taso ja mahdolliset maanjäristykset vaikuttavat valintaan.

4. Rakennusmääräykset ja -säännökset

Paikalliset rakennusmääräykset ja -säännökset määrittelevät monesti, mitä perustustyyppejä voidaan käyttää. On tärkeää tutustua näihin säädöksiin ja varmistaa, että valitut perustukset ovat niiden mukaiset.

5. Kustannukset ja aikataulu

Perustustyypin kustannukset ja toteutusaikataulu tulee arvioida huolellisesti. Eri perustustyypit voivat erota merkittävästi kustannuksiltaan ja rakennusajaltaan. Taloudelliset näkökohdat ja projektin aikataulu voivat asettaa omat rajoituksensa ja ohjata valintaa.

6. Perustustyyppien vertailu

Yleisimmät perustustyypit ovat:

• Matala perustus: Käytetään maaperässä, jossa kantavuus on hyvä. Sopii yleensä kevyille rakennuksille, kuten omakotitaloille.
• Paalu- tai syväperustus: Käytetään, kun maaperän yläkerrokset eivät riitä kantamaan rakennusta. Paalut ulottuvat kantavaan maakerrokseen tai kallioon.
• Laattaperustus: Betonilaatta, joka jakaa kuorman tasaisesti suurelle alalle. Sopii hyvin maaperään, jossa kantavuus vaihtelee.
• Kellariperustus: Käytetään, kun rakennukseen halutaan kellari. Huomioi maaperän kosteus ja pohjaveden taso.

7. Suunnittelu ja asiantuntija-apu

Oikean perustustyypin valinta vaatii usein monialaista asiantuntija-apua, kuten rakennesuunnittelijan ja geoteknisen insinöörin panosta. Heidän asiantuntemuksensa varmistaa, että perustus on turvallinen, kestävä ja taloudellisesti järkevä ratkaisu kyseiseen rakennusprojektiin.

Kun kaikki nämä tekijät on otettu huomioon, voidaan tehdä informoitu päätös oikean perustustyypin valitsemiseksi rakennukselle.

Rakennuksen perustuksissa käytettävät materiaalit voidaan jakaa useisiin eri ryhmiin, riippuen perustustyypistä, maaperästä ja rakennuksen koosta. Yleisimmät perustuksissa käytettävät materiaalit ovat seuraavat:

Betoni

Betoni on yksi yleisimmin käytetyistä materiaaleista rakennuksen perustuksissa sen kestävyyden ja monipuolisuuden vuoksi. Betonia voidaan käyttää seuraavilla tavoilla:

• Valettua betonia: Käytetään yleisimmin anturan ja perusmuurin rakentamiseen.
• Betonilaatikko: Soveltuu hyvin kellarittomiin rakennuksiin.
• Betonipilarit ja -paalut: Käytetään etenkin silloin, kun maaperä on heikkoa ja perustusten täytyy ulottua syvemmälle kantavaan kerrokseen.

Teräs

Teräs tarjoaa vahvan ja kestävän materiaalin perustuksiin, joita käytetään erityisesti seuraavissa tapauksissa:

• Tuki- ja kantopalkit: Käytetään betonianturoiden lisätukena.
• Paaluina: Teräspaalut ovat erityisen hyödyllisiä syväperustuksissa, joissa tarvitaan suurta kantavuutta.

Kivi ja tiili

Kivestä ja tiilestä rakennettuja perustuksia käytetään erityisesti vanhemmissa ja historiallisissa rakennuksissa. Ne voivat olla kestävän sijaan myös koristeellisia.

• Kivianturat: Luonnonkivianturat ovat olleet perinteinen tapa rakentaa perustukset.
• Tiiliperustukset: Käytetään usein pienemmissä rakennuksissa ja piharakennuksissa.

Harkot

Harkot ovat yleisesti käytössä erityisesti pientalojen perustusten rakentamisessa. Niitä valmistetaan erilaisista materiaaleista kuten betonista, kevytsorasta ja kalkkihiekasta.

