Tarvitsetko palvelua salaojitus?
Salaojaurakointi eli salaojan rakentaminen varmistaa rakennuksen rakenteiden sekä piha-alueen pysymisen kuivana.
Minkälaista salaojitusta oletkaan tekemässä, löydät salaojarakentamisen ammattilaiset Kodinplazasta. Hyötyjä:
Paritalon puolikkaan salaojituksen uusiminen
Paritalon puolikas sijaitsee Kuopion Linnanpellolla. Rakennuksessa kellarikerroksessa sauna, kodinhoitohuone, sekä yksi makuuhuone. Tontti osin kallionen. Arvio kaivuusyvyydestä noin 2m.
| Paikkakunta | Kuopio |
| Rakennuksen tyyppi | Paritalo |
| Pohjan pinta-ala | 50 m2 tai alle |
| Kerrosten lukumäärä | 3 |
| Kellarin tyyppi | Puolikellari – kellarissa on ikkunat |
| Kohteen rakennusvuosi | 1960-luvulla tai aiemmin |
Salaojitusta OK-taloon
Kyseessä 1968 rakennettu omakotitalo. Talo on myynnissä ja ehdoton vaatimus uusille ostajille on salaojien tekeminen. Talon toisesta kulmasta on tulleet vedet sisälle joka korjattu ja kuivattu. Talo sijaitsee rinnetontissa. Sisäneliöt 99 molemmissa kerroksissa. Sadevesikaivoja löytyy kaksi.
| Paikkakunta | Parainen |
| Rakennuksen tyyppi | Omakotitalo |
| Pohjan pinta-ala | 100 - 125 m2 |
| Kerrosten lukumäärä | 2 |
| Kohteen rakennusvuosi | 1960-luvulla tai aiemmin |
Salaojituksen tekoa Nurmijärven Lepsämässä
OKT salaojen teko,kellarin eristaminen ja sadeveden poisvienti.
| Paikkakunta | Nurmijärvi |
| Rakennuksen tyyppi | Omakotitalo |
| Pohjan pinta-ala | 175 - 200 m2 |
| Kerrosten lukumäärä | 1 |
| Kohteen rakennusvuosi | 1970-luvulla |
1-tasoinen OKT
Yhdessä kerroksessa oleva 80-luvun omakotitalo Vantaalla
| Paikkakunta | Vantaa |
| Rakennuksen tyyppi | Omakotitalo |
| Pohjan pinta-ala | 150 - 175 m2 |
| Kerrosten lukumäärä | 1 |
| Kohteen rakennusvuosi | 1980-luvulla |
Rakennus ei kellaria
Rakennus on ällänmallinen , maapohja on karkea sorapenkka toistameträ paksu , sorapenkan alla on kivikkoinen hiekkamaa. Tontilla on kallista tarpeeksi.
| Paikkakunta | Rovaniemi |
| Rakennuksen tyyppi | Omakotitalo |
| Pohjan pinta-ala | 150 - 175 m2 |
| Kerrosten lukumäärä | 1 |
| Kellarin tyyppi | Ei kellaria |
| Kohteen rakennusvuosi | 1970-luvulla |
1963 rakennetun omakotitalon salaojituksen uusiminen
Kuvassa näkyvä talo on rakennettu kahdessa eri osassa. Ensimmäinen osa rakennettiin 1963 ja toinen osa on rakennettu 1999. Rakennus sijaitsee merenrannasta noin 500 metrin päässä. Rannassa on jonkinlaiset ojat kaivettu, mutta etenkin keväisin vettä on liikaa ja parempaa salaojaratkaisua tarvitaan.
Tarkkaa ympärysmittaa ei ole laskettu, todennäköisesti se menee 40 metrin ja 50 metrin hujakoille. Kohteessa on matala kivijalka ja yhdellä seinustalla on ollut käytössä vanha tiilihormiseinä, joka ulottuu varsinaisen kivijalan alapuolelle. Nimenomaan tämä syvemmälle ulottuvampi osa on ollut jo kosteudelle alttiina, kuitenkaan hometta siitä ei löytynyt. Kohteessa on siis jonkinlaiset salaojat käytössä, mutta ne eivät toimi riittävän hyvin.
Tontti on aikalailla tasamaa, mutta merta vastapäätä on kallioista maastoa, josta vesi valuu alaspäin tontille. Minkähänlainen ratkaisu tänne sopisi parhaiten?
| Paikkakunta | Porvoo |
| Rakennuksen tyyppi | Omakotitalo |
| Pohjan pinta-ala | 100 - 125 m2 |
| Kerrosten lukumäärä | 1,5 |
| Kohteen rakennusvuosi | 1960-luvulla tai aiemmin |
Mikäli omakotitalossa on jo olemassa salaojajärjestelmä, kannattaa sen kunto tarkistaa vuosittain esimerkiksi keväällä. Etenkin taloissa, joissa on kellari, kostean ja märän kivijalan, sokkelin tai perustuksen voi helposti huomata huonosta sisäilmasta. Kostea tai tunkkainen ilma kellarissa on usein vahva indikaattori kosteusongelmista. Toinen indikaattori on usein värimuutokset tai kivijalan pintojen hilseily.
Piha-alueen salaojitusten teko perustuu pitkälti samoihin menetelmiin ja periaatteisiin eli veden ja kosteuden ohjaamiseen pois kriittisiltä alueilta. Pihalla voidaan käyttää esimerkiksi laatoitusta, joka tarkoittaa mahdollisesti suuriakin määriä sadevettä, joka ei pääse imeytymään maahan laattojen takia. Sadevesikaivot esimerkiksi upotettuina riittävät usein sadeveden pois ohjaamiseen, varsinkin jos kaivot ovat yhdistetty tontin peruskaivoon.
Rinnetontti voidaan tapauskohtaisesti toteuttaa esimerkiksi poistourien avulla, joiden kautta sade- tai valumavesi ohjataan tontin reunalla sijaitsevaan avo-ojaan tai muuhun imeytyskenttään.
Sokkelin tai perustuksen salaojittaminen tapahtuu yleensä seuraavasti:
Talon salaojituksen suunnitelma kannattaa tehdä joka tapauksessa ja monesti salaojaurakoitsijat sisällyttäväkin sen kuuluvaksi kokonaispalveluun. Suunnitelma on varsinkin erityistapauksissa hyödyllinen jos rakennus sijaitsee esimerkiksi kalliolla, salaojittaminen tehdään talvella tai rakennuksessa on käytössä rossipohja.
Kilpailuta salaojitus
Kodinplazan avulla.