Työttömyysvakuutus hinta

Katso tietosivu: Työttömyysvakuutus

Työttömyysvakuutuksen hinta muodostuu monista eri tekijöistä, joista keskeisimpiä ovat vakuutusmaksuperusteet, työnantajan ja työntekijän osuudet sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitukseen liittyvät tekijät.

Vakuutusmaksuperusteet

Työttömyysvakuutusmaksun määräytyminen perustuu pääasiassa palkkasummaan, joka saadaan koko henkilöstön maksamien palkkojen yhteenlasketusta summasta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mitä suuremmat palkkakustannukset yrityksellä tai organisaatiolla on, sitä suurempi on myös työttömyysvakuutusmaksu.

Työnantajan ja työntekijän osuudet

Työttömyysvakuutusmaksu jaetaan työnantajan ja työntekijän kesken. Työnantaja pidättää työntekijän osuuden suoraan palkasta ja maksaa sen osana kokonaismaksua. Maksujen suuruudet saattavat vaihdella vuosittain, ja niistä säädetään erikseen laissa tai asetuksissa.

• Työnantajan osuus: Työnantaja maksaa suuremman osuuden työttömyysvakuutusmaksusta. Tämä osuus voi kasvaa yrityksen koon ja palkkasumman mukaan.
• Työntekijän osuus: Työntekijän osuus on pienempi ja se pidätetään automaattisesti palkasta. Tämä osuus on yleensä tasaprosentti, joka ei riipu työntekijän palkasta.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksen tekijät

Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan ansiosidonnainen työttömyysturva, joka muodostuu työttömyyskassan jäsenmaksujen ja työttömyysvakuutusrahaston kautta kerättyjen varojen yhdistelmästä. Vakuutusmaksut voivat nousta tai laskea riippuen työllisyystilanteen ja työttömyyden kehittymisestä, sillä enemmän työttömyyttä tarkoittaa suurempia kustannuksia järjestelmälle.

1. Suhdannetilanne: Taloudellisessa laskusuhdanteessa työttömyyden lisääntyminen voi nostaa vakuutusmaksuja.
2. Työttömyyskassojen kustannukset: Ansiosidonnaisen päivärahan maksamiseen käytettävät varat vaikuttavat myös vakuutusmaksujen suuruuteen.
3. Valtion osuus: Valtion osallistuminen työttömyysturvan rahoitukseen voi vaikuttaa myös määriteltävien maksujen tasoon.

Yhteenvetona voidaan todeta, että työttömyysvakuutuksen hinta muodostuu useista tekijöistä, jotka yhdessä muodostavat kokonaissumman. Näihin kuuluu palkkasumman määrä, työnantajan ja työntekijän osuudet sekä erilaiset taloudelliset ja työllisyystilanteesta johtuvat tekijät.

Työttömyysvakuutuksen hintaerot eri toimijoiden välillä johtuvat useista tekijöistä, joita voidaan tarkastella seuraavasti:

1. Tarjotut palvelut ja kattavuus

Erilaiset työttömyysvakuutuspaketit voivat sisältää eriasteista suojaa ja erilaisia lisäpalveluja, kuten urasuuntautunutta koulutusta, neuvontapalveluita tai oikeusapua. Laajemmat ja monipuolisemmat paketit ovat yleensä kalliimpia kuin peruskattavuuden tarjoavat vakuutukset.

2. Vakuutuksen ehdot ja omavastuu

Vakuutuksen ehdot, kuten omavastuuajan pituus, vaikuttavat myös hintaan. Lyhyempi omavastuuaika voi nostaa vakuutuksen hintaa, kun taas pidempi omavastuuaika saattaa laskea kustannuksia. Lisäksi vakuutuksen piiriin hyväksyttävät työttömyystilanteet ja mahdolliset poikkeukset voivat vaihdella ja vaikuttavat hintakomponentteihin.

3. Vakuutuksenantajan riskinarviointi

Vakuutusyhtiöt suorittavat riskinarviointia, mikä voi johtaa hintaeroihin. Ne ottavat huomioon esimerkiksi vakuutuksenhakijan ammattiryhmän, toimialan ja mahdolliset aikaisemmat työttömyystapaukset. Korkeamman riskin tekijät saattavat maksaa enemmän vakuutuksestaan.

4. Hallinnolliset ja operatiiviset kulut

Vakuutusyhtiöiden hallinnolliset kulut, kuten henkilöstökulut, tilakustannukset ja muut operatiiviset menot, voivat vaihdella merkittävästi. Nämä kulut siirretään usein suoraan asiakkaiden maksamiin vakuutusmaksuihin, jolloin tehokkaammin toimivat yhtiöt voivat tarjota edullisempia vakuutuksia.

5. Kilpailutilanne ja markkinastrategia

Toimialan kilpailutilanne ja yritysten markkinastrategiat voivat myös vaikuttaa vakuutusten hintoihin. Joillakin yhtiöillä voi olla voimakkaita hintavetoisia strategioita, jolloin ne pyrkivät tarjoamaan edullisempia vakuutuksia houkutellakseen asiakkaita. Toiset saattavat panostaa enemmän brändin luotettavuuteen ja asiakaspalveluun, mikä voi näkyä korkeampina hintoina.

6. Alennukset ja tarjoukset

Vakuutuksenantajat tarjoavat usein erilaisia alennuksia ja kampanjoita, joita voidaan kohdistaa tiettyihin asiakasryhmiin tai sitouttamisen työkaluina esimerkiksi laajempien vakuutuspakettien ostajille. Nämä tarjoukset voivat merkittävästi vaikuttaa vakuutuksen hintaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että työttömyysvakuutuksen hintaerot eri toimijoiden välillä johtuvat monista tekijöistä, kuten palvelujen kattavuudesta, vakuutuksen ehdoista, yhtiöiden riskinarvioinnista, hallinnollisista kuluista, markkinatilanteesta sekä tarjottavista alennuksista ja kampanjoista.

Palvelusta ei saa kotitalousvähennystä. Ajantasainen sekä mahdollisesti myös muuttunut tieto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa verottajan sivuilta.

Lisätietoja:

Kotitalousvähennyksen Ohje 2023 - Vero.fi

Kotitalousvähennyksen edellytykset - Vero.fi

Työttömyysvakuutus on järjestelmä, jonka tarkoituksena on turvata työntekijöiden toimeentulo tilanteessa, jossa he menettävät työnsä. Se koostuu lakisääteisestä osuudesta, joka kattaa kaikki työttömät, sekä vapaaehtoisista lisävakuutuksista, jotka voivat tarjota korkeamman korvaustason.

Työttömyysvakuutuksen rooli on tärkeä seuraavista syistä:

• Toimeentulon turvaaminen: Työttömyysvakuutus tarjoaa taloudellista tukea, joka auttaa työntekijöitä selviytymään ilman ansiotuloja. Tämä takaa perusturvan ja mahdollisuuden keskittyä uuden työn etsimiseen.
• Talouspoliittinen vakaus: Vakuutus auttaa pitämään yllä kulutuskysyntää myös taloudellisesti vaikeina aikoina, mikä voi auttaa taloutta elpymään nopeammin.
• Yhteiskunnallinen tasapaino: Työttömyysvakuutus vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, minkä ansiosta yhteiskunnassa on vähemmän sosiaalisia jännitteitä.
• Kannustaa työnhakuun: Vakuutusjärjestelmät ovat usein rakennettu siten, että ne kannustavat aktiiviseen työnhakuun ja mahdollisesti uudelleenkoulutukseen, mikä voi nopeuttaa uudelleen työllistymistä.

Työttömyysvakuutus tarjoaa siis tärkeän turvaverkon sekä yksilöille että yhteiskunnalle, ja se on olennainen osa hyvinvointivaltion palveluita.

Työttömyysvakuutus on sosiaaliturvan muoto, joka tarjoaa taloudellista tukea työttömyystilanteissa. Oikeus työttömyysvakuutukseen kuuluu tiettyihin edellytyksiin ja kriteereihin perustuen. Seuraavassa on tarkempia tietoja näistä edellytyksistä:

Työttömyysvakuutuksen edellytykset

Henkilön tulee täyttää seuraavat kriteerit saadakseen työttömyysvakuutusta:

• Työttömyys: Henkilön täytyy olla työtön tai olla työttömyysuhan alaisena. Tämä tarkoittaa, että hän on vailla ansiotyötä eikä hänellä ole työttömyyskassan tai TE-toimiston määritelmän mukaista työllistymistä.
• Työhistoria: Hakijalla on oltava riittävä työhistoria, joka vaihtelee maittain. Suomessa esimerkiksi on yleistä, että hakijan tulee olla ollut työsuhteessa vähintään 26 viikkoa viimeisen 28 kuukauden aikana, jotta hän täyttää työssäoloehdon.
• Työttömyysturvamaksut: Työttömyysvakuutusta haettaessa on tärkeää, että henkilön työantaja on maksanut lakisääteiset työttömyysvakuutusmaksut. Tämä on yleensä työnantajan vastuulla.
• Työttömyyskassan jäsenyys: Jotta henkilö voi saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa, hänen tulee olla jäsenenä työttömyyskassassa. Lisäksi jäsenyyden on useimmiten kestettävä tietyn ajan, kuten 26 viikkoa.
• Työnhaku: Hakijan on oltava työtön työnhakija ja hänelle on oltava rekisteröity työnhakutilanne TE-toimistossa. Hakijan tulee myös olla valmis ja kykenevä vastaanottamaan tarjottua työtä.

Kuka ei ole oikeutettu työttömyysvakuutukseen

Työttömyysvakuutusta ei voida myöntää henkilöille, jotka eivät täytä yllä mainittuja ehtoja. Tämän lisäksi on joitakin erityistilanteita, joissa oikeutta työttömyysvakuutukseen ei synny:

• Opiskelijat: Päätoimisena opiskelijana henkilö ei yleensä ole oikeutettu työttömyysvakuutukseen, ellei hän ole opiskeluaikana ollut jatkuvasti työelämässä.
• Yrittäjät: Yrittäjillä on omat työttömyysturvajärjestelmänsä, ja he eivät kuulu työntekijöiden työttömyysvakuutuksen piiriin, elleivät he kuulu yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan.
• Osittain työlliset: Henkilöt, jotka tekevät osa-aikatyötä, saattavat olla oikeutettuja soviteltuun päivärahaan, mutta eivät välttämättä täysimääräiseen työttömyysturvaan.

Nämä tiedot voivat vaihdella riippuen maan lainsäädännöstä ja sovellettavista säädöksistä. On tärkeää tarkistaa oman maan viranomaisilta ja työttömyyskassoista tarkemmat tiedot ja ohjeet työttömyysvakuutuksen hakemisesta ja sen myöntämisperusteista.

Työttömyysvakuutuksen hakeminen alkaa siitä, että henkilö varmistaa täyttävänsä työttömyysvakuutuksen saannin edellytykset. Nämä ehdot voivat vaihdella hieman vakuutuksen antajasta riippuen, mutta yleisesti ottaen niihin kuuluu tietty määrä työhistoriaa ja mahdollisesti voimassa oleva työsopimus. Seuraavassa on kokonaisvaltainen opas työttömyysvakuutuksen hakemisprosessiin:

1. Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi

Ensimmäinen askel on ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi paikalliselle työvoimatoimistolle tai vastaavalle viranomaiselle. Tämä on tärkeää, jotta sinut rekisteröidään ja työttömyysajalta kertyy mahdollisia etuja.

2. Selvitä oikeutesi työttömyysvakuutukseen

Työttömyysvakuutus voi olla joko lakisääteinen (esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyysturva) tai vapaaehtoinen. Selvitä, minkä tyyppiseen työttömyysvakuutukseen sinulla on oikeus ja mitä ehtoja siihen liittyy.

3. Kerää tarvittavat asiakirjat

Hakemusta varten sinun tulee kerätä ja toimittaa useita asiakirjoja. Nämä voivat sisältää esimerkiksi:

• Viimeisimmät palkkatodistukset
• Työsopimus
• Työtodistukset
• Todistus irtisanomisesta tai lomautuksesta
• Pankkiyhteystiedot
• Rekisteröintitodistus työttömäksi työnhakijaksi

4. Täytä hakemus

Työttömyysvakuutushakemuksen täyttäminen voi tapahtua joko sähköisesti vakuutusyhtiön tai työttömyyskassan omilla verkkosivustoilla tai paperilomakkeella. Hakemuksessa kysytään henkilökohtaisia tietoja sekä tietoja työhistoriasta ja nykyisestä tilanteesta.

5. Toimita hakemus ja liitteet

Lähetä täytetty hakemus ja kaikki vaaditut liitteet eteenpäin käsiteltäväksi. Tämä voi tapahtua sähköisesti tai postitse riippuen palveluntarjoajan käytännöstä.

6. Odota päätöstä

Kun hakemus on jätetty, se käydään läpi ja sinulle ilmoitetaan päätöksestä. Keskimääräinen käsittelyaika vaihtelee, mutta se on hyvä tarkistaa etukäteen. Hyväksynnän jälkeen työttömyysvakuutuskorvaukset maksetaan yleensä sovitun aikataulun mukaisesti.

7. Raportoi tilanteen muuttumisesta

Työttömyyden aikana on tärkeää ilmoittaa mahdolliset muutokset tilanteessasi, kuten työllistyminen, opiskelun aloitus tai muut tulot, jotka voivat vaikuttaa työttömyyskorvauksen suuruuteen tai maksamiseen.

Noudattamalla näitä vaiheita voit varmistaa, että hakemuksesi käsitellään mahdollisimman sujuvasti ja että saat työttömyysvakuutuksen ajoissa. Voit aina ottaa yhteyttä vakuutuksen tarjoajaan tai työvoimaviranomaisiin, jos sinulla on kysymyksiä hakuprosessista.

Työttömyysvakuutuksen ehdot ja vaatimukset Suomessa määräytyvät ensisijaisesti sen perusteella, oletko palkansaaja vai yrittäjä. Työttömyysvakuutusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta: työttömyyspäivärahasta ja peruspäivärahasta. Työttömyyspäivärahasta vastaavat työttömyyskassat ja peruspäivärahasta Kela. Seuraavassa tarkastellaan työttömyysvakuutuksen ehtoja ja vaatimuksia tarkemmin:

Palkansaajien työttömyysvakuutuksen ehdot ja vaatimukset

Palkansaajien on täytettävä tietyt työssäoloehdot saadakseen työttömyyspäivärahaa. Työssäoloehdot ovat seuraavat:

• Työssäoloehto: Palkansaajan on oltava ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa (noin 6 kuukautta) ja työskennellyt tämän aikana vähintään 18 tuntia viikossa. Palkka on oltava työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 331 euroa kuukaudessa (vuonna 2023).
• Jäsenyys: Palkansaajan on oltava liittynyt työttömyyskassaan ja maksanut jäsenmaksut säännöllisesti.
• Ilmoittautuminen TE-toimistoon: Työttömäksi jäätyään henkilön on ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi.
• Aktiivimalli: Henkilön on täytettävä aktiivimallin vaatimukset saadakseen täyttä työttömyysetuutta. Tämä tarkoittaa, että henkilön on osoitettava aktiivisuutta esimerkiksi osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin tai tekemällä keikkatyötä vähintään 18 tunnin ajan 65 maksupäivän aikana.

Yrittäjien työttömyysvakuutuksen ehdot ja vaatimukset

Yrittäjien työttömyysvakuutuksen ehdot ja vaatimukset poikkeavat jonkin verran palkansaajien ehdoista. Yrittäjien on täytettävä seuraavat ehdot saadakseen työttömyysetuutta:

• Yrittäjän työssäoloehto: Yrittäjän on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 15 kuukautta ja harjoittanut yritystoimintaa tämän ajan. Yritystoiminnan on oltava ollut toissijainen tulonlähde.
• Jäsenyys: Yrittäjän on oltava kuulunut yrittäjien työttömyyskassaan (esim. SYT tai AYT) ja maksanut säännöllisesti jäsenmaksut.
• Yritystoiminnan lopettaminen: Yrittäjän on pitänyt lopettaa yritystoiminta kokonaan tai sen on täytynyt alentua niin merkittävästi, että päätoiminen työttömyys on mahdollista osoittaa.
• Ilmoittautuminen TE-toimistoon: Yrittäjän on ilmoittauduttava TE-toimistoon työnhakijaksi.

Molemmissa tapauksissa on myös tärkeää huomata, että henkilön on oltava työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä saadakseen työttömyysetuutta. Tämä tarkoittaa, että henkilö on valmis ottamaan vastaan työtä ja osallistumaan tarvittaessa työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin.

Työttömyysvakuutusmaksu koostuu työnantajan ja työntekijän maksuosuuksista. Näiden maksujen tarkoitus on kattaa työttömyys- ja palkkaturvamenoja. Työttömyysvakuutusmaksut ovat lakisääteisiä, ja niiden määrää valvoo Työllisyysrahasto. Maksuperusteet ja -prosentit voivat muuttua vuosittain, joten on tärkeää tarkistaa ajantasaiset tiedot aina ennen laskemista.

Työnantajan maksuosuus

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu lasketaan prosenttiosuutena työntekijöille maksettavasta palkkasummasta. Prosentti vaihtelee työnantajan maksaman palkan määrän mukaan, ja suurempia yrityksiä voidaan käsitellä eri tavalla kuin pienempiä. Jos yrityksen palkkasumma ylittää tietyn rajan, käytetään korkeampaa prosenttia.

Työntekijän maksuosuus

Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu pidätetään suoraan palkasta, ja se perustuu kiinteään prosenttiosuuteen bruttopalkasta. Tämä prosenttiosuus on kaikille sama, mutta se voi muuttua vuosittain lainsäädännön perusteella.

Maksukaudet ja -tavat

Työttömyysvakuutusmaksut maksetaan yleensä samaan aikaan kuin muutkin sosiaaliturvamaksut. Työnantaja tilittää sekä oman että työntekijöiden osuuden Työllisyysrahastolle. Maksukausi voi olla kuukausittainen tai neljännesvuosittainen riippuen yrityksen koosta ja palkkasummasta.

• Maksut tilitetään yleensä kuukausittain suurten yritysten ja jatkuvan palkanmaksun tapauksessa.
• Pienemmät yritykset voivat maksaa maksut neljännesvuosittain.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että maksuvelvoitteet täytetään ajallaan, ja pidätykset tehdään oikein työntekijöiden palkoista. Maksujen seuranta ja tilitys tapahtuvat Työllisyysrahaston vaatimia käytäntöjä noudattaen.

Työttömyysvakuutus ja ansiosidonnainen työttömyysturva ovat molemmat tärkeitä turvaverkkoja, jotka tukevat yksilöitä työttömyyden aikana, mutta ne eroavat toisistaan merkittävästi muun muassa tavoitetavoissa ja edellytyksissä.

Työttömyysvakuutus

Työttömyysvakuutuksella tarkoitetaan lakisääteistä vakuutusta, jonka avulla rahoitetaan työttömyysturvaa. Sekä työnantajat että työntekijät maksavat työttömyysvakuutusmaksua, ja nämä maksut kerätään Työttömyysvakuutusrahastoon (TVR). Työttömyysvakuutuksen tarkoituksena on varmistaa, että työttömyyden kohdatessa työntekijällä on jonkinlainen toimeentulo. Työttömyysvakuutus kattaa peruspäivärahan ja työmarkkinatuen, jotka maksetaan niiden työntekijöiden tueksi, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Ansiosidonnainen työttömyysturva

Ansiosidonnainen työttömyysturva puolestaan perustuu vapaaehtoiseen jäsenyyteen työttömyyskassassa. Jäsenyyden ehtona on säännöllinen jäsenmaksu, ja ansiosidonnaisen turvan määrä riippuu työntekijän aikaisemmista ansioista. Täysimääräisen ansiosidonnaisen päivärahan saamisen edellytyksenä on, että henkilö on ollut työttömyyskassan jäsenenä ja työskennellyt riittävästi ennen työttömyyden alkamista.