• Betoniharkot: Yleisimmin käytetyt perustusharkot.
• Kiviharkot: Kiviharkkoja käytetään usein osana koristeellista tai näkyvää osaa perustuksesta.

Maanrakennusmateriaalit

Erilaiset maanrakennusmateriaalit ovat tärkeässä osassa perustusten rakentamisessa ja maatöissä.

• Sora ja hiekka: Käytetään perustusten alla tasaamaan ja jakamaan rakennuksen rasitus tasaisesti maahan.
• Vaahto- ja kevytsora: Eristävä materiaali, joka auttaa samalla kantamaan perustusten painoa.

Rakennuksen perustuksia suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon maaperän kantavuus, pohjaveden korkeus ja ilmasto-olosuhteet, jotta voidaan valita oikeat materiaalit ja varmistaa rakennuksen kestävyys ja turvallisuus.

Rakennuksen perustusten kestävyys ja pitkäikäisyys ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä rakennuksen elinkaaren varrella. Varmistaakseen nämä, on otettava huomioon useita seikkoja suunnittelusta ja materiaalivalinnoista aina toteutukseen ja ylläpitoon asti. Seuraavassa on tärkeimmät vaiheet ja toimenpiteet, jotka edistävät perustusten kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä:

1. Perustussuunnittelu ja maaperätutkimukset

Perustusten suunnittelu alkaa kattavilla maaperätutkimuksilla, joiden avulla selvitetään maaperän kantavuus, vesipitoisuus sekä mahdolliset maaperän ongelmat kuten savi tai turve. Tämä auttaa valitsemaan oikean perustustyypin ja rakenteen.

2. Oikean perustustyypin valinta

• Matala perustus: Käytetään, kun kantava maakerros on suhteellisen lähellä pintaa. Yleisiä tyyppejä ovat anturat ja maanvaraiset laatat.
• Syvä perustus: Käytetään, kun kantava maakerros on syvällä. Esimerkkejä ovat paalutus, porapaalut ja kaivetut perustukset.

3. Laadukkaat materiaalit ja työtavat

Käytä laadukkaita materiaaleja, jotka kestävät paikalliset sääolosuhteet ja maaperän vaatimukset. Betoni, teräs ja murskattu kivi ovat yleisesti käytettyjä materiaaleja. Työ on toteutettava ammattitaitoisesti ja tarkasti suunnitelmien mukaan.

4. Vedenhallinta ja kuivatuksen varmistaminen

Perustuksia on suojattava veden tunkeutumiselta. Tämä voidaan tehdä salaojituksella, vedeneristyskalvoilla ja asianmukaisella pintaveden ohjauksella poispäin rakennuksesta. Vedenhallinta auttaa vähentämään kosteuden aiheuttamia rakenteellisia vaurioita.

5. Routasuojauksen huomioiminen

Routasuojauksen avulla estetään maaperän jäätymisen ja sulamisen aiheuttamat liikkeet, jotka voivat vaurioittaa perustuksia. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi käyttämällä routaeristystä tai suunnittelemalla perustukset riittävän syviksi.

6. Säännöllinen tarkastus ja ylläpito

Rakennuksen perustukset tulee tarkastaa säännöllisesti mahdollisten halkeamien, painumien tai muiden merkittävien muutosten havaitsemiseksi. Mahdolliset ongelmat on korjattava välittömästi, jotta ne eivät aiheuttaisi laajempia vaurioita.

7. Ammattilaisten käyttäminen

On suositeltavaa käyttää ammattilaisia suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Kokenut insinööri voi varmistaa, että kaikki edellä mainitut toimenpiteet toteutetaan vaatimusten mukaisesti.

Perustusten kestävyys ja pitkäikäisyys ovat olennaisia rakennuksen turvallisuuden ja käytettävyyden kannalta. Huolellinen suunnittelu, laadukkaat materiaalit ja ammattitaitoinen toteutus yhdessä säännöllisen ylläpidon kanssa varmistavat perustusten pitkän ja ongelmattoman elinkaaren.

Palvelusta rakennuksen perustukset saa kotitalousvähennystä. Rakennuksen perustukset on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 rakennuksen perustuksien kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi