Radonin perusteet

Mitä on radon? Radonin perusteet osa 1

Jokaisessa talossa ja kotitaloudessa on aina jonkin verran säteilyä, joista tyypillisimpiä ovat lämpösäteet, valosäteet, elektromagneettiset säteet, UV-säteet sekä radioaktiiviset säteet.

Mitä on Radon?

Lyhyesti sanottuna radon on radioaktiivinen jalokaasu, joka syntyy maankuoressa toriumin sekä uraanin hajoamistuotteena. Radon on siitä kavala aine, että sitä on hankala tunnistaa sisätiloissa – se on väritön, mauton sekä hajuton. Radonhaittaa esiintyy valtakunnallisesti kaikkialla.

Mitkä ovat radonin riskit terveydelle? Katso osa 2.

Mitkä ovat radonin riskit terveydelle?

Suomessa radon –jalokaasu on tärkein yksittäinen kodin ja kiinteistöjen radioaktiivisista säteilyistä muodostuva haittatekijä. Arvioiden mukaan noin 50 % vuosittaisesta säteilyhaitasta on peräisin radonista.

Mitkä ovat radonin riskit terveydelle?

Radon aiheuttaa keuhkosyöpää, mutta sillä ei ole selkeitä kytköksiä muiden syöpien lisääntymisen kanssa. Tämä viittaisi siis siihen, että radonille altistuu sitä hengittämällä. Etenkin kaivoksissa työskennelleistä sekä kaivostyöläisten altistumisesta radonsäteilyyn on vahvaa näyttöä. Tutkimusten mukaan kaivoksissa radonia voi esiintyä jopa 10- tai 100-kertainen määrä verrattuna ihan tavalliseen huoneilmaan.

Huoneilmassa olevan radonin tutkiminen, mittaus sekä tilastollinen korrelointi keuhkosyövän kanssa ei ole aina yksiselitteistä, sillä syövän kehittyminen kestää monesti useita vuosia. Tämän lisäksi monet asukkaista tupakoivat, joka entisestään sekoittaa tutkimusdataa. Toisaalta voidaan kuitenkin arvioida, että radon aiheuttaa vuosittain noin 200 keuhkosyöpää.

Mistä radonia sitten tulee? Katso osa 3.

Mistä radonia tulee? Radonin perusteet osa 3

Radonia on käytännössä mahdoton huomata, sillä sitä ei voi haistaa, maistaa eikä visuaalisesti nähdä.

Mistä radonia tulee? Katso radonin lähteet

Olet varmastikin kuullut uraanista. Toinen ainesosa, mitä tarvitaan radonin syntymiseen on radium. Yhdessä nämä kaksi synnyttävät jalokaasua kallioperässä. Kuten jo aiemmin todettu, radonpitoisuuksia ei voi itse näppituntumalla arvioida, vaan mittaus pitää suorittaa ammattilaisen toimesta kunnon laitteistolla.

Nippelitieto: radon itsessään ei todennäköisesti aiheuta keuhkosyöpää. Kun radon on tekemisissä ilman kanssa, se muodostaa alfasäteilyä. Terveydelle haitallinen alfasäteily puolestaan syntyy esimerkiksi lyijyisotoopeista, joka on hyvin lyhytikäinen hajoamistuote. Vähän samaan tapaan kuin asbestissa, terveydelle haitalliset yhdisteet kulkeutuvat keuhkoihin ja jäävät sisäpintojen limakalvoille.

Kuinka radonilta voi suojautua? Katso osa 4.

Kuinka radonilta voi suojautua? Radonin perusteet osa 4

Kuten aina, halvemmaksi tulee jos radonin ottaa huomioon jo uudisrakentamisessa. Korjausrakentaminen on monesti kalliimpaa, eikä jälkikäteen tehtävät pitoisuuksien alentamiset ole helppoja tehdä.

Kuinka radonilta voi suojautua?

Nykyään monet pientaloista perustetaan maanvaraisella lattialaatalla, joka ei todennäköisesti ole kaikista paras perustustapa radonia silmällä pitäen. Alipaineistettu rakennus pyrkii suorastaan imemään radonia lattiapohjan läpi esimerkiksi pienimmistäkin halkeamista. Toisaalta sitä voi tulla myös pohjatöiden yhteydessä asennetuista viemäri- ja vesiputkista sekä niiden läpivienneistä.

Radonpitoisuuksia pienemmäksi toimivalla ilmanvaihdolla

Radonvirtauksia voidaan yrittää joko estää kokonaan (eliminointi) tai vähentää. Koneellinen tulo- ja poisto on etenkin uudisrakennuksissa toimiva ratkaisu.

Tuulettuvalla alapohjalla radonturvallisempi perustus?

Etenkin aiemmin yleisemmässä perustustavassa kivijalan alle jätettiin tyhjää tilaa, jolloin radon pääsi tuulettumaan pois. Muita vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi ryömintätilainen perustus tai hieman harvinaisempi reunavahvistettu laattaperustus.