Keskeiset erot

• Rahoitus: Työttömyysvakuutus rahoitetaan pakollisilla työnantajien ja työntekijöiden maksuilla, kun taas ansiosidonnainen työttömyysturva rahoitetaan kassan jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla.
• Kelpoisuusehdot: Työttömyysvakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki työntekijät, mutta ansiosidonnainen työttömyysturva on saatavilla vain työttömyyskassan jäsenille, jotka täyttävät jäsenyys- ja työssäoloehdot.
• Tuen suuruus: Työttömyysvakuutuksen tarjoama turva on yleensä huomattavasti pienempi kuin ansiosidonnainen työttömyysturva, joka perustuu henkilön aikaisempiin ansioihin ja voi olla merkittävästi korkeampi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että työttömyysvakuutus luo perusturvan kaikkille työntekijöille työttömyyden varalta, kun taas ansiosidonnainen työttömyysturva tarjoaa korkeamman turvan niille, jotka ovat liittyneet työttömyyskassaan ja täyttävät sen ehdot.

Vuoden 2023 aikana työttömyysvakuutukseen on tullut useita merkittäviä muutoksia ja uudistuksia, joilla pyritään parantamaan työttömien asemaa sekä työttömyysturvajärjestelmän tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta. Alla on esitelty keskeiset muutokset ja uudistukset.

1. Työttömyysturvan peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen päivärahan korotukset

Vuonna 2023 sekä peruspäivärahan että ansiosidonnaisen päivärahan tasoa on korotettu. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työttömät saavat korkeampaa korvausta työttömyysajaltaan. Korotus on suunnattu erityisesti pitkään työttöminä olleille sekä niille, joilla on matalat tulot.

2. Omavastuuaika lyhenee

Työttömyysturvan omavastuuaika on lyhentynyt viidestä päivästä kolmeen päivään. Omavastuuaika on se aika, jonka työttömän henkilön tulee odottaa ennen kuin hän on oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Tämän uudistuksen myötä työttömät saavat rahallista tukea nopeammin.

3. Muutokset liikkuvuusavustukseen

Liikkuvuusavustus, jota työttömät voivat hakea siirtyessään työn perässä kauemmas kotoa, on vuoden 2023 aikana tullut joustavammaksi ja kattavammaksi. Tämä avustus nyt kattaa myös osa-aikatyöt ja työharjoittelut, mikä kannustaa työttömiä ottamaan vastaan työtä laajemmin.

4. Koulutuspäivärahan muutokset

Koulutuspäivärahan ehdot ovat muuttuneet joustavammiksi, ja korvaustasoa on nostettu. Tämä uudistus tukee työttömiä, jotka päättävät kouluttautua uudelleen tai kehittää ammattitaitoaan työttömyysaikana.

5. Työnhakuvelvoite

Vuoden 2023 alusta alkaen työnhakijoiden velvollisuus on hakea vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa saadakseen työttömyysetuutta. Tämä velvoite on tarkoitettu aktivoimaan työttömiä ja nopeuttamaan työllistymistä. Työnhakusuunnitelman päivittäminen ja aktiivinen osallistuminen työllistääviin toimiin ovat keskiössä uudessa työttömyysturvajärjestelmässä.

6. Palvelujen digitalisoituminen

Työttömyysvakuutukseen liittyvät palvelut ovat muuttuneet yhä enemmän digitaalisiksi, mikä helpottaa työnhakijoiden, työnantajien ja viranomaisten välistä kommunikointia. Työnhakijat voivat nyt entistä helpommin hallinnoida etuuksien hakemista ja päivittää työnhakutietojaan verkossa.

7. Muutokset yrittäjien työttömyysturvaan

Yrittäjien pääsy työttömyysturvan piiriin on helpottunut. Uudistukset sisältävät joustavampia ehtoja yrittäjien työttömyysetuuksien suhteen, mikä turvaa paremmin myös pienyrittäjien toimeentulon työttömyyden kohdatessa.

Nämä muutokset ja uudistukset vuodelle 2023 on suunniteltu parantamaan työttömyysturvan kattavuutta, kannustamaan työn vastaanottamiseen ja kouluttautumiseen sekä helpottamaan järjestelmän käyttöä niin työnhakijoille kuin palveluntarjoajillekin.