Salaojitus hinta

Salaojituksen hintaan vaikuttavat esimerkiksi:

• salaojitettavan talon muoto ja pinta-ala
• kunnostetaanko / suojataanko samalla sokkelia: patolevy, vesieristys jne.
• salaojituksen laajuus: pihan maanrakennustyöt, maaperän kallistukset jne.

Salaojittaminen on varsin laaja käsite, jota voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Hintoja arvioitaessa voidaan ensimmäiseksi tarkastella salaojitettavan talon, kiinteistön tai rakennuksen muotoa ja kellarin tyyppiä. Yksinkertaisin talomalli pohjaratkaisultaan on varmastikin suorakaiteen tai neliön muotoinen, kun taas haasteellisemmat kohteet voivat sisältää useita eri kulmia tai mahdollisesti myös pyöreitä kulmia. Myös pinta-ala on hyvä indikaattori salaojien teossa, sillä se usein määrittää työn laajuuden. Monesti salaojituksen yhteydessä esimerkiksi vanhoissa kohteissa myös sokkelia saatetaan kunnostaa patolevyn tai vesieristyksen osalta, joka täytyy myös huomioida hinnoissa.

Palvelusta salaojitus saa kotitalousvähennystä. Salaojitus on verohallinnon mukaan remontointia, eli kunnossapito- ja perusparannustyötä ja vuonna 2024 salaojituksen kotitalousvähennyksen maksimimäärä on 2 250 € per henkilö. Saat vähentää 40 % työn osuudesta sellaisen yrityksen palveluista, joka kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Omavastuun määrä per henkilö on 100 € vuodessa. Ajantasainen sekä mahdollisesti muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyslaskuri - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Mikäli omakotitalossa on jo olemassa salaojajärjestelmä, kannattaa sen kunto tarkistaa vuosittain esimerkiksi keväällä. Etenkin taloissa, joissa on kellari, kostean ja märän kivijalan, sokkelin tai perustuksen voi helposti huomata huonosta sisäilmasta. Kostea tai tunkkainen ilma kellarissa on usein vahva indikaattori kosteusongelmista. Toinen indikaattori on usein värimuutokset tai kivijalan pintojen hilseily.

Piha-alueen salaojitusten teko perustuu pitkälti samoihin menetelmiin ja periaatteisiin eli veden ja kosteuden ohjaamiseen pois kriittisiltä alueilta. Pihalla voidaan käyttää esimerkiksi laatoitusta, joka tarkoittaa mahdollisesti suuriakin määriä sadevettä, joka ei pääse imeytymään maahan laattojen takia. Sadevesikaivot esimerkiksi upotettuina riittävät usein sadeveden pois ohjaamiseen, varsinkin jos kaivot ovat yhdistetty tontin peruskaivoon.

Rinnetontti voidaan tapauskohtaisesti toteuttaa esimerkiksi poistourien avulla, joiden kautta sade- tai valumavesi ohjataan tontin reunalla sijaitsevaan avo-ojaan tai muuhun imeytyskenttään.

Sokkelin tai perustuksen salaojittaminen tapahtuu yleensä seuraavasti:

1. Pintakerroksen alle muovikalvo tai muu vesieristeinen maakerros
2. Routaeristeen asennus
3. Täyttömaa yhdessä salaojaputken ja sadevesiviemärin kanssa
4. Sokkelin vesieristys suojaa rakenteita ulkopuolelta

Talon salaojituksen suunnitelma kannattaa tehdä joka tapauksessa ja monesti salaojaurakoitsijat sisällyttäväkin sen kuuluvaksi kokonaispalveluun. Suunnitelma on varsinkin erityistapauksissa hyödyllinen jos rakennus sijaitsee esimerkiksi kalliolla, salaojittaminen tehdään talvella tai rakennuksessa on käytössä rossipohja.

Aiheesta muualla:
Salaojien puutteellisuus ja perustusrakenteiden kosteusvauriot, Sisäilmayhdistys ry
Rakennusten salaojat ja kosteustekninen toimivuus, Ympäristöministeriön asetus