Talojen historiaa

Talojen historiaa, osa 1

Talot ovat antaneet suojaa ihmislajeille jopa miljoonien vuosien ajan. Kehitys etenkin viimeisen 200 vuoden ajan on ollut vauhdikasta.

Etenkin lapset saattavat kysyä usein vanhemmiltaan tai opettajiltaan seuraavan kysymyksen: ”Kuka rakensi ensimmäisen talon?”. Yksinkertaisimmat talot ovat koostuneet vain seinistä ja katoista tai pelkästään katosta ja tukirakenteista.

Mikä on talo?

Ennen kuin aletaan käymään läpi tarkemmin talojen historiaa, on hyvä käydä läpi ensin talon määritelmä. Vaikka vietämmekin paljon aikaa sisätiloissa (etenkin pohjoisemmassa ilmastossa), ei selkää määritelmää talolle löydy. Tässä kuitenkin Kodinplazan ehdotuksia:

• väliaikainen suoja auringolta, sateelta tai kylmyydeltä
• kiinteästä ja tarpeeksi tukevasta materiaalista rakennettu

Toisin sanoen, risuista ja lehdistä tehtyä majapaikkaa ei vielä lasketa taloksi.

Vanhimmat talot jopa 1 800 000 vuoden takaa

Vanhimmat arkeologiset löydökset juontavat juurensa Tansaniaan, josta on löytynyt todisteita erilaisista ihmislajien tekemistä taloista tai rakennelmista. Kukaan ei tiedä tarkalleen, minkälaisesta ihmislajista tai ihmislajia edeltävästä lajista on ollut kyse, mutta löydetyt työkalut sekä talorakennelmat ovat luoneet pohjan nykyiselle kehitykselle.

Ensimmäiset talot olivat rakenteeltaan arvatenkin yksinkertaisia, eikä niissä ollut nykyajan kaltaista ja monimutkaista tekniikkaa. Monesti lattia tarkoitti samaa kuin maaperä ja seinät saatettiin rakentaa esimerkiksi latomalla kiviä päällekkäin.

Talojen historiaa, osa 2

Ihmisille taloilla on aina ollut suuri merkitys ja niihin on liittynyt monia arvoja.

Mikä tekee talosta kodin? Hyvä kysymys, joka kannattaa talohistoriassa ottaa huomioon. Monien tutkijoiden mukaan ihmislajit ovat eläimistä ainoat, jotka ovat ajatelleen talon kodikseen. Tässä ilmiössä on kyse siitä, että kulttuuri ylittää arkkitehtuurin rajat. Samanaikaisesti kotiin liittyy useita eri arvoja, kuten perhe, juuret ja elämänkatsomus.

Talot heijastavat arvoja ja uskomuksia

Me ihmiset tykkäämme rakentaa sen pohjalta, mihin uskomme ja minkälaisia arvoja haluamme tuoda esille. Jos löydät esimerkiksi muumitaloa muistuttavan pyöreän rakennuksen, on hyvinkin mahdollista, että sen asukkaat ovat juuriltaan paimentolaiskansaa. Toisaalta neliömuotoiset tai suorakaiteen muotoiset pohjaratkaisut viittaavat pidempään pysymiseen.

Tiesitkö tätä talojen koosta?

Pohjaratkaisut kertovat monesti ihmislajin suhteesta liikkumiseen ja toisaalta talon koon avulla voidaan tarkastella tarkemmin sosiaalisia suhteita. Monesti suuremmat talot ovat kuvastaneet sitä, että saman katon alla asustaa 3–4 eri sukupolvea. Naimisiinmenon jälkeen joko mies tai nainen muuttaa asumaan jommankumman perheen luokse.

Talojen historiaa, osa 3

Iso-Britannian vanhin talo on rakennettu todennäköisesti noin 11 500 vuotta sitten.

Pyöreäpohjainen talo löydettiin nykyisen Scarboroughn alueelta, läheltä pohjoisempaa Yorkshireä. Talo on rakennettu vielä siihen aikaan, kun Iso-Britannia oli kiinteä osa Eurooppaa eli meriveden pinta on ollut paljon matalampana. Talo oli rakennettu järven viereen todennäköisesti vedensaannin helpottamiseksi.

Puiset perustukset olivat siihen aikaan muotia

Tutkivan tiimin mukaan talon pohjatyö oli tehty laajalla ja massiivisella puutyöllä. Apuna oli käytetty esimerkiksi tukkeja, joita oli halkaistu tai sahattu sopivan kokoisiksi.

Talolla riitti kysyntää

Tutkijoiden mukaan samaa taloa asutettiin jopa 200–500 vuotta metsästäjä-keräilijöiden toimesta. Asukkaat elivät laajalla säteellä suhteessa taloon, mutta käyttivät sitä tukikohtana ja yösijana. Sen ajan Homo Sapiens metsästi todennäköisesti peuroja, hirviä ja muuta vapaata riistaa. Oletettavasti heillä oli myös koiria, joita he hyödynsivät metsästyksessä.

Korjausrakentaminen saattoi olla pakollista jo tuolloin

Tutkimusaineiston mukaan on hyvinkin mahdollista, että talo on saatettu rakentaa uudelleen tai ainakin korjata useaan kertaan. Talon puiset perustukset ovat itse asiassa ensimmäinen taidonnäyte eurooppalaisesta puusepäntyöstä. Myös kulttuurillinen siirtymä laaja-alaisesta liikkumisesta hieman enemmän paikalliseen elämäntapaan on alkanut mahdollisesti samoihin aikoihin.

Talojen historiaa, osa 4

Jääkauden päättyminen ja maanviljelyn aloittaminen johti vahvempien talojen tekemiseen.

Tutkijoiden mukaan jääkauden aikana eläneet ihmiset käyttivät majapaikkoinaan pääasiassa luolia tai telttoja, jotka olivat rakennettu esimerkiksi eläimennahkasta. Kun maanviljely alkoi noin 10 000 vuotta sitten, ihmisten ei tarvinnut enää liikkua niin paljoa. Myös rakentamiseen ja sen laatuun alettiin panostaa enemmän.

Muurauslaastilla vahvemmat seinät ja lattiat

Muurauslaasti keksittiin olettavasti noin 9 000 vuotta sitten. Sen avulla lattia-, seinä- ja kattorakenteista pystyttiin tekemään vahvempia, sillä materiaalit saatiin nidottua yhteen tiiviimmin. Maanviljely ja parempi rakennustekniikka johti pian myös ensimmäisten kaupunkien syntymiseen.

Ensimmäiset kaupungit noin 8 500 vuotta sitten

Nykyisen Turkin alueella sijaitseva Catal Huyuk oli mahdollisesti yksi maailman ensimmäisistä kaupungeista. Kaupunki oli vakinainen asuinsija arviolta noin 6 000 asukkaalle. Talot tehtiin pääasiassa tiilestä ja mudasta.

Pikkuhiljaa talot alkoivat kehittyä ja niiden seiniin alkoi ilmestyä ovia ja ikkunoita. Myös huonekalut alkoivat yleistyä etenkin rikkaiden keskuudessa. Nykyään taloja voidaan jo lämmittää tai viilentää tarpeen mukaan – talotekniikan kehittyminen on ollut päätä huimaavaa etenkin viimeisen 100 vuoden aikana.

Talojen historiaa, osa 5

Myös nykypäivän rakennukset kertovat aina jotain sen asukkaista.

Vanhojen talojen ja rakennusten opiskelu ei ole hyödyllistä ainoastaan kyseiseen ajankohtaan liittyen, mutta myös nykyaikaan liittyen. Nykyajan yleisimmät asumismuodot ovat seuraavat:

Kerrostalot

Kerrostalojen avulla ihmisiä pystytään asuttamaan tiheämmin samalle alueelle. On soluasuntoja, yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja niin edelleen. Jokaiselle löytyy varmasti jotain sopivaa.

Omakotitalot, paritalot ja rivitalot

Kuten osassa 2 kävi ilmi, neliö- tai suorakaiteenmuotoinen pohjaratkaisu kuvastaa yleensä, että tässä talossa voidaan viihtyä vähän pidempäänkin. Monelle oma talo on asuinsija, jossa voidaan asua esimerkiksi 1–3 kokonaisen sukupolven läpi.

Mökit ja muut vapaa-ajan asunnot

Ainahan ei tarvitse asua pelkästään yhdessä paikassa. Monille kesämökki on ns. ”kakkosasunto”, jossa voi viettää aikaa vaikkapa lähempänä luontoa.

Liikkuvat kodit, kuten asuntovaunut

Paimentolaisuuden ilmentymä? Monet ihmiset haluavat pysyä liikkeellä ja etenkin säiden salliessa huhtikuusta lokakuulle monet tykkäävät liikkua paikasta toiseen ja viettää ns. caravan –elämää.

Lähteitä: localhistories.org, telegraph.co.uk, fivethirtyeight.